Listataan harrastuksiaan joita olette joutunee kieltämään lapsiltanne koska teillä ei ole oikeasti varaa niihin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No eipä (käytetty) jalkapallo paljoa maksa ja kunnan omistamalla kentällä saa pelata ilmaiseksi. Niin ainakin ennen tehtiin jos jalkapalloa haluttiin pelata.

Nyt ei olla 50-luvulla ja jos oikeasti haluaa harrastaa ja kehittyä lajissa, ei riitä hiekkakenttä ja kulunut pallo.

Niin, kertokaas te, jotka lajia tunnette.

Jos köyhä poika tai tyttö potkiskelisi kulunutta palloa tuntikausia päivässä ja saavuttaisi aivan ylivertaisen pallonhallinnan (ja lisäksi olisi saanut joukon muita ominaisuuksia syntymälahjana) ja höntsäilisi kentillä seurassa pelaavien kavereidensa kanssa ennen ja jälkeen harjoituksien, niin eikö kukaan seuran aikuisista missään vaiheessa kiinnittäisi huomiotaan tähän ylivertaiseen yksilöön?

En usko, että seurassa pelaavat höntsäilevät kentällä juurikaan. Heillä on ihan liikaakin jo harjoituksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No eipä (käytetty) jalkapallo paljoa maksa ja kunnan omistamalla kentällä saa pelata ilmaiseksi. Niin ainakin ennen tehtiin jos jalkapalloa haluttiin pelata.

Nyt ei olla 50-luvulla ja jos oikeasti haluaa harrastaa ja kehittyä lajissa, ei riitä hiekkakenttä ja kulunut pallo.

Niin, kertokaas te, jotka lajia tunnette.

Jos köyhä poika tai tyttö potkiskelisi kulunutta palloa tuntikausia päivässä ja saavuttaisi aivan ylivertaisen pallonhallinnan (ja lisäksi olisi saanut joukon muita ominaisuuksia syntymälahjana) ja höntsäilisi kentillä seurassa pelaavien kavereidensa kanssa ennen ja jälkeen harjoituksien, niin eikö kukaan seuran aikuisista missään vaiheessa kiinnittäisi huomiotaan tähän ylivertaiseen yksilöön?

Jos ei se maksa jäsenmaksuja, niin siinäpähän höntsäilisi ihan keskenään.

Kiitos vastauksesta. Vahvistit oivallisesti että kyseessä on futismammojen ja -pappojen keskinäinen pätemiskerho. Taitaa EM-kisapaikka jäädä ainutkertaiseksi, jos lahjakkuudet eivät kelpaa.

Aika paljon oletettu, että lahjakas lapsi käy aina aina ennen seuran harkkoja jossain monen kilometrin päässä kotoaan (seurat harjoittelee monella eri kentällä ympäri kaupunkia) yrittämässä tehdä vaikutusta johonkin kiukkuiseen valmentajaan. Mukavampaa varmasti potkiskella palloa yksin.

Minä voisin kuvitella, että valmentajalle riittäisi se, että näkisi taiturin pari kertaa, ja menisi sen jälkeen juttelemaan, että pelaat muutem hienosti, kiinnostaisiko käydä harkoissa.

Mutta toki, eiväthän juniorijalkapallojoukkueet koskaan harjoittele kahta kertaa samalla kentällä, ja täysin mahdoton ajatus että joku voisi jopa asua sen kentän vieressä.

Itse olen yhtä junnujalkapalloilijaa kuskannut muutaman vuoden harkkoihin ja todella, juniorijalkapallojoukkueet harvoin harjoittelevat kahta kertaa samalla kentällä, ainakaan peräkkäisinä kertoina. Lisäksi näiltä kentiltä ajetaan välittömästi pois kaikki muut kuin seurojen harjoituksissa käyvät, usein seuroilla on ihan omat kentät (talvikauden harjoittelevat kuplahalleissa ja urheiluhalleissa, joihin vuorot on maksullisia).  Ulkopuolisia ei oteta mukaan, enkä ole koskaan edes nähnyt kenenkään yrittävän. Syksyllä saa pienten ryhmissä käydä kokeilemassa kerran tai pari.

