Lue keskustelun säännöt.
Mitä koulutustasoa aiotte vaatia lapsiltanne?
25.02.2014 |
Niin, riittääkö toisen asteen koulutus (no peruskoulu ei luonnollisestikaan) tai AMK, vai onko automaattisesti yliopisto? Kai se suvussa kulkee, mutta omien lapsieni kohdalla ei tulisi mieleenkään muu kuin yliopisto. Silti, arvostan aidosti, että jotkut tyytyvät näihin toisenlaisiin koulutuksiin. Tarvitaanhan niitä tekijöitä joka tasolle ja eri ammattikuntiin. Parturi-kampaajaksi kun ei yliopistotasolla oikein voi edes opiskella...
Kertokaahan avoimesti, kiinnostaa tämän palstan mielipiteet! Jokaiselle kuitenkin paikkansa. :)
Kommentit (63)
[quote author="Vierailija" time="25.02.2014 klo 22:17"][quote author="Vierailija" time="25.02.2014 klo 21:45"]
[quote author="Vierailija" time="25.02.2014 klo 20:07"]
Koulutus periytyy, on harvinaista, että amiksen käyneen lapsi menisi yliopistoon ja päin vastoin.
[/quote]
Ei sen Suomessa pitänyt periytyä. Hyvinvointivaltio pyrki siihen että "luokkaretki" oli mahdollinen. Nythän tämä halutaan romuttaa.
[/quote]
Ei pitänyt, mutta tutkimusten mukaan näin on käynyt. Erityisesti äidin koulutuksella on merkitystä lapsen tulevaisuuden kannalta. Vaikka koulutus on Suomessa ilmaista niin se ei tarkoita, että kaikilla olisi muuten opiskeluun samanlaiset lähtökohdat. Akateemisten lapset kasvavat akateemisuuteen kotona ja menestyvät koulussa, koska siellä puhutaan "heidän kieltään" .
[/quote]
Onneksi täällä on tehty ja tehdään paljon noita "luokkaretkiäkin".
En vaadi mitään muuta, kuin seuraavat halujaan ja sydäntään. Yliopisto tai ammatillinen perustutkinto, kunhan on onnellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.02.2014 klo 22:31"]Noinhan te vastaatte, että ammattikoulu on ihan okei ja "päättäkööt lapset sitten itse", mutta varmasti suurinosa odottaa parempaa. Siksi kannattaisi kai jo lopettaa moinen sinisilmäisyys ja luoda sopivaa tukea korkeakoulutukseen jo hyvissä ajoin.
ap
[/quote]
Tukea voi ja pitää, mutta kaikki on loppupeleissä lapsesta kiinni.
Pojalle oli itsestään selvää että menee lukioon ja valitsi (tosin minun myötävaikutuksella) stadissa yli 9 ka olevan lukion. On itsestään selvää että menee yliopistoon. Toki olen aina kannustanut ja motivoinut koulunkäyntiä. Ei ole hikari.
Pitää muistaa, että kaikille ei ole päätä yliopistoon tai korkeakouluun. Vastoin täällä annettua kuvaa, ei niitä ysin oppilaita ihan jokainen ole. Eikä pidäkään olla.
Omista lapsistani vanhempi aloitti yliopisto-opiskelut syksyllä, nuorempi pärjää hädintuskin nyt ysiluokalla, mutta on taitava käsistään ja haluaa/haki ammattikouluun. Häntä tuskin olisi kannattanut patistaa lukioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terveellä ihmisellä on velvollisuus tehdä töitä kykyjensä mukaan. Osana tätä en hyväksy laiskottelua vaikka lahjoja olisikin; seiska työllä on parempi kuin kasi lapselta joka kohtuudella pystyisi kymppiin.
Toivoisin, että hankkisivat lukion jälkeen vähintään AMK-tasoisen koulutuksen. Itse olen ylioppilaiden lapsi (vanhempani syntyneet 30-luvun lopulla, joten oli etenkin maalla harvinaista) ja toisella vanhemmistani akateeminen koulutus, toisellakin opistoasteen koulutus. Minä ja mieheni olemme kumpikin akateemisia. Tosiasia on, että lukio ja ammattikoulu antavat aika eritasoisen sivistyksen pohjaksi AMK:lle, puhumattakaan yliopistosta. Esim. kielten osuus amistutkinnossa on tosi pieni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy myöntää, etten ole edes miettinyt lasten opiskeluja. Esikoinenkin on vasta ekalla joten ovat aika kaukaisia asioita.
