Onko tama nyt vauvakuumetta?

jep jep ap tuolla tavalla se yleensä alkaa ja ei, siihen ei oikeastaan löydy muuta lääkettä kuin itse vauva!

ihan normaalia se on että jompi kumpi pariskunnasta on enemmän tai vähemmän kypsä vanhemmuuteen ja itse kokemuksen rintaäänellä voin sanoa että juurikinsinä raskausaikana sitä kasvetaan siihen vanhemmuuteen ja koko ajatukseen, ennen sitä se tuntuu jotenkin ihan eriltä abstraktilta käsitykseltä. Totta kai sitten vanhemmuuteen kasvetaan koko elämä mutta voin sanoa että ennen raskautta ja raskauden aikanakin koko tuleva lapsiperhearki tuntuu oudolta ja joskus pelottavaltakin asialta mutta se on ihan normaalia.

Kuullostaa siltä. Noista ajatuksista päädyttiin yrittämään ja vanhemmiksi.

Kiitos vastanneille :) En makaan ihan 100% varmuudella voi sanoa etta olisin valmis aidiksi ja kun yritan kovasti pohtia ja miettia niin en voi sanoa etta koska olisi se taydellinen aika vauvalle. 

Jostain syystaa tuntuu silta, etta mieheni ajattelee, etta jos jatetaan ehkaisy pois niin sita sitten pamahdetaan paksuksi ekassa kierrossa. Selitin halle eilen etta sitten jos ja kun jatetaan ehkaisy niin ei ole todellakaan kirkon kirjoihin kirjoitettua etta tullaan raskaaksi edes vuoden yrittamisella, siihen voi menna montakin vuotta ja voi myos olla ihan mahdollista etta jaadaan lapsettomiksikin. 

En tieda miksi mua jotenkin jollain tasolla hiukan pelottaa etta en pysty raskautumaan. Kaipa se etta kun lahipiirista kuulee jatkuvasti kuinka moni kamppailee lapsettomuuden kanssa niin en voi uskoa etta meita olisi siunattu sellaisella tuurilla etta tultais raskaaksi hirveen helposti.

Tilasin eilen netista ovulaatiotesteja, tiedan ehka typeraa, en todellakaan ole suunnittelemassa salaa raskaaksi tulemista vaan minua kiinnostaa tietaa tarkemmin miten oma keho toimii, koska se mun ovulaatio oikeasti on, etta osaisi sitten tulevaisuudessa seurata oman kehon merkkeja paremmin

Myos se etta mun kuukautiskierto on muuttunut viime kuukausina 28 paivasta 26 paivaan vahan huolestuttaa..ei kai se ole liian lyhyt kierto etta voisi tulla raskaaksi?

ap

voi kuule olen rv 30 ja panikoin edelleen joka toinen päivä olenko valmis vai en :) Mutta voin kertoa että nämä viikot ovat kasvattaneet minua tähän enkä olisi ennen raskautta osannut kuvitellakkaan miten tämä vaikuttaa.

Tsemppiä sinusta tulee hyvä äiti <3

Näin miehen näkökulmasta voisin kommentoida että harva mies on 100 % valmis isäksi, tuskin kukaan. Tuskin myös kukaan oikeasti ymmärtää kuinka paljon se elämä muuttuu lapsen myötä. Olin itse ehkä 75 % valmis, mutta kuin näin maailman ihanimman pojan laitoksella niin se mittari kyllä hyppäsi tappiin heti. Elämä on muuttunut lähes täysin keskustasta nukkumalähiöön. Aikaa toisillemme ja ennen kaikkea itselle ei ole juurikaan mutta kun tuon pienen hataraa kävellystä ja jokeltelua katsoo niin tajuaa mikä oikeasti merkitsee.

kiitos oli kiva kuulla kantaa raskaanaolevalta ja mieheltäkin :)

Niin se varmaan on että tuskin meistä kukaan on koskaan täydellisen valmis vanhemmaksi. Ironista kyllä mutta voisin kuvitella että ehkä juuri silloin jos saisin kuulla että en voi koskaan saada lapsia, tuntisin oloni 110 % valmiiksi vanhemmuuteen.

Sitäkin oon miettinyt että miehet varmaa kokee sen eri tavalla sen vanhemmuuteen kasvamisen. Nainen kun kuitenkin on jatkuvasti kiinni siinä kasvavassa vauvassa ja tunteet vauvan kasvun ja liikkeet omassa kehossaan niin voikohan käydä niin että raskauden edetessä nainen valmistautuu ja tuntee olonsa valmiimmaksi ja mies ei niinkään vaan vasta siinä vaiheessa kun näkee itse vauvan?

ap

Se edellinen miea vastaa. Menee varmaan aika tarkkaan noin. Miehenä siinä prosessissa on melko ulkopuolinen, koska kaikki pyörii äidin ympärillä. Toki loppuvaiheessa tuntee vauvan liikkeitä, mutta onhan siinä vissi ero oletko koko ajan vauvan kanssa tekemisissä vai onko se möykky puolisossa.

Osittain ehkä tähän liittyen olin vain 75 % valmis ja sanomista tuli raskauden aikana siitä että jatkoin alkolinkäyttöä normaalisti (2-3 krt/kk), en ollut aivan hysteerinen tavarahankintojen suhteen jne. En siis puolison mielestä ollut niin kiinteästi siinä mukana kuin hän. Enkä varmaan ollutkaan, koska asia ei sitten ehkä ollut kovin konkreettinen.