Listataan harrastuksiaan joita olette joutunee kieltämään lapsiltanne koska teillä ei ole oikeasti varaa niihin
Minä aloitan:
Ratsastus
Partio
Baletti
Tanssi
Voimistelu
Kilpahiihto
Kilpauinti
Jalkapallo
Instrumentin soittaminen
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Partio ei maksa kuin muutaman kympin vuodessa, vähävaraiset saa helpotusta leirimaksuista ja leirivarusteita saa lainaksi.
Ei ole 20 euroa. Partion sivuilla sanotaan että jäsemmaksu voi olla noin 60-80 euroa. Se toki riippuu paljon aluelippukunnasta. Esimerkiksi joissain kaupungeissa perivät 120 euroa vuodessa. Ja tämä maksu ei siis sisällä ollenkaan vakuutuksia vaan ainoastaan nimellisen jäsenyyden!
60-80 on "muutama kymppi" , 20 olisi "parikymppiä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mitään. Tingin omista menoistani, että musikaaliseksi osoittautuneet lapset saivat soittaa ja soittimia. Samoin laskettelua rakastava poika pääsi laskettelemaan kerran kuukaudessa, vaikka se on kallista. Mä tein sitten ruokaa halvoista aineksista ja en ostanut itselleni yhtään mitään ruokaa enempää. Onneksi meillä nuo rinteet olivat päivämatkan päässä. Tämä aikana, jolloin minä en saanut edes työmarkkinatukea, joten ainoat tulot sain pienestä kuvitustyöstä 300 euroa/kk brutto. Miehen tuloista iso osa meni veroihin ja hän joutui auttamaan myös äitiään paljon. Ne meni juuri sen rajan yli, etten minä saanut mitään. Sen jälkeen kävin uuden ammatin tulojen ollessa edelleen tuo ja sitten sain töitä. En osaa edelleenkään käyttää rahaa itseeni, vaikka nykyään on ok palkka.
Kyllä perhe on hirveän tiukilla, jos isän tuloista iso osa menee veroihin!
2500 euroa jäi käteen, neljä henkeä elätettävänä, tuossa vaiheessa toinen lapsista oli jo lapsilisäiän ohi, ja lukiokirjoja piti ostaa. Mikä on sossutukien raja nelihenkisen perheen käyttöön? Vajaa 3000 euroa oli siis kaikkineen käyttöön, asumiskulut mukaan lukien.
Partio ei maksa vuodessa edessä kahtaa kymppiä joten mitä oikein höriset? Ja muita Ap mainitsemia harrastuksia voi harrastaa itsenäisesti ilmaiseksi esim mikä estää opettelemasta ja tanssimasta balettia kotona?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eipä (käytetty) jalkapallo paljoa maksa ja kunnan omistamalla kentällä saa pelata ilmaiseksi. Niin ainakin ennen tehtiin jos jalkapalloa haluttiin pelata.
Nyt ei olla 50-luvulla ja jos oikeasti haluaa harrastaa ja kehittyä lajissa, ei riitä hiekkakenttä ja kulunut pallo.
Niin, kertokaas te, jotka lajia tunnette.
Jos köyhä poika tai tyttö potkiskelisi kulunutta palloa tuntikausia päivässä ja saavuttaisi aivan ylivertaisen pallonhallinnan (ja lisäksi olisi saanut joukon muita ominaisuuksia syntymälahjana) ja höntsäilisi kentillä seurassa pelaavien kavereidensa kanssa ennen ja jälkeen harjoituksien, niin eikö kukaan seuran aikuisista missään vaiheessa kiinnittäisi huomiotaan tähän ylivertaiseen yksilöön?
Jos ei se maksa jäsenmaksuja, niin siinäpähän höntsäilisi ihan keskenään.
Kiitos vastauksesta. Vahvistit oivallisesti että kyseessä on futismammojen ja -pappojen keskinäinen pätemiskerho. Taitaa EM-kisapaikka jäädä ainutkertaiseksi, jos lahjakkuudet eivät kelpaa.
Partiossa on sisarusalennuskin jäsenmaksusta, jos useampi lapsi harrastaa samaan aikaan.
Partiossa EI TARVITSE MAKSAA KUIN JÄSENMAKSU. Varusteet, välineet ja vaatteetkin SAA ILMAISEKSI OMALTA LIPPUKUNNALTA LAINAAN EIKÄ NIITÄ OLE MIKÄÄN PAKKO OSTAA OLLENKAAN.
Partio ja jalkapallo ovat edullisia harrastuksia.
Osta ap kirpputorilta joku vanha käytetty jalkapallo ja vie lapsesi lähimmälle sorakentälle potkimaan. Mitään muuta jalkapallon harrastaminen ei vaadi. Ei mitään seuroja, ei joukkueita, ei huippukalliita palloja eikä typeriä vaatteita. Ja kuka muka edes pakottaa maksamaan jostain turhasta ja ylihintaisesta seurajäsenyydestä? Lapsi saa vain traumoja huutavasta valmentajasta eikä muuten opi koskaan tekemään mitään itse omatoimisesti.