Nojoo, en kai varmaan tule vaatimaan yhtään mitään. On lasten oma asia, mitä sitten joskus tulevaisuutena opiskelevat kunhan eivät vain makoile kotona tekemättä mitään.
Mielenkiinnosta; miten ajattelit estää jos lapsesi haluaa amikseen peruskoulun jälkeen? Hylkäät sen? Painostat jotenkin/ jollakin?
Luuletko ihan oikeasti että pakottamalla lapsesi jotenkin kiittää sinua aikuisena?
Jos lapsellasi ei ole kykyjä tai edellytyksiä akateemiseen ammattiin vaan käytännönläheisempään niin miten voit kuvitella että lapsesi saisi itseään ikinä ammattiin luettua, saati että edes pääsisi yliopistoon ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta valtavan sairasta ja surullista kun lapsesta asti asetetaan vaatimuksia. Joo kuulit aivan oikein vaatimuksia, ne peitellään vaan sinne itsestään selvyyksien kaapuun. Jumalauta tässä maassa on tappanut jengi itsejään, kun eivät kestä paineita. Totta kai lapsi haluaa miellyttää omaa vanhempaansa, jotta olisi hyväksytty. Ei siitä ole kauan aikaa kun joku poika ampui faijansa jonnekin ravintolan vessaan, sen takia kun tämä hyvää hyvyyttään sparrasi tätä urheilussa.
Olen helvetin ylpeä siitä että en ole akateeminen äiti, joka ajattelee kaiken olevan joku hyödyke ja tuote jota markkinoidaan ja tehdään strategiat. Vitun piru ämmät ettekö tajua että se lapsenne on IHMINEN, ihmisillä on monesti tunteita ja sen semmoisia, teillä ei itsellänne vissiin ole tarpeeksi kehittynyt semmoisia kykyjä, kun omat vanhempannekin ovat näitä Parempia ihmisiä asenteineen.
Peruskoulun jälkeen amis tai lukio ja sitten niin pitkälle kuin haluaa. Jos menee amikseen ja työllistyy suoraan sieltä niin saa lopettaa heti, lukion jälkeen olisi mielestäni hyvä opiskella vielä jotain (vaihtaa vaikka ammattipuolelle jos haluaa).
t. FT & FM vanhemmat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivon lukio-amk/yliopiston käymistä. Meilläkin toinen lapsi nyt yläasteella kympin oppilas, haluaa lukioon. Toinen eli kasiluokkalainen on taas koulun suhteen välinpitämätön, mutta erittäin urheilullinen ja lahjakas miltei kaikessa liikunnassa. Saa nähdä.
[quote author="Vierailija" time="25.02.2014 klo 22:31"]
Noinhan te vastaatte, että ammattikoulu on ihan okei ja "päättäkööt lapset sitten itse", mutta varmasti suurinosa odottaa parempaa. Siksi kannattaisi kai jo lopettaa moinen sinisilmäisyys ja luoda sopivaa tukea korkeakoulutukseen jo hyvissä ajoin.
ap
[/quote]
Kaikista ei voi tulla akateemisia. Kaikilla ei ole edellytyksiä akateemiseen koulutukseen, vaikka halua olisi. Kaikilla ei ole halua akateemiseen koulutukseen. Siinä muutama fakta. Jonkun on joka tapauksessa tehtävä duunarin työt, eli on yksinomaan hyvä, että niihin töihin valikoituu sellaisia ihmisiä, joilla on kiinnostusta ja kykyjä. Vai väitätkö vastaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.02.2014 klo 18:47"]
elämän kova koulu
[/quote]
Me vaaditaan elämän kova korkea koulu
[quote author="Vierailija" time="25.02.2014 klo 23:04"][quote author="Vierailija" time="25.02.2014 klo 18:47"]
elämän kova koulu
[/quote]
Me vaaditaan elämän kova korkea koulu
[/quote]
Hard knock of the streets tai kovan elämän koulu ovat pop! Turhanpäiväisten mietelauseiden ja väärinkirjoitettujen englanninkielisten sitaattien yliopistokoulutus olisi hieno.
[quote author="Vierailija" time="25.02.2014 klo 23:07"][quote author="Vierailija" time="25.02.2014 klo 23:04"][quote author="Vierailija" time="25.02.2014 klo 18:47"]
elämän kova koulu
[/quote]
Me vaaditaan elämän kova korkea koulu
[/quote]
Hard knock of the streets tai kovan elämän koulu ovat pop! Turhanpäiväisten mietelauseiden ja väärinkirjoitettujen englanninkielisten sitaattien yliopistokoulutus olisi hieno.
