Lue keskustelun säännöt.
hämmentävät naapurit, yrittävät jatkuvasti lykätä lapsensa meidän hoitoon.
24.02.2014 |
Viime syksynä meidän naapuriin muutti uusi perhe, perheessä on meidän kuopuksemme ikäinen alle kouluikäinen lapsi. Heti alussa vanhemmat hieroivat tuttavuutta tosi innokkaasti ja ajattelin että mikäs siinä, nyt on kuitenkin talven mittaan käynyt selväksi että haluavat lapselleen hoitajan eikä muuta, käytös on mielestäni aika suorasukaista eikä hoitaminen ole todellakaan vastavuoroista.
Tässä muutamia esimerkkejä tilanteista joissa lapsi on sysätty meille:
Olimme lähdössä luistelemaan, perheen äiti soitti kysyäkseen voiko lapsi leikkiä meidän lasten kanssa, sanoin että nyt ei sovi koska menemme luistelemaan, äiti iloisena totesi että voi miten hyvä idea, "minttu" innostuu varmasti myös ajatuksesta! Silloin en vielä ollut perillä heidän touhustaan ja luulin että tulevat siis perheenä myös hallille luistelemaan, eikä äiti mitenkään kysynyt voisiko lapsi tulla meidän kanssa..no kohta soi ovikello ja "minttu" se sielä oli yksin luistinten kanssa.
Lapsen äiti kysyi pihalla nähdessämme pääsisikö lapsi meidän nuorimmaisen kanssa meille leikkimään, sanoin että sopii mutta lähdemme kotoa siihen ja siihen aikaan, kun aika koitti niin lähetin lapsen kotiin, lapsi palasi ja kertoi ettei siellä olla kotona. Soitin äidille ja tämä pahoitteli olevansa miehensä kanssa vielä kaupoilla! Olivat siis taktisesti laittaneet lapsen meille ja lähteneet, äiti haki lapsen melkein tunnin ilmoittamaani aikaa myöhemmin ja me myöhästyimme saman ajan kyläreissultamme.
Kerran lapsi oli meillä leikkimässä, aloimme syömään ja koska oli jo hämärää niin lapsi soitti puhelimestani äitiään hakemaan, sanoi ihan että tuletko hakemaan kun "järvisillä" aletaan syömään, tähän äiti tuumasi (kuulin kun olin vieressä) että pyydä sinäkin ruoka sieltä kun meillä ei ole mitään valmiina :D
Viimeksi lähdimme pulkkamäkeen ja äiti tyrkkäsi lapsen meidän matkaan sanoen "mene edeltä "jokisten" kanssa niin tulen kohta perässä" äiti ei tullut siihen kahteen tuntiin minkä mäessä olimme, lapsi pissasi housuunsa ja kun soitin äidille niin tämä tuumasi ihan unohtaneensa..just joo!
Näitä tilanteita on ollut ihan lukemattomia ja vaikka en ole mielestäni helposti höynäytettävä niin aina huomaan hoitavani tätä lasta jonkun mutkan kautta.
No nyt olen vuoden alusta pistänyt hommalle stopin, suoraan en kehdannut sanoa mutta olen vaan ollut tosi varpaillani asian suhteen, en ole ottanut lasta meille vaan olen ohjannut lapset pihaleikkeihin jne.
Miten tuollaiseen naapuriin pitäisi suhtautua?
Kommentit (88)
[quote author="Vierailija" time="17.04.2014 klo 14:10"]
Voi tietysti olla, että asun alueella, jossa ihmisten moraali ei ole kovin korkealla.
Ja muualla tuo on vähemmistö.
50
[/quote]ikävä kyllä ei muuten ole! on säälittävän yleistä tänäpäivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän alkuperäisestä aiheesta nyt hyppää ohi, mutta meille on pari lasten kaveria yrittänyt ulkoa tulla sisään syömään. Olen hyvin tylysti sanonut että meillä ruokaillaan vain perheen kesken ellei olla etukäteen muuta sovittu. Ovat kerrasta ymmärtäneet ettei meille tulla lokkeilemaan. Kyllä se on aikuisen tehtävä pistää ne rajat eikä olla toisten kynnysmattoina.
