Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Esitätkö usein, ettet huomaa jotain tuttua kaupassa tms.

Vierailija
28.02.2014 |

ettei tarvitsisi tervehtiä ja jäädä juttelemaan? Onko se mielestäsi huonoa käytöstä vai ihan normaalia?

Mä aina välillä teen sitä, etten mukamas huomaa jotain tuttavaa, kun en millään jaksaisi jutella. Jostain syystä koen siitä hiukan huonoa omatuntoa. Voihan olla, ettei vastapuolikaan haluaisi jäädä juttelemaan, vaan pelkkä tervehtiminen riittäisi. 

Kommentit (47)

Vierailija
1/47 |
28.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vähän väliä.

Vierailija
2/47 |
28.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joo. Olen epäsosiaalinen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/47 |
28.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä mä aina tervehdin tuttuja, mutta jos ei huvita jäädä juttelemaan, moikkauksen jälkeen jatkan aktiivisesti ostoksiani.

Mutta mitä pitää tehdä, kun sama tuttu tulee uudemman kerran vastaan kaupassa? Ei tunnu enää ihan normaalilta tervehtiä, kun on tervehtinyt jo. Toisaalta täysi ignoraaminenkin on tylyä. Yleensä hymyilen tai kommentoin jotain "onpas pehmeitä avokadoja", sitten mietin muutaman tunnin miten noissa tilanteissa kuuluisi käyttäytyä.

 

T. Sosiaalisesti rajoittunut

Vierailija
4/47 |
28.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä taas mielelläni juttelen tuttujen kanssa, mutta ne ei yleensä huomaa mua :(

Vierailija
5/47 |
28.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jep. Helpompi niin. Miksi kysyt? Saadaksesi synninpäästön? Voin kertoa, et saa. Ihmiset huomaavat juuri ne asiat, mistä olisit halunnut vaieta:) Ihmiset nyt sattuvat useimmiten ajattelemaan kuin sinä, revi siitä ;)

Vierailija
6/47 |
28.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

En, koska mulla ei ole mitään vaikeuksia irrottautua hölöttäjistä. Sanon vaan että oli kiva jutella mutta nyt kyllä pitää mennä, moikka. Ja lähden kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/47 |
28.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kartan mahdollisimman paljon.

Vierailija
8/47 |
28.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

En esitä. Joskus en oikeasti kaukaa tunnista tuttuja, kun minulla on ollut aurinkolasit vahvuuksilla päässä, mutta tuntuu typerältä käyttää niitä sisällä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/47 |
28.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aina. En todellakaan jaksa, vaikka olisi kuinka kiva ihminen. En haluaisi koskaan vastata puhelimeenkaan. Olen epäsosiaalinen, vaikka olenkin kova sitten juttelemaan, kun on pakko.

Vierailija
10/47 |
28.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 19:33"]

En esitä. Joskus en oikeasti kaukaa tunnista tuttuja, kun minulla on ollut aurinkolasit vahvuuksilla päässä, mutta tuntuu typerältä käyttää niitä sisällä.

[/quote]

Joo vähemmän dorkaa on ollan äkemättä tuttuja kun kävellä kaupassa aurinkolasit päässä, se on meinaan todella typerän näköistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/47 |
28.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Esitän. Asun lähellä työpaikkaani ja kaupassa törmää asiakkaisiin todella usein. Myös naapureita ja lasten kavereiden vanhempia näkee. En jaksa jäädä juttelemaan, joskus moikkailen ja joskus esitän etten huomaa.

Vierailija
12/47 |
28.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Harvoin mutta toivon että muut tervehtivät edes joskus ensin. Vastaan aina.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/47 |
28.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

On kyllä ärsyttävää törmätä tuttuihin kaupassa, kun haluaisi vaan olla rauhassa ja hoitaa ostokset. Ei yhtään kiinnosta jorista jonninjoutavia vanhojen koulukavereitten kanssa, joita ei ole nähnyt 20 vuoteen.

Vierailija
14/47 |
28.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tervehdin aina, eihan siihen muuta tarvita kuin kadenheilautus ja hymy. Omituisia olette jos tuokin tuntuu ylivoimaiselta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/47 |
28.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika usein, mutta en aina, monta kertaa pelkkä tervehtiminen riittää kun mut tiedetään epäsosiaaliseksi. Tänään kävi tosin niin, että pomo tuli vastaan, enkä huomannut kuin vähän ennen. Se ei ollut huomaavinaan, vaan alkoi vastailla kännyyn.

Vierailija
16/47 |
28.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei tartte esittää, mä en vaan yksinkertaisesti enää jaksa havainnoida ympäristöäni. Kiva, jos joku tarttuu hihasta ja sanoo moi, koska mä en tosiaan tunne enkä näe ketään, koska en jaksa skarpata. 

