Suurin epäoikeudenmukaisuus, joka on kohdannut sinua elämäsi aikana?

Kissa ja masennus kuuluisivat olla eri asiayhteyksissä.

Pahoittelen mutta aihe on hankala.

Tämän jo varmaan tiesitkin.

Minulla ei ole mitää kummempaa kerrottavaa itsestäni tähän keskusteluun, mutta halusin vain sydämeni pohjasta toivottaa jaksamista kaikille kirjottaneille.

en osaa, enkä haluakkaan kuvitella miltä tuntuisi haudata oma lapsi, rintaan koskee jo pelkkä ajatuskin.

Ja itsemurhan tehneen läheisille voi vain sanoa osanotot, ei tuollaiseen edes löydy sanoja. Mutta itseään ei saa syyttää, aikuista ihmistä ei voi estää jos hän niin päättää..

pedofilian ja muiden hyväksikäyttöjen uhrit saa multa täydet sympatiat.

järkyttävää joutua kokemaan tuollaista, ei voi käsittää kuinka pahoja ja sairaita jotkut ovat päästään.

hyväksikäyttäjille olisikin paljon asiaa, ne eivät vain ole julkaisu kelpoisia..

koulukiusaaminenkin voi varmasti jättää arvet ja töissä kamppailu on tänäpäivänä varmasti monella raskasta.

parisuhteen kariutuminenkin varmasti vie pohjan kaikilta tulevaisuuden haaveilta.

ja on se syy mikä tahansa, kaikki täytyy aloittaa alusta, yksin eläminen ja uuden kodin tekeminen.

yh:n arki on varmasti raskasta, se on lasten kanssa jo kahdenkin ihmisen kanssa, saatikka sitten yksin.

mielettömiä ihmisiä suunnattomalla sisulla, ei voi oikein muuta sanoa..

nostan hattua, todella korkealle, teille kaikille kokemuksistanne selvinneille!

T.joku, jolla tippa tuli linssiin

Se kun en onnistunu pitämäään ystävää ja poikaystävää kun petin kaikkii ja valehtelin kaikille olis pitänytt valehdella paremminn t. Mireh

En saanutkaan kaapattua yksin koko perintöä jonka avulla olisin päässyt muuttamaan ulkomaille ja olisin voinut elää rikkaana miljonäärinä muille kehuskellen!!! olen kokenut suurta väääryyttä ja kaikki kuuluu yksin minulle elämäni on ollut niin rankka olen ollut työtön ja minua ei kukaan arvosta. Harmi kun Suomessa pitäisi tehdä töitä rikastuakseen ei mahdu minun päähäni se minä kun haluaisin olla rikas ja lorvailla mutta kun sitä ei minulle sallita en ole hieno ihminen ja en halua kuulua sellaiseen yhteiskuntaan jossa vain kauniit ja nöyrät ihmiset menestyvät koen olevani heitä erikoisempi  t. H

[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 20:22"]

Mut pakotettiin syömään maksalaatikkoa pienenä. Vieläkin muistelen kauhulla. 

[/quote]Sini?

[quote author="Vierailija" time="02.03.2014 klo 02:50"]

[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 20:22"]

Mut pakotettiin syömään maksalaatikkoa pienenä. Vieläkin muistelen kauhulla. 

[/quote]Sini?

[/quote]veeran maksalaatikko? Oksensit lautaselle...:)

Hali teille kaikille. Minua on siunattu helpolla elämällä. Sen huomaan, kun luen kertomuksianne. Lähetän lämpimiä ajatuksia kaikille.

Olen kateellinen, tiedän sen, mutta eräs hyvä ystäväni onnistuu jokaisessa asiassa elämässään, vaikka hän ei ole missään asiassa sen parempi kuin minäkään. Ollaan aika samanlaisia, mutta silti hän saa kaikki unelmaduunit, mahdollisuudet, jne ja en tähän päivään asti ole vielä keksinyt mitä hänessä on niin paljon parempaa kuin minussa, jotta hän saa asioita helpolla. Toki olen onnellinen hänen puolestaan ja en tahdo häneltä viedä mitään pois, mutta voitaisiin olla yhtä onnekkaita yhdessä.

Tulin nuorena äidiksi. Esikoinen sairastui vakavasti ja menehtyi 2-vuotiaana. Tämä raskas kokemus on hitsannut meidät miehen kanssa tiiviisti yhteen, mutta samalla erottanut minut ystävistä. Tulkitsin olevani liian raskasta seuraa niinä vuosina ja oikeastaan kukaan vanhoista ystävistäni ei ole pitänyt minuun yhteyttä. Olin aluksi se, joka oli aloitteellinen, mutta aika pian huomasin, että ainoa joka on minusta aidosti kiinnostunut on mieheni. Olen mielestäni huomioinut ystäväni myös, eli en ole vain tilittänyt rankkoja juttuja. Aikaa noista vaikeista ajoista on jo yli 10 vuotta ja monet asiat elämässäni ovat todella hyvin. Ystävättömyys on kuitenkin iso ongelma. Olisin jotenkin toivonut, että ystäväni olisivat pitäneet yhteyttä tärkeänä sen aikaa, kun minun voimavarani sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen olivat heikot.

Mieheni kuoli samana päivänä kun tein positiivisen raskaustestin :/

Vaikeudet ihmissuhteissa, kumppanin puute. Kaikki muut asiat elämässä on saanut suurin piirtein kondikseen yrittämällä ja ahkeroimalla mutta ihmissuhteissa on jonkun "suuremman" armoilla. Kompensaationa voisi kyllä olla hyvä terveys koska se on todella arvokas lahja.

Suurin vääryys on kun isäni ei voi vaan kuolla että saisin perinnön. Saisin korvauksen hänen narsistisesta käytöksestä

Minulla on huono isä.

Isä on ajattelutavaltaan vanhanaikainen ja hänen näkemyksensä ovat omieni vastakohtia. Hänen mielestään on ok lyödä lapsia ja eläimiä. Muistan hänen kuristaneen minua ja lyöneen luudalla vanhaa, sairasta koiraamme. Hän laittoi aina harrastuksensa meidän lasten edelle. Hän ei koskaan halannut, jutellut tai kiittänyt. Vain huusi, viskoi tavaroita. Hän oli narsisti, aina oikeassa, vika kaikissa muissa. Äidin ja isän avioliitto oli aina kulissi. Kun tuli vieraita, oltiin perhe ja pullat pöydässä.

Onneksi äitini on taas paras mahdollinen. Hänen ansiostaan olen se kuka nyt olen.