Mitä tuo yksi trollailee? Partioaitalla ei nimestä huolimatta ole mitään tekemistä partion kanssa. Scandinavian outdoor (entinen Partiovaruste) on sen sijaan aiemmin ollut partioliikkeen omistama ja sieltä saa edelleen jäsenet alennuksen.
Vierailija kirjoitti:
Osta ap kirpputorilta joku vanha käytetty jalkapallo ja vie lapsesi lähimmälle sorakentälle potkimaan. Mitään muuta jalkapallon harrastaminen ei vaadi. Ei mitään seuroja, ei joukkueita, ei huippukalliita palloja eikä typeriä vaatteita. Ja kuka muka edes pakottaa maksamaan jostain turhasta ja ylihintaisesta seurajäsenyydestä? Lapsi saa vain traumoja huutavasta valmentajasta eikä muuten opi koskaan tekemään mitään itse omatoimisesti.
Ongelma on siinä, että kukaan muu ei enää toimi noin. Lapsella ei siis ole peliseuraa siellä sorakentällä.
Toissavuonna laskin että likan baletti (2x / vko) oli tonnin vuodessa bensoineen.
Nyt on 2 eri ryhmässä joten 2 ryhmäpukua, tossut, kovakärkiset ja tanssikengät ostettavana, yhteensä 3x viikko. Enää ei pelkkä lapsilisä riitä.
Mutta en ole kieltänyt mitään harrastusta rahan vuoksi. Jostain ratsastuksesta olisin alunperinkin kieltäytynyt kuljetushaasteiden vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eipä (käytetty) jalkapallo paljoa maksa ja kunnan omistamalla kentällä saa pelata ilmaiseksi. Niin ainakin ennen tehtiin jos jalkapalloa haluttiin pelata.
Nyt ei olla 50-luvulla ja jos oikeasti haluaa harrastaa ja kehittyä lajissa, ei riitä hiekkakenttä ja kulunut pallo.
Niin, kertokaas te, jotka lajia tunnette.
Jos köyhä poika tai tyttö potkiskelisi kulunutta palloa tuntikausia päivässä ja saavuttaisi aivan ylivertaisen pallonhallinnan (ja lisäksi olisi saanut joukon muita ominaisuuksia syntymälahjana) ja höntsäilisi kentillä seurassa pelaavien kavereidensa kanssa ennen ja jälkeen harjoituksien, niin eikö kukaan seuran aikuisista missään vaiheessa kiinnittäisi huomiotaan tähän ylivertaiseen yksilöön?
Jos ei se maksa jäsenmaksuja, niin siinäpähän höntsäilisi ihan keskenään.
Kiitos vastauksesta. Vahvistit oivallisesti että kyseessä on futismammojen ja -pappojen keskinäinen pätemiskerho. Taitaa EM-kisapaikka jäädä ainutkertaiseksi, jos lahjakkuudet eivät kelpaa.
Aika paljon oletettu, että lahjakas lapsi käy aina aina ennen seuran harkkoja jossain monen kilometrin päässä kotoaan (seurat harjoittelee monella eri kentällä ympäri kaupunkia) yrittämässä tehdä vaikutusta johonkin kiukkuiseen valmentajaan. Mukavampaa varmasti potkiskella palloa yksin.
Listataan oikeasti kalliita harrastuksia
Jääkiekko
Taitoluistelu
99% lapsista riittäisi tavallinen hiekkakenttäpelaaminen ysärimalliin, ammattilaisia tulee aika vähän jokaisesta ikäluokasta. Mutta kai siinä vanhempi tuntee itsensä tärkeäksi, kun pitää koko ajan kuskata lasta harrastukseen, ja voi puhua tämän olevan "urheilija"?
Onhan näitä. (Kilpa)Voimistelu alkoi olla todella kallista, joten tytär lopetti. Samoin ratsastamaan hän pääsee vain satunnaisesti. Musiikkikoulu on myös kallis, joten käy vain kansalaisopiston pianotunnilla, mikä on harmi, sillä opetusaika on hyvin lyhyt.
Toinen lapsi olisi halunnut harrastaa parkouria, mutta on todella kallista ottaen huomioon, että vaatii jäsenyyden koko vuodeksi. Harrastaa jalkapalloa, mikä alkaa olemaan sekin näillä treenimäärillä aika hintavaa (80€/kk). Jossain vaiheessa saattaa olla, että kisamatkoille ei lähde mukaan tai joudutaan lopettamaan, jos nousee yli 100€/kk.
Lasketteluun ei ole varaa ostaa kausikorttia, vaan käyvät muutaman kerran talven aikana.
Muita, mitä olen kieltänyt, on trampoliinipaikkaan kausikortti ja esim hyvää maastopyörää en ole ostanut.