[/quote]
Niin, voi saada FB:n tila päivitys tutkinnon lapsi siitä.
Entäs sitten nämä alat, joiden opiskelussa ammattikoulun käymisestä on enemmän hyötyä kuin lukion? Esim. itse jatkoin vaatetusalan artesaanin opintoja ammattikorkeassa ja valmistuin muotoilijaksi. Meidän luokalla oli minun lisäkseni kolme muuta artesaania, kaikki muut olivat lukiosta. Näillä lukioista suoraan tulleilla oli kyllä varmasti ihan yhtä hyviä ideoita kuin meillä artesaaneilla, mutta valmiit vaatteet eivät suurimmalla osalla olleet erityisen haastavia. Eli siis me alhaiset artesaanit pystyimme käyttämään aiempaa ompelutaitoa ja kaavoitusoppia hyväksemme ja tavallaan menemään pidemmälle, käyttämään vaikeampia tekniikoita ja materiaaleja. Useampi lukiosta tullut sanoikin, kun joskus ryhmässä keskusteltiin opetuksesta, ettei siihen kouluun olisi kannattanut edes tulla suoraan lukioista, koska osaaminen jäi paljon laihemmaksi kuin artesaaneilla. Omalla kohdallani kävi hyvin, oma päätös olla menemättä lukioon peruskoulun jälkeen osoittautui oikeaksi.
On todella ikävää arvottaa ihmisiä koulutuksen perusteella, koska ihmisillä on todella vaihtelevia syitä mennä ja olla menemättä lukioon/yliopistoon. Omalla keskiarvollani olisin päässyt lukioon, mutta en keksinyt yhtään hyvää syytä käyttää kolmea vuotta elämästäni saadakseni paperin, jota en tarvitse opiskellakseni haluamaani alaa. Siskoni sen sijaan halusi yliopistoon ja kävi amis/lukiokombokoulutuksen. Suuri kunnia hänelle, itse en olisi halunnut opiskella kahta koulua yhtä aikaa. Meille kummallekin kävi kuitenkin hyvin, saimme opiskella haluamaamme alaa. Erityiskiitos äidille, joka ei vaatinut meiltä kummaltakaan yhtään mitään vaan ainoastaan perusteli meille miksi hänen mielestään kannattaa opiskella jotain, mitä tahansa, peruskoulun jälkeen.
Millä ihmeen keinolla vaadit, jos lapsi ei mene yliopistoon?
Saa ihan itse valita koulutustasonsa. Tietenkin yritämme ohjata alalle, jolta myös työllistyy ja toisaalta mikä tuntuu lapsesta mielekkäältä. Lähtökohtainen oletus on, että tullee hankkimaan yliopistotutkinnon, mutta jos ei näin tee, niin aivan yhtä hyvin kelpaa myös se meille vanhemmille, kunhan lapsi on valintoihinsa tyytyväinen (eihä heittäydy yhteiskunnan elätettäväksi).
[quote author="Vierailija" time="25.02.2014 klo 22:17"][quote author="Vierailija" time="25.02.2014 klo 21:45"]
[quote author="Vierailija" time="25.02.2014 klo 20:07"]
Koulutus periytyy, on harvinaista, että amiksen käyneen lapsi menisi yliopistoon ja päin vastoin.
[/quote]
Ei sen Suomessa pitänyt periytyä. Hyvinvointivaltio pyrki siihen että "luokkaretki" oli mahdollinen. Nythän tämä halutaan romuttaa.
[/quote]
Ei pitänyt, mutta tutkimusten mukaan näin on käynyt. Erityisesti äidin koulutuksella on merkitystä lapsen tulevaisuuden kannalta. Vaikka koulutus on Suomessa ilmaista niin se ei tarkoita, että kaikilla olisi muuten opiskeluun samanlaiset lähtökohdat. Akateemisten lapset kasvavat akateemisuuteen kotona ja menestyvät koulussa, koska siellä puhutaan "heidän kieltään" .
[/quote]
Onneksi täällä on tehty ja tehdään paljon noita "luokkaretkiäkin".
En vaadi mitään muuta, kuin seuraavat halujaan ja sydäntään. Yliopisto tai ammatillinen perustutkinto, kunhan on onnellinen.