Lue keskustelun säännöt.
Voivatko nainen ja mies olla pelkkiä ystäviä?
25.02.2014 |
Ongelmani on vastaava; haluan jätkäkavereita, mutta aina hyvinkin lyhyessä ajassa vastakkainen sukupuoli haluaakin jotain enemmän.
Olen parikymppinen, isoveljien keskellä elänyt, hyvin miesvaltaisessa työssä käyvä nuori nainen ja olen aina viihtynyt hyvin poikaporukoissa. Ongelmani on se, että kun löydän kivan mahdollisen jätkäkaverin ja heittäydyn hänen seurassaan hyvinkin tuttavalliseksi (hengaillaan toisen luona ja jauhetaan paskaa useita tunteja putkeen kuin oltaisiin tunnettu iät ja ajat), ei mene kauaakaan ennenkuin olen taas sydäntenmurskaajaroolissa.
Vaikka olenkin ulkonäötäni varsin huoliteltu usein, pitävät isossa porukassa muut jätkät minua kuin melkein yhtenä heistä. Huumorintajulla on siinä myös merkittävä rooli, sillä en ole mikään perinteinen, kaivo neiti vaan heittäydyn tunteella mukaan siihen mitä teenkin enkä pelkää heittää itseäni likoon myöskään huumorin suhteen. Käyn monien kanssa erikseen baarissa kahdestaankin silloin kun muut eivät kynnelle kykene. Tunnelma on rento kuten porukassakin eikä ilmapiirissä ole mitään epätavallisen flirttiä. Inhottaa vaan miten kaverisuhde alkaa jäätyä, kun loppujen lopuksi aina paljastuu, että he ovat olettaneet minun olleen kiinnostunut heistä iloisen ja tuttavallisen luonteeni takia; tästä on siis seurannut se, että he ovat kiintyneet minuun enemmän kuin olisin toivonutkaan. Monesti olen myös sanonut, etten hae muuta kuin kaveruutta, mutta aina se jotenkin menee ohi ja taas sitä ollaan niin sydäntensärkijää. Vituttaa, koska oikeasti haluaisin myös miespuolisia kavereita, mutta ovatko haaveeni pelkkää unelmaa?
Ja ei, kyse ei ole mistään luxusongelmasta eikä bmi:ni ole 17,5; nyt siskot auttakaa!
Kommentit (87)
Voivat jos voivat. Eivät jos eivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On siinä taas ongelma! Hanki kuule kaveriksi vaikka kaltaisiasi poikatyttöjä? Tai miehisiä homokavereita? Mut lakkaa miesten kiusaaminen, mieti vähän mitä mielipahaa aiheutat!
Ihmettelen miksei naiset kelpaa kavereiksi, oletko kenties ennakkoluuloinen? Kaltaisiasi poikatyttöjä on muitakin. Epäilen että vika on asenteessasi. Tsemppiä!
Kyllä se hankalaa tuntuu olevan, miehet aina jossain vaiheessa kokeilee josko irtoaisi piirakkaa. Siksi omat miespuoliset kaverini ovat homoja juurikin. Miten se sanonta meneekään, että naisen paras ystävä on homo.Joskus he ovat rasittavia ja ois kiva kun ois ihan tavismiehiä kamuina, mutta kun ei niin ei..
Kerro heti, että haluat olla VAIN kaveri ja että olet lesbo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi, minulla on paljonkin tyttökavereita! Suurin osa on :)
Minua surettaa se, miten jätkien kanssa ei muka voisi nauraa kippurassa ja jauhaa paskaa kuten tyttöporukassakin ilman, että tunteet tulevat heti mukaan. Tiedän, että minusta pidetään juuri sen takia, että osaan olla oma itseni ja nimenomaa ennakkoluuloton. Tilanne saa minut epätoivoiseksi, sillä haluaisin tosiaan niitä ihan KAVERIpoikia! :( ap
Ärsyttävä aloitus. Ap nostaa itsensä "perinteisten" naisten yläpuolelle ja pitää itseään erikoisempana ja parempana. Jos olisit oikeasti sellainen "hyvä jätkä", et viitsisi leuhkia tuollaisella sydäntenmurskauksella. Oikeasti sellaiset tyypit, jotka tulevat toimeen kaikkien kanssa, eivät ole kiinnostuneita noin perinteisistä sukupuolirooleista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sulle on tärkeää saada kaveri poikia?
En nosta!! Itse luet aloituksen omalla kateellisella äänensävylläsi kun tuollaista väität! Se, etten saa kaveripoikia tekee minut surulliseksi eikä siinä ole mitään kadehdittavaa! Ei ole kivaa olla jatkuvasti se, joka pettää toisten odotukset. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voivat olla! Itsellä on todella hyvä miespuolinen ystävä, jonka kanssa teemme kaikkea mukavaa, mm. katselemme leffoja, teemme ruokaa, naimme :) Hän myös kuuntelee murheitani ja minä hänen.
[quote author="Vierailija" time="25.02.2014 klo 20:40"]
Miksi sulle on tärkeää saada kaveri poikia?
