Jos saisit antaa vain yhden neuvon synnyttämiseen liittyen, mikä se olisi?

Jos aiot ottaa lääkkeitä niin sano se heti ja jos kätilö kysyy tarvitseko puudutetta niin sano heti kyllä, muuten voi ollakin jo liian myöhäistä.

Jos et aio ottaa lääkkeitä niin tärkein olisi ehkä se, että pitää mielessä ettei kipuun kuole.

(tai sitten yhteisesti kumpaankin vaihtoehtoon sopivasti se, että jos kakka meinaa tulla siihen pöydälle ponnistaessa niin anna mennä vaan, samalla se vauvakin tulee ulos.)

Älä asennoidu liika että synnytys menisi suunnittelemallasi tavalla. Synnytys voi edetä ja tapahtua eri tavalla kuin ajattelit, pääasia että hengissä äiti ja lapsi synnytyksen jälkeen. Kaikki kolme synnytystäni olleet erilaisia. Ensimmäisen synnytyksen muuttuminen kiireelliseen nukutussektioon en ollut valmistautunut ja odottamaton muutos aiheutti minulle ahdistuskohtauksen

Kökötä niin pitkään kuin voit synnytysjakkaralla. Olen varma, että omat synnytykseni olivat niin helppoja juuri jakkaran ansiosta, kun istuskelin siinä tarpeeksi pitkään jalat haralla, niin vauva ikään kuin painui itsekseen alas ja kohta ulos.

Mielestäni synnyttäminen on akkain hommaa!

Älä myönny käynnistykseen, jos ei ole pakko.

Hirvittävin synnytyskokemus oli mulla käynnistys. Vauva ei ollut ollenkaan valmis tulemaan, ei ollut edes laskeutunut, niin jostain kainaloista lähtien jouduin sitä työntämään alaspäin. Kivut niin kovat, etteivät edes ehdottaneet mitään ilokaasuja tai muita lievempiä keinoja, suoraan vaan epiduraali. Se vei tunnon alaosasta niin, etten osannut ponnistaa, kun en tuntenut, missä kohtaa olisi pitänyt. Ihan kamalaa ja luonnotonta.

Älä tee mitään tarkkoja suunnitelmia vaan toimi sen mukaan, mitä tulee vastaan. Voi olla, ettei se haluamasi asento käykään jostain syystä tai tarvitset enemmän kipulääkitystä kuin ajattelit. Älä ajattele näitä pettymyksinä, kun synnytys nyt vaan sattuu olemaan sellainen, ettei sitä voi varmuudella käsikirjoittaa etukäteen.

Vierailija kirjoitti:

Minä otin ilokaasua reilusti. On nimensä veroinen aine :)

Ei siitä ainakaan hyvä olo tullut.

Pyydä sektio

Kun supistukset alkavat, mene heti syömään jotain ja sen jälkeen koita ottaa päikkärit. Tulet tarvitsemaan voimaa ja energiaa ja myöhemmin et pysty enää syömään tai lepäämään kun supistukset yltyvät kovemmiksi

Liiku, kävele.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kipu unohtuu heti kun vauva on sylissä. T. Kaksi isoa lasta ilman kipulääkkeitä synnyttänyt

Niinkö? Ei ainakaan minulla.

Hengittämistä kannattaa harjoitella. Itse kivuissani pidätin hengitystä ja siitä seurasi hapenpuutetta vauvallekin. Minulla on pahoja suonenvetoja ja olen nyt huomannut, että parhaiten ne saa loppumaan, kun hengittää mahdollisimman syvään ja yrittää "kiivetä" kivun yläpuolelle. Olisinpa hoksannut tuon synnyttäessäkin.

Jaa, no minulla unohtui, kipu oli kovaa kaikilla kolmella, mutta enpä minä sitä jäänyt märehtimään. Eteenpäin heti, vauvasta nauttimaan. Mutta kukin tyylillään.

Ota epiduraali ja pyydä lisää kunnes lapsi on syntynyt. Itsesain epiduraalin ja lääkittiin koko ajan, niin kipuja oli vain siinä vaiheessa kun pää puski ulos ja se oli lyhyt aika. Turha kärvistellä tuntitolkulla.

Älä synnytä. Maapallo on jo täynnä.

Minä sanoisi että ennen synnytystä ei kannata lukea mitään kauhukertomuksia. Suurin osa synnytyksistä sujuu oikein hyvin. Ihan turhaa lietsoa pelkokuvia etukäteen.

Synnytä sairaalassa, missä apu on lähellä, jos jotain odottamatonta sattuu.

Valmistaudu synnytykseen kunnolla

Noudata kätilön neuvoja ja luota sairaalahenkilökuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Valmistaudu synnytykseen kunnolla

Se on yksi niistä asioista, mihin ei voi ennalta valmistautua. Mitä tahansa voi sattua, vaikka raskausaika olisi mennyt hyvin.

Pyydä epiduraali ajoissa! Siinä vaiheessa kun kivut on jo sietämättömät, voi olla jo myöhäistä sitä laittaa. Niin kävi mulle.

Vaadi suunniteltu sektio.