Olin vuosia mukana partiotoiminnassa. Korjataanpa nyt vähän ap:n mielikuvia harrastuksen maksuista. Jäsenmaksu sisältää vakuutukset. Jäsenmaksusta on mahdollista anoa vapautusta. Leireistä, varusteista ym voi toki tulla lisämaksuja, mutta ainakin meidän lippukunnassa leirimaksu oli noin 20€ koko viikonlopulta. Vähävaraisille perheille maksua alennettiin, tai jopa jätettiin perimättä, kunhan vanhemmat ottivat yhteyttä asian tiimoilta. Makuupusseja ym oli myös lippukunnalla (sekä johtajilla tietty ylimääräisiä), eli jos omaa ei ollut, sai aina lainaan. Jos harrastus siis kiinnostaa, mutta rahaa ei ole, kannattaa ottaa lippukuntaan yhteyttä ja ottaa nämä asiat puheeksi. Partio kuitenkin pyrkii olemaan kaikille mahdollinen harrastus.

Meillä on lapsilla ollut partio ainoa maksullinen harrastus juurikin siksi kun se on edullinen. Moniin muihin harrastuksiin ei ole ollut varaa. Meillä on jäsenmaksu sen 80 euroa ja toiselta lapselta vähän vähemmän. Leirit ja retket on edullisia myös ja kamppeita saa lainata ja kierrättää.

Lapseni kävi partiossa. Siellä oli taso mennyt alaspäin omista partiovuosistani.

Siellä ei oppinut mitään eikä siellä edes ollut hauskaa.

Partiossahan tavallaan opitaan johtajuuteen ja koulutusta siihen ei juuri ole. Se oli sellaista tylsää oleilua.

Ei opeteltu edes solmuja tai muita taitoja. Ei suoritettu mitään taitomerkkejä.

Olin kerran (ehkä hakemassa lastani tms) paikalla, kun olivat pihalla ja lippukunnanjohtaja oli sijaistamassa sudenpentujen vetäjää. Yhdelle oli tullut verta vuotava haava pihalla. Lippukunnanjohtaja hinkasi siihen multaista ratamoa. Tuo vast vaarallista oli. Ennemmin olisi pitänyt mennä sisälle huutelemaan hanavedellä.

Kyllä ratamoa on käytetty muinoin haavojen hauteina, mutta ei se tuollaisessa tilanteessa toimi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osta ap kirpputorilta joku vanha käytetty jalkapallo ja vie lapsesi lähimmälle sorakentälle potkimaan. Mitään muuta jalkapallon harrastaminen ei vaadi. Ei mitään seuroja, ei joukkueita, ei huippukalliita palloja eikä typeriä vaatteita. Ja kuka muka edes pakottaa maksamaan jostain turhasta ja ylihintaisesta seurajäsenyydestä? Lapsi saa vain traumoja huutavasta valmentajasta eikä muuten opi koskaan tekemään mitään itse omatoimisesti.

Ongelma on siinä, että kukaan muu ei enää toimi noin. Lapsella ei siis ole peliseuraa siellä sorakentällä.

Pelkkään omatoimiseen pallon potkiskeluun ei tarvita peliseuraa. Kyllä sitä palloa voi potkia ja potkiskella vaikka olisi ainoa kersa koko kentällä.

Aika tylsä potkia yksinään, ja sitä paitsi noloa, kun muut kersat on kyyditetty sinne johonkin parin kilometrin päässä olevalle jalkapallokentälle seuran harkkoihin.

Olen pyrkinyt mahdollistamaan jokaiselle lapselle yhden harrastuksen johon satsataan (maksut, kuljetukset, varusteet ym). Lisäksi voi harrastaa jotain ilmasta tai lähes ilmaista johon ei tarvita kalliita varusteita tai kuljetusta esim kokkikerho lähikoululla. Lähellä oleva partio kuuluu myös kategoriaan lähes ilmainen.

Aika kaukana ilmaisesta ovat nämä pallopelit. Eivät tietenkään yhtä kalliita kuin jääkiekko, mutta jalkapallo maksaa helposti satasen kuussa, ja koripallokin 200-300 euroa per syys-/kevätkausi.

e-urheilu lienee halvin laji, ja sitä voi harrastaa kotona. Maksaahan ne koneet tietenkin vähintään tonnin, mutta sillä set-upilla voi pelailla kuitenkin rajattoman määrän usean vuoden aikana.