Tuollaisessa tilanteessa että vanhemmat lykkäävät jälkikasvunsa hoitoon ja häipyvät omille teilleen, olisin sanonut vanhemmille että meillä on muuta menoa kuten jo aiemmin olen ilmoittanut ja lähtö on 5 minuutin päästä joten silloin on syytä olla hakemassa lastaan tai lapsi jää yksin ulos. En olisi jättänyt varaa selittelyille enkä jäänyt odottelemaan.
Huokaus. tulee ihan ikävä omia lapsuusaikoja kun juostiin (isolla kerrostaloalueella) kodista toiseen, syötiin milloin kenenkin luona ja "koko kylä kasvatti". Leikittin ulkona pimeän tuloon saakka ja sitten äidit huutelivat parvekkeelta sisälle.
Nykyään pitää sopia leikkitreffejä, katsoa kellosta että "MinttuJanica oli keskiviikkona 1h25min EeviPiritan luona niin kyllä EeviPirita saa sitten torstaina olla 1h32min MinttuJanican luona."
Oma äitinikin on kertonut että oli hienoa kun yhteisöllisyyttä löytyi. Nykyään koti on niin pyhä asia että sinne ei ruokapöytäänkään mahdu kun oma perhe, saati muihin huoneisiin. Voi sisustusblogeista inspiroituneen äidin maalaisromanttinen sisutus kärsiä..
[quote author="Vierailija" time="17.04.2014 klo 22:03"]
"Ei mitaan mielenkiintoa esim. hakea oksentelevaa lasta kotiini kun aitinsa yrittaa kayttaa minua torkeasti hyvakseen ."
Se henkilö on sitä varten, jos vanhempia ei tavoiteta. Oksentavan lapsen kohdalla tavoitellaan ensin molempia vanhempia. Jos vanhemmat eivät pääse hakemaan, he järjestävät hakemisen. Tämä henkilö, joka on viimeinen hätävara, tulee kyseeseen jos vanhempia ei todellakaan tavoiteta esim. heille on sattunut auto-onnettomuus tms.
[/quote]
Mutta yleensä on tapana kysyä siltä "viimeiseltä hätävaralta" onko tällä mahdollisuuksia toimia "viimeisenä hätävarana".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 13:06"]
Ehkä kannattaisi joskus ottaa se naapurin lapsi mukaan ja jäädä reissuun koko päiväksi ja illaksi. Tulla kotiin tosi myöhään. Palauttaisitte lapsen kotiin joskus puoliltaöin. Vanhemmat todennäköisesti pelästyisivät lapsen katoamista. Ja sitten sanoa iloisesti että voi voi kun et tullut hakemaan lasta ajoissa niin meidän piti ottaa se mukaan omiin rientoihimme kun emme tietenkään voineet jättää yksin pihalle. Ehkä tämä saisi heidät muuttamaan käytöstään. Tai ehkä ei.
[/quote]
Tai sitten kävisi juuri päinvastoin.. En kyllä suosittele tätä tapaa.
Ens kerralla kun käy noin. Soitat sossun tädin tai poliisit noutamaan lapsen,et voi ottaa sitä mukaan jos olette lähdössä johonkin. Esim. lentokeet ei odota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Njoo, ei meillä isolla kerrostaloalueella 70-80 -luvuilla toisten luona syömässä käyty. Ulkona kyllä aina leikittiin isoissa porukoissa mikä oli kivaa. Hyvin harvoin mentiin kenenkään kotiin sisälle leikkimään. Siis yhteisöllisyyttä löytyi kyllä lasten kesken, mutta toisten vanhemmat oli hyvin etäisiä, silloin oli lastenkasvatuskin erilaista. Ei vouhotettu ja tehty kaikkea lasten puolesta.