Vierailija
17/47 |
28.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä mä aina tervehdin, mutta oikeesti saatan olla huomaamatta (toivottavasti kukaan ei luule, että välttelen). Kävelen aika usein laput silmillä. Mut, jos huomaan tutun niin moikkaan. Eihän sitä ny tartte juoruta kaikkien kanssa. Joihinkin tuttuihin tömää "aina". Se on jo melkein huvittavaa.

Vierailija
18/47 |
28.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

En. Minusta välttelevä käytös antaa ihmisestä hölmön ja sivistymättömän kuvan.

Hyviin tapoihin kuuluu tervehtiminen. Harva haluaa jäädä kesken ostosten teon keskustelemaan sen enempää ellei tuttava ole hyvä kaveri. En minä ainakaan. Sellainen "en huomaa sinua" -käytös hymyilyttää kyllä. Erityisen hauska huvi on katsoa tuollaista ihmistä niin kauan, että tämä huomaa välttelynsä tulleen huomatuksi.

Vierailija
19/47 |
28.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen melko kova juttelemaan ja ihan mielelläni jäänkin vaihtamaan kuulumisia tai päivittelemään lumetonta talvea. Olen lähes aina hyvällä tuulella ja tuttuihin törmääminen on minusta hauskaa. Joskus kuitenkin pitkän ja stressaavan päivän jälkeen en vain kertakaikkiaan jaksa skarpata ja jäädä höpisemään. Tämmöisissä tilanteissa esitän etten huomaa. Minusta olisi ikävää tartuttaa oma paha mieli ja hymytön olemus puolituttuun.  Puolituttujen kanssa on joskus aika raskasta jutella. Joutuu tavallaan normaalia enemmän keskittymään että keksii sopivaa puhuttavaa.

Vierailija
20/47 |
28.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 19:46"]

On kyllä ärsyttävää törmätä tuttuihin kaupassa, kun haluaisi vaan olla rauhassa ja hoitaa ostokset. Ei yhtään kiinnosta jorista jonninjoutavia vanhojen koulukavereitten kanssa, joita ei ole nähnyt 20 vuoteen.

[/quote]Ymmärrätkö miten äärettömän epäystävällistä käytöksesi on ja ongelma on täysin itseaiheuttamasi, vain sinun päässäsi? On surkuhupaisaa seurata näitä Välttelijöitä kaupassa, koska se välttely osoittautuu lopulta vaikeaksi ja näyttää vähintääkin koomiselta. Välttelijä joutuu pelkäämään minkä hyllyn takaa se Tuttava taas putkahtaa esiin. Kaikkein hauskinta tässä on se, että Välttelijä itse on myös Tuttava. 

 

Tuttavasi ottaa asian juuri niin, eli huomaa, että sinua ärsyttää nähdä hänet. Tuttavalle tulee sellainen olo, että pitäisiköhän sitä käydä toisessa kaupassa ettei läsnäolonsa ärsyttä Hänen Kuninkaallista Korkeuttaan niin paljon, että häntä täytyy vältellä. Tai tulee olo, että ärsyyntyjä olettaa Tuttavan haluavan keskustella Hänen Kuninkaallisen Korkeutensa kanssa. Edes muutaman sananmurusen. Teet tuttavastasi nipun oletuksia ja olet kaikissa olettamissasi väärin. Nolaat itsesi kaiken lisäksi, koska tulet paljastaneesi olevasi melkoisen itsekeskeinen.

 

Nimittäin yllätys yllätys -Tuttavasikin haluan vain tehdä omat ostoksensa. Pitkän työpäivän jälkeen hänkään ei halua jorista kenenkään kanssa. Ei edes sinun, vaikka kuvittelisit olevasi niin ihana, että kaikki haluavat vaihtaa kuulumisia kanssasi.

 

Meillä hyväkäytöksisillä on loistava niksipirkkaratkaisu ongelmaasi. Kun kohtaamme tuttavan me joko hymyilemme sen merkiksi, että toinen on huomattu. Tai päästämme suustamme kieltämättä foneettisesti vaikean sanan HEI tai toisinaan jopa MOI. Sitten jatkamme matkaa kiitollisina siitä, että vastapuoli oli yhtä hyväkäytöksinen eikä jäänyt vaihtamaan sen kummempia kuulumisia. Tällä tavoin voi keskittyä niihin ostoksiinsa eikä hyllyjen väleissä lymyilyyn. 

 

Kauppaan kun ensisijaisesti mennään tekemään niitä ostoksia.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi yksi yhdeksän