[/quote]
No miksi tytön pitäisi nimenomaa valita tyttökavereita. Tyttö- ja poikaporukat ovat loppupeleissä melko erilaisia ja olisi rikkaus kun olisi sekä tyttö- että poikakavereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.02.2014 klo 20:42"]
En nosta!! Itse luet aloituksen omalla kateellisella äänensävylläsi kun tuollaista väität! Se, etten saa kaveripoikia tekee minut surulliseksi eikä siinä ole mitään kadehdittavaa! Ei ole kivaa olla jatkuvasti se, joka pettää toisten odotukset. ap
[/quote]
sori naiset on luotu vaan yhteen asiaan ja siihen ei liity kaverilliset tunteet.yritäppä miettiä pienessä naisen päässäsi mikä se asia on?
Tulee mieleen että kaipaat miesten huomiota ja haluat olla sellainen poikaporukan prinsessa jota ihastellaan ja suojellaan. Mutta koskea ei saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten joku jo aikaisemmin mainitsikin; tyttö- ja poikaporukoissa on aina vähän erilaista ja se pitäisi ottaa rikkautena. Aloituksessa sanoin, että olen elänyt isoveljien keskellä ja ainakin itsekoen oloni mukavaksi myös poikaporukassa, joten miksi luopua mahdollisuudesta saada myös kaveripoikia kun heidän kanssaan kerta hyvin tulen juttuun? Vaihtelu myös virkistää ja välillä on ihan kiva hengata myös jätkäporukassa josta puuttuvat turhat draamat yms. ap
Ongelma on varmaan tässä: "Monesti olen myös sanonut, etten hae muuta kuin kaveruutta, mutta aina se jotenkin menee ohi"
Miten se voi mennä ohi, ellet sitten oikeastaan halua että se vähän meneekin ohi. Työstä tuota sanomista, niin se on siinä.
Ymmärrän sinua täysin! Ei mulla mitään neuvoja ole, tilanne on ikävä kyllä tuttu. :(
[quote author="Vierailija" time="25.02.2014 klo 20:56"]
Kuten joku jo aikaisemmin mainitsikin; tyttö- ja poikaporukoissa on aina vähän erilaista ja se pitäisi ottaa rikkautena. Aloituksessa sanoin, että olen elänyt isoveljien keskellä ja ainakin itsekoen oloni mukavaksi myös poikaporukassa, joten miksi luopua mahdollisuudesta saada myös kaveripoikia kun heidän kanssaan kerta hyvin tulen juttuun? Vaihtelu myös virkistää ja välillä on ihan kiva hengata myös jätkäporukassa josta puuttuvat turhat draamat yms. ap
[/quote]
Taas näitä naisia. Miesporukoissakin riittää draamoja ja ne kulminoituvat usein fyysisiin yhteenottoihin. Ihmiset on ihmisiä. Eikä se turpiin vetäminen ole yhtään sen toimivampi tapa selvittää asioita, kuin naisille tavanomainen asioiden puhki analysoiminen. Huomaa että olet kaksikymppinen, ja yrität ymmärtää miesten ajatuksia enemmän kuin kykenet. Miksi et mene inttiin? Siellä oli kanssani samaan aikaan tyylisiäsi naisia, ja kavereitakin löysivät.
Mmmm... Olet kovin nuori, Ap. Mulla oli suunnilleen sun ikäisenä oikein hyvä miespuolinen opiskelukaveri, jonka kanssa (toki porukassa oli muitakin) käytiin baarissa ja muissa riennoissa ja jutskattiin paljon. Mä todellakin kuvittelin, että me ollaan "vain" ystäviä, kunnes tuo mies kerran paljasti todelliset tunteensa. Se pysähdytti ja sai mut ajattelemaan, että kannattaa pitää mielessä sellanenkin vaihtoehto, ettei ehkä pidä heittää ihan spontaanisti kaikenlaista hauskaa juttua ihan kaikkien miesten kanssa - joku voi ymmärtää väärin! - vaan pitää tarkkailla tilannetta ja kommunikoida sen mukaan.
Nykyään olen nelikymppinen ja mun hyviä ystäviäni ovat ex-mieheni sekä miespuolinen pomoni! Heille voin puhua mistä vaan ja olla samalla varma, ettei mitään seksuaalista viritettä ole (huom: en ole mikään eltaantunut, ruma kääkkätapaus... multa mm. kysyttiin paperit viime kuussa Alkossa!). Ikä antaa näkökulmaa näihinkin asioihin.
Minä luulin, että tytöt ja pojat voivat olla ystäviä, ja nuorena minulla oli poikia ja nuoria miehiä ystävinä. Oli aikamoinen järkytys huomata, että kun sitten vakiinnuin nykyisen mieheni kanssa, paras ystäväni katosi kuvioista täysin. Minulla meni vuosia toipua, koska hän oli minulle vuosien ajan todella rakas ystävä. Muutkin kaverit katosivat.
"perinteinen, kaino* nainen" anteeksi kirjoitusvirheeni! ap