Ainakin Tampereella jotkut seurat antavat tilojaan myös harrastelijoiden käyttöön. Esim. NMKY:n korissalia saa käyttää ennen seuran omia harjoituksia ihan kuka vaan. Siellä käy lapsia ja nuoria huonolla säällä pelailemassa ns. huvikseen, eli ei tavoitteellisesti. Tosi hyvä idea, koska tavoitteeksi riittää minun mielestä lapsilla ja nuorilla se, että saavat liikuntaa. Kesäisin voi pelailla ulkokentilläkin, mutta talvella jää koris pelaamatta jos ei pääse sisätiloihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eipä (käytetty) jalkapallo paljoa maksa ja kunnan omistamalla kentällä saa pelata ilmaiseksi. Niin ainakin ennen tehtiin jos jalkapalloa haluttiin pelata.
Nyt ei olla 50-luvulla ja jos oikeasti haluaa harrastaa ja kehittyä lajissa, ei riitä hiekkakenttä ja kulunut pallo.
Niin, kertokaas te, jotka lajia tunnette.
Jos köyhä poika tai tyttö potkiskelisi kulunutta palloa tuntikausia päivässä ja saavuttaisi aivan ylivertaisen pallonhallinnan (ja lisäksi olisi saanut joukon muita ominaisuuksia syntymälahjana) ja höntsäilisi kentillä seurassa pelaavien kavereidensa kanssa ennen ja jälkeen harjoituksien, niin eikö kukaan seuran aikuisista missään vaiheessa kiinnittäisi huomiotaan tähän ylivertaiseen yksilöön?
Jos ei se maksa jäsenmaksuja, niin siinäpähän höntsäilisi ihan keskenään.
Kiitos vastauksesta. Vahvistit oivallisesti että kyseessä on futismammojen ja -pappojen keskinäinen pätemiskerho. Taitaa EM-kisapaikka jäädä ainutkertaiseksi, jos lahjakkuudet eivät kelpaa.
Aika paljon oletettu, että lahjakas lapsi käy aina aina ennen seuran harkkoja jossain monen kilometrin päässä kotoaan (seurat harjoittelee monella eri kentällä ympäri kaupunkia) yrittämässä tehdä vaikutusta johonkin kiukkuiseen valmentajaan. Mukavampaa varmasti potkiskella palloa yksin.
Minä voisin kuvitella, että valmentajalle riittäisi se, että näkisi taiturin pari kertaa, ja menisi sen jälkeen juttelemaan, että pelaat muutem hienosti, kiinnostaisiko käydä harkoissa.
Mutta toki, eiväthän juniorijalkapallojoukkueet koskaan harjoittele kahta kertaa samalla kentällä, ja täysin mahdoton ajatus että joku voisi jopa asua sen kentän vieressä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osta ap kirpputorilta joku vanha käytetty jalkapallo ja vie lapsesi lähimmälle sorakentälle potkimaan. Mitään muuta jalkapallon harrastaminen ei vaadi. Ei mitään seuroja, ei joukkueita, ei huippukalliita palloja eikä typeriä vaatteita. Ja kuka muka edes pakottaa maksamaan jostain turhasta ja ylihintaisesta seurajäsenyydestä? Lapsi saa vain traumoja huutavasta valmentajasta eikä muuten opi koskaan tekemään mitään itse omatoimisesti.
Ongelma on siinä, että kukaan muu ei enää toimi noin. Lapsella ei siis ole peliseuraa siellä sorakentällä.
Pelkkään omatoimiseen pallon potkiskeluun ei tarvita peliseuraa. Kyllä sitä palloa voi potkia ja potkiskella vaikka olisi ainoa kersa koko kentällä.
Vierailija kirjoitti:
Onhan näitä. (Kilpa)Voimistelu alkoi olla todella kallista, joten tytär lopetti. Samoin ratsastamaan hän pääsee vain satunnaisesti. Musiikkikoulu on myös kallis, joten käy vain kansalaisopiston pianotunnilla, mikä on harmi, sillä opetusaika on hyvin lyhyt.
Toinen lapsi olisi halunnut harrastaa parkouria, mutta on todella kallista ottaen huomioon, että vaatii jäsenyyden koko vuodeksi. Harrastaa jalkapalloa, mikä alkaa olemaan sekin näillä treenimäärillä aika hintavaa (80€/kk). Jossain vaiheessa saattaa olla, että kisamatkoille ei lähde mukaan tai joudutaan lopettamaan, jos nousee yli 100€/kk.
Lasketteluun ei ole varaa ostaa kausikorttia, vaan käyvät muutaman kerran talven aikana.
Muita, mitä olen kieltänyt, on trampoliinipaikkaan kausikortti ja esim hyvää maastopyörää en ole ostanut.
Tosin eihän hyväkään maastopyörä vielä tarkoita sitä, että lapsi harrastaisi maastopyöräilyä. Tarvitaan myös maastopyöräilyseura, maastopyöräilyharjoitukset valmentajineen, kilpailut ja totta kai kyyditykset harjoituksiin ja kilpailuihin.
Partion jäsenyys maksaa parit hassua kymppiä. Eikä lopousummakaan taida edes päästä lähellekään 100 euroa. Makuupusseja saa kaupasta 5 eurolla ja reppuja 10 eurolla. Ja aainakin yhdet kengät ja jotkut ulkovaatteet oletettavasti ilman että niitä tarvitsee erikseen ostaa. Mitä muuta partiossa muka tarvitaan?