Vierailija kirjoitti:

Aika kaukana ilmaisesta ovat nämä pallopelit. Eivät tietenkään yhtä kalliita kuin jääkiekko, mutta jalkapallo maksaa helposti satasen kuussa, ja koripallokin 200-300 euroa per syys-/kevätkausi.

Taas täällä joku tietämätön puhuu täällä höpöjä. Jalkapallon ei tarvitse maksaa mitään ja on ilmaista jos on jo joku pallo omasta takaa jota vähänkin potkiskella ja lähellä kenttä sitä pallon potkiskelua varten. Mitä muuta jalkapallon harrastaminen muka vaatii?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No eipä (käytetty) jalkapallo paljoa maksa ja kunnan omistamalla kentällä saa pelata ilmaiseksi. Niin ainakin ennen tehtiin jos jalkapalloa haluttiin pelata.

Nyt ei olla 50-luvulla ja jos oikeasti haluaa harrastaa ja kehittyä lajissa, ei riitä hiekkakenttä ja kulunut pallo.

Niin, kertokaas te, jotka lajia tunnette.

Jos köyhä poika tai tyttö potkiskelisi kulunutta palloa tuntikausia päivässä ja saavuttaisi aivan ylivertaisen pallonhallinnan (ja lisäksi olisi saanut joukon muita ominaisuuksia syntymälahjana) ja höntsäilisi kentillä seurassa pelaavien kavereidensa kanssa ennen ja jälkeen harjoituksien, niin eikö kukaan seuran aikuisista missään vaiheessa kiinnittäisi huomiotaan tähän ylivertaiseen yksilöön?

En usko, että seurassa pelaavat höntsäilevät kentällä juurikaan. Heillä on ihan liikaakin jo harjoituksia.

Kyllä kaikki näistä nykyistä ammattilaisista kertovat höntsäilleensä tuntikausia harkkojen päälle. Mutta eivät kaikki niin pitkälle tähtää tietenkään.

Toivon oikeasti että tällä ei ole oikeasti lapsia, joka täällä kuvittelee, että kun lapsen hylkää yksinään jonkun sorakentän laitaan kulahtaneen jalkapallo kanssa ja sanoo että menehän siitä nyt potkiskelemaan, on jalkapallon harrastamista.

Omat pojat on tykänneet eniten juuri höntsäilystä, vaikka toinen pelasi seurajoukkueessakin vuosia. Se meno vaan oli niin totista ja ikävää, että lähikentällä kavereiden kanssa oli paljon hauskempaa. Harmi vaan, ettei se ollut tavoitteellista.

Vierailija kirjoitti:

Toivon oikeasti että tällä ei ole oikeasti lapsia, joka täällä kuvittelee, että kun lapsen hylkää yksinään jonkun sorakentän laitaan kulahtaneen jalkapallo kanssa ja sanoo että menehän siitä nyt potkiskelemaan, on jalkapallon harrastamista.

Ennen vanhaan kaveriporukat menivät ihan itse ja vapaaehtoisesti sinne sorakentälle pelaamaan. Ei tarvittu vanhempia osallisiksi.

Ei maailma ole tasapuolinen koskaan. Kuvitellaan tilanne, että A ja B saavat molemmat 100 euroa. A on viikon kuluttua tuplannut rahan 200 euroon, B on tuhlannut kaiken. Elämä on valintoja. Tiesittekö, että suurin osa rikkaista kulkee huonoissa vaatteissa ja polkupyörällä. Ei ulkonäkö kerro kenenkään varallisuudesta. Toki on suurituloisia ihmisiä, mutta heilläkin saattaa olla maksuvaikeuksia ja pikavippikierteitä. Mun pointti on, että elämässä ei saa aina kaikkea ja siihenkin on hyvä oppia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osta ap kirpputorilta joku vanha käytetty jalkapallo ja vie lapsesi lähimmälle sorakentälle potkimaan. Mitään muuta jalkapallon harrastaminen ei vaadi. Ei mitään seuroja, ei joukkueita, ei huippukalliita palloja eikä typeriä vaatteita. Ja kuka muka edes pakottaa maksamaan jostain turhasta ja ylihintaisesta seurajäsenyydestä? Lapsi saa vain traumoja huutavasta valmentajasta eikä muuten opi koskaan tekemään mitään itse omatoimisesti.

Ongelma on siinä, että kukaan muu ei enää toimi noin. Lapsella ei siis ole peliseuraa siellä sorakentällä.

