Lue keskustelun säännöt.
Tyttäreni kaveri lykkää ADHD-lapsensa meidän riesaksi :(
24.02.2014 |
En kestä enää. Olen keskustellut asiasta tyttäreni, hänen kaverinsa ja kaverin äidin kanssa. Kyseinen lapsi on tyttäreni paras ystävä ja käy meillä lähes päivittäin. Kiva, että on leikkikaveri, mutta olen itse lopen väsynyt siihen jatkuvaan huutoon, riehumiseen, tavaroiden keräilyyn, lasten paimentamiseen, joka tuon kaverin vierailusta vääjäämättä seuraa.
Olen sanonut, että tiettyinä päivinä meille ei saa tulla. Viikonloppuisin olen ovelta käännyttämässä, mutta viikolla kaveri on yleensä ehtinyt tulla meille jo ennen kun palaan töistä. Vaikka olen kieltänyt. Kaverin äiti on kieltänyt, ettei heille saa mennä leikkimään! Tämä on todella rasittavaa. Mieheni on myös kärttyinen ja eilen korotti ääntään aika pahasti. Illalla sanoi, että "jos kakara ei lähde, niin minä lähden".
Miten toimisitte tällaisessa tilanteessa? Pitäisikö suoraan soittaa äidille, että tarvitsemme omaa rauhaa suurimman osan viikosta vai pitäisikö vain kylmästi kantaa kaveri ulos heti töistä palattua?
Minulla ei ole mitään kyseistä ystävää vastaan varsinaisesti, mutta hän on todella rassaava. Pari iltaa viikossa max, sanoi mieskin.
Kommentit (33)
5 on niin väärässä, etkö lukenut ettei heille saa mennä. Vaikeat lapset yleensä laitetaan muiden riesaksi. Sun on ap laitettava rajat ja sun lapsi sen päästää sisälle, ei kukaan muu. Koululaisten kanssa se vastuu sisälle pääsystä on sun omalla lapsella. Itselläni on myös 9v. poika ja luvan kanssa sen kaverit meille tulee ja jos homma tökkisi niin syy kyllä olisi mun lapsen.
Rasittavat kakarat vaan omaan kotiin ja kaikki mun poikien kaverit osaa olla kunnolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyttärelläsi on varmasti puhelin? Soitat hänelle tai pyydät lasta soittamaan sinulle aina heti koulun jälkeen, niin voitte sopia, voiko kaveri tulla teille vai ei. Jos et halua, niin pyydät lastasi antamaan puhelimen kaverilleen ja sinä sanot kaverille puhelimessa, että teille EI saa nyt mennä. Jos kaveri saa lapsesi maaniteltua ja kieroiltua siltikin päästämään itsensä teille, niin annat viikon porttikiellon. Jotkut lapset ovat niin voimakastahtoisia, että kiltimpi lapsi ei osaa laittaa vastaan ja silloin en lastani pystyisi syyttämään.
Kotiini tekisin myös selkeät ohjeet miten siellä käyttäydytään ja kövisin ohjeet kohta kohdalta lasten kanssa läpi. Lapset myös siivoavat jälkensä viimeistä tavaraa myöten itse, samoin kaikki muut sotkunsa. Vahtisin vaikka ilme tiukkana vieressä, mutta en joustaisi.
Te vanhempina asetatte rajat ja niiden mukaan eletään. Kaverit on tervetulleita ainoastaan sovittuna aikana ja sovittuina päivinä.
Kavereita ei tuoda kotiin silloin, kun vanhempia ei ole paikalla.
Keskustelu tyttäresi kanssa olisi paikallaan. Sopikaa pelisäännöistä.
[quote author="Vierailija" time="25.02.2014 klo 20:43"]
[quote author="Vierailija" time="25.02.2014 klo 20:30"]
Apua, nauran täällä ihan hysteerisenä, sillä näin jo tämän ilmiön silmieni edessä; hullun lailla meluava ADHD yrittää ryömiä ikkunan saranapuolelta sisään litistäen itseään "Päästäkää sisään, mä tuun teille, MÄ TUUN TEILLE, katsokaa vaikka!" :-D[/quote]
No ei minusta ole mitenkään hauskaa. Jos tilanne on oikeasti vaikka toiselle lapselle uhkaava ja painostava. Olen minäkin päässyt yhdestä ala-asteen luokkalaisestani eroon vaan juoksemalla karkuun/harhauttamalla. Kun toinen oli päättänyt tulla meille kylään. Eikä tajunnut kun sanoin ei. Eihän sillä kaikki muumit ollut laaksossa, mutta koko peruskoulun ajan sain sitä pakoilla. Kun en ollut fyysisesti ylivoimainen, niin piti sitten vaan opetella ovelammaksi.
[/quote]
Katosiko huumorintaju? Menikö hiekat sinne??
[quote author="Vierailija" time="25.02.2014 klo 20:56"]
Ota lapseltasi kotiavain pois, jos hän ei pysty olemaan päästämättä hullua teille. Kun teille ei pääse, he menevät molemmat sinne kaverin kotiin.
