Miten ihmeessä alanvalinnan tulisi muka perustua kiinnostukseen?
Okei mua esim. kiinnostaa jollain tasolla laki ja epämääräisen laajasti yhteiskuntaan liittyvät asiat
-> hae esim. oikikseen
Mut eihän toi kerro vielä mitää siitä et onko rahkeita työskennellä kyseisellä alalla
Tai sitten tää "olen empaattinen, rakastan ihmisiä ja tulen toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa" -tyyppi
-> hakee esim. psykalle tai sosiaalityöhön ja viimeistään töissä polttaa itsensä loppuun kun tajuaa että se hänen aikaisempi otos "kainenlaisista ihmisistä" ei kattanutkaan niitä epävakaita, aggressiivisia ja päihderiippuvaisia.
Kommentit (4)
Ilman sisäistä motivaatiota on aika mahdoton suoriutua opinnoista saati työssä kun mennään yhtään vaativampiin asioihin. Ulkoinen motivaatio ei riitä. Ja sisäinen motivaatio vaatii nimenomaan sen mielenkiinnon kipinän ja pienen intohimon aiheeseen.
Ennen oli valintakokeet sitä varten, että katsottiin kuka soveltuu alalle. Nykyään enää harvoilla aloilla on. Toisaalta ammatin vaihtaminen on tarpeeksi helppoa nykyään aikuisenakin.
Tärkeää on kuitenkin kiinnostus alaa kohtaan, sitä tekee mieluummin työtä joka kiinnostaa.
Töissä pitää olla 8h päivä, niin kai sen pitää kiinnostaa? Tietty jokainen päivä ei voi olla bestbestbest, mutta yleisesti kyllä työstään ja alastaan pitää olla kiinnostunut. Miten sitä muuten jaksaa?
Kai sitä oppii asioita helpommin jos ne kiinnostaa. Kiinnostus johtaa harrastukseen ja harrastuksesta voi tulla ura. Jos ala ei kiinnosta mikä siihen sitten motivoi? Raha ei pelkästään tuo onnea.