Pelkkään omatoimiseen pallon potkiskeluun ei tarvita peliseuraa. Kyllä sitä palloa voi potkia ja potkiskella vaikka olisi ainoa kersa koko kentällä.

Ei mihinkään joukkueurheiluun riitä, että yksin potkiskelee palloa. Vaikka olisi kuinka ylivoimainen pallon käsittelijä. Treeneissä harjoitellaan nimenomaan joukkueena pelaamista ja se vaatii ihan omanlaisia taitoja. Samoin pelisilmä kehittyy, koska täytyy näkemättäkin tietää missä menee vastustaja ja kenelle seuraavaksi syöttää. Pitää olla maalivahti paikalla, jotta voi harjoitella maalin tekoa. Toki voi tyhjään maaliinkin potkia, mutta on aivan eri asia kun edessä seisookin maalivahti. Valmentajaa tarvitaan kertomaan, millä kuviolla vastustaja voitetaan.

Ja aika harvalla nykyajan lapsella riittää mielenkiintoa olla yksin kentällä harjoittelemassa, treeneissä kun löytyisi saman henkisiä kavereita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osta ap kirpputorilta joku vanha käytetty jalkapallo ja vie lapsesi lähimmälle sorakentälle potkimaan. Mitään muuta jalkapallon harrastaminen ei vaadi. Ei mitään seuroja, ei joukkueita, ei huippukalliita palloja eikä typeriä vaatteita. Ja kuka muka edes pakottaa maksamaan jostain turhasta ja ylihintaisesta seurajäsenyydestä? Lapsi saa vain traumoja huutavasta valmentajasta eikä muuten opi koskaan tekemään mitään itse omatoimisesti.

Ongelma on siinä, että kukaan muu ei enää toimi noin. Lapsella ei siis ole peliseuraa siellä sorakentällä.

Pelkkään omatoimiseen pallon potkiskeluun ei tarvita peliseuraa. Kyllä sitä palloa voi potkia ja potkiskella vaikka olisi ainoa kersa koko kentällä.

Ei mihinkään joukkueurheiluun riitä, että yksin potkiskelee palloa. Vaikka olisi kuinka ylivoimainen pallon käsittelijä. Treeneissä harjoitellaan nimenomaan joukkueena pelaamista ja se vaatii ihan omanlaisia taitoja. Samoin pelisilmä kehittyy, koska täytyy näkemättäkin tietää missä menee vastustaja ja kenelle seuraavaksi syöttää. Pitää olla maalivahti paikalla, jotta voi harjoitella maalin tekoa. Toki voi tyhjään maaliinkin potkia, mutta on aivan eri asia kun edessä seisookin maalivahti. Valmentajaa tarvitaan kertomaan, millä kuviolla vastustaja voitetaan.

Ja aika harvalla nykyajan lapsella riittää mielenkiintoa olla yksin kentällä harjoittelemassa, treeneissä kun löytyisi saman henkisiä kavereita.

80% maailman ihmisistä on kasvanut yksin ilman kavereita. Siksi ihmettelen tätä että pitää jo ihan lapsia väkisin tuputtaa ja pakottaa toistensa seuraan vaikka haluaisi olla yksin ja omassa rauhassa. Akkujen lataaminen ja lepo vaatii taukoa niitä kuluttavasta sosiaalisesta elämästä.

En ole onneksi joutunut kieltämään kun esim taitoluistelu ei ole kiinnostanut mutta siihen ei olisi kyllä varaa kun kk-maksu voi huidella 500€:ssa. Nykyinen voimisteluharrastus maksaa 130€/kk ja tähän päälle lisenssi, leirit, kisamaksut, seuravaatteet, kisapuvut sun muut pienemmät hankinnat ja fyssarikäynnit. En varmaankaan kyllä taipuisi kalliimpaan.

Minä harrastin lapsena ratsastusta, mutta vanhempien eron myötä jouduin lopettamaan. Isä ei enää suostunut maksamaan ja yksinhuoltajaäidilläni ei ollut varaa. Tuntui kyllä lapsena tosi kurjalta. Kiitos isä, kun kostit eron äidilleni meidän lasten kautta.

Lukeminen on ilmainen harrastus kun Suomi on täynnä kirjastoja joista voi lainata kirjoja ilmaiseksi joten ei ole ollut tarvetta kieltää.