[/quote]
Päästäisitkö / "pakottaisitko" sinä tosiaan oman lapsesi tuon kaverin kotiin? Ja estäisit omalta lapseltasi kotiinpääsyn?
Jo kaverin käytös kielii siitä ettei kaikki kotona ole hyvin.
Myös meillä oli vähän saman tapaista ongelmaa oman lapseni kaverin kanssa. Kyseinen kaveri tuli aina suoraan koulusta meille. Koskaan lasta ei kaivattu kotiin.Eikä heille saanut mennä. Otimme mieheni kanssa lapsen lempeään, mutta jämäkkään puhutteluun ja kerroimme päivät kun meille saa tulla. Sen jälkeen tilanne rauhoittui.
Kerran lapselta unohtui kännykkä meille ja ajattelin viedä sen heille samalla kun käyn kaupassa. Nähtyäni tai oikeastaan kuultuani miten isä(puoli)? puhutteli lasta ja käyttäytyi toisen aikuisen seurassa lapsen aikana en yhtään enää ihmetellyt miksi tuo toinen lapsi ei viihdy kotonaan ja olin tosi tyytyväinen ettei oma lapseni ole ollut siellä kylässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.02.2014 klo 20:26"]Voi mä niiiin ymmärrän sua! Poikani paras ystävä on adhd ilmeisesti. Tämä pentu on meillä joka päivä! Se käy syömässä salaa jääkaapista ruoat yms.
Vanhemmat ei kaipaa häntä laisinkaan kotia. Poika myös valehtelee yms. viimeksi kun laitoin varovaisen viestin ko. lapsen äidille, soitti äiti takaisin - itkien hysteerisenä eikä pystynyt keskustelemaan mistään.
Huh että mä en vaan jaksais. Nyt selvisi tänään että pojalla ei ole edes kotiavaimia eli omaan kotiin ei ole menemisiä koulun jälkeen ennen kuin vanhemmat on kotona (n. klo 18). Ovat siis käskeneet mennä joka päivä kavereille (eli meille). Tekisi jo mieli soittaa sossutäteille :/
[/quote]
Sun pitäisi tehdä lastensuojeluilmoitus. Oikeesti.
Tiedän tapauksen. Eräästä kyläpaikasta jo sanottiin yhdelle riehujalle ja äidille, että eivätkö he voisi jo lähteä. Meillä samainen pentu säätää sähköhellat ja jääkaapit ja availee kaappien ovet. Äiti vain sanoo, että eikö me sovittu, että niin ei saa tehdä. Muualla tämä toho-petteri on kaatanut pieniä kaappeja ja sotkenut totaalisesti huushollin. Tämmöistäkö pitäisi sietää? Minä en siedä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"No eihän se lapsi pääse sisälle, jos ADHD on kintereillä. Eikä pihallakaan voi koko iltapäivä seisoa, kun pitää saada välipalaa.Ap"
Vauvapalstalta voi odottaa millaista kielenkäyttöä tahansa, mutta tämä on hulluuden huippu, puhumattakaan alkeellisimmasta käytöstavoista...
Oma lapsi on lapsi tai tytär, mutta hänen ystäväänsä kutsut hänen sairautensa mukaan ADHD:ksi, toivon Sinulle ja tyttärellesi hyvää terveyttä kaikille elinvuosille, sillä kukaan meistä ei voi vaikuttaa omaan sairauteensa, ei edes tyttäresi pieni ystävä. Näinkö toimit myös arkitilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No juu, vähän hassuja mielikuviahan tämä kuvio varmasti herättää, mutta kiva kuulla, että joillain muillakin on ollut samanlaisia kokemuksia.
En viitsi tosiaan ottaa kotiavainta pois omalta lapselta. Ja se todellakin on totta, että tämä lapsi tulee sisälle, jos niin päättää. Hän on fyysisesti täysin ylivoimainen. Minulla ja miehellänikin oli kerran kova työ saada hänet pois ovenraosta, kun meillä oli ristiäiset alkamassa :D.
Eilen soitin äidille, joka vaikutti aika väsyneeltä tähän lapseen. Vanhemmat tekevät pitkää päivää töissä, eivätkä ilmeisesti saa kotona levättyä. Soitin tänään uudelleen, ja tämä järjestely on nyt fine. Meille saa tulla 2 kertaa viikossa, muttei tuolloinkaan koko päiväksi. Saa nähdä, miten toteutuu.
Kiitti neuvoista. No tänään soitin hänen äidilleen. Ei mennyt aivan parhaalla mahdollisella tavalla, mutta saa nähdä, mitä tästä tulee. Ei ole aivan noin yksinkertaista, että lapseni voisi päättää, tuleeko meille ketään koulun jälkeen. Tuo lapsi ei tottele yhtään.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun elämäs näyttäisi olevan perseestä. ap ap ap ap ap ap onko sulla ollenkaan omaa elämää? Miten jaksat provota päivästä toiseen?
Kuka sen laskee teille?
Jos se on sun lapsesi, vika on kyllä nyt siinä, ei siinä kaverissa.
Sun on puhuttava omalle lapsellesi, ei kaverille.