Meillä on myös naapurit jotka mielellään olisivat käyttäneet meitä lastenhoitajina, mutta olen pistänyt stopin asialle. Ko. muksu on meidän lapsen luokkakaveri ja alkoi viihtyä meillä päivät pitkät iltamyöhään. Välillä vanhemmat myös lähtivät kaupoille tietämättäni ja kun tytöt olivat palailemassa ulkoa leikkimästä niin vanhempia ei näkynytkään missään. Kerrankin huikattiin itkemästä omalta oveltaan takaisin meille kun en raaskinut jättää yksin pihalle. Mun mitta kuitenkin täyttyi kun tyttö alkoi tulla meille omistajan elkein, lampsi sisälle tervehtimättä, tuli olohuoneen sohvalle "mököttämään" ja tiuski meidän tytölle, alkoi sanoa joka kerta että nyt olis nälkä. Vanhemmat ovat kuitenkin hyvin toimeentulevia ihmisiä, ilmeisesti väsyneitä vain. Kai pitäisi yrittää ymmärtää mutta rajansa kaikella.
[quote author="Vierailija" time="24.02.2014 klo 13:41"]
Ikävä tilanne, on vaikea olla itse yhtä härski ja sanoa suoraan, vaikka niin kai tällaisten ihmisten kanssa pitäisi toimia. Lisäksi on kurja, jos lapsille selviäisi, että vanhemmilla on jotain skismaa tai että joku vierailu ei ollutkaan ok, koska eihän se lapsen vika ole.
Olisin hyvin hyvin varpaillani asian kanssa ja en ottaisi liian usein tai helposti lasta kylään.
Tuollaisessa tilanteessa, jossa te olitte lähdössä kylään ja naapurille oli sanottu aika, johon asti voi olla, olisin kyllä ainakin kerrasta viisastuneena tosi tiukkana. Jos tämä toistuu, sano suoraan, että sanoin hyvissä ajoin, että me lähdemme viideltä ja olemme nyt lähdössä, Tule kotiin saman tien, koska me lähdemme nyt ja lapsi on liian nuori olemaan yksi pihalla. Valitettavasti emme voi myöhästyä ja lähdemme 10 min kuluttua. Piste. Et kuuntele selityksiä.
[/quote]
Ei ole yhtään härskiä jos pitää puoliaan ja sanoo suoraan napakasti, mutta asiallisesti ja myös tekee niin kuin sanoo eikä tosiaan kuuntele selityksiä. Muista myös että teillä on oikeus olla omalla porukalla vaikka ei olis minkään valtakunnan erityistä syytä. Suomalaiset on niin kilttiä kansaa aina siihen asti että tulee ongelmia itselle, olen sen työssäni huomannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.04.2014 klo 14:26"]
Huokaus. tulee ihan ikävä omia lapsuusaikoja kun juostiin (isolla kerrostaloalueella) kodista toiseen, syötiin milloin kenenkin luona ja "koko kylä kasvatti". Leikittin ulkona pimeän tuloon saakka ja sitten äidit huutelivat parvekkeelta sisälle.
Nykyään pitää sopia leikkitreffejä, katsoa kellosta että "MinttuJanica oli keskiviikkona 1h25min EeviPiritan luona niin kyllä EeviPirita saa sitten torstaina olla 1h32min MinttuJanican luona."
Oma äitinikin on kertonut että oli hienoa kun yhteisöllisyyttä löytyi. Nykyään koti on niin pyhä asia että sinne ei ruokapöytäänkään mahdu kun oma perhe, saati muihin huoneisiin. Voi sisustusblogeista inspiroituneen äidin maalaisromanttinen sisutus kärsiä..
[/quote]
Meillä ei ikinä ollut noin. Kotona syöty joka ateria.
Mutta itse kyllä romantisoin asiaa ennen lapsia, miten kaikki lapset ovat yhteisiä.
Mutta lopulta huomaa, että kaikki yrittävät lähiinnä hyötyä itse.
Pahimmat hyötyjät ovat tätä amk-keskikastia. Eivät sossupummeja eivätkä yläluokkaa. Vaan näitä joille materia on tärkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.04.2014 klo 15:16"]
[quote author="Vierailija" time="17.04.2014 klo 14:26"]
Huokaus. tulee ihan ikävä omia lapsuusaikoja kun juostiin (isolla kerrostaloalueella) kodista toiseen, syötiin milloin kenenkin luona ja "koko kylä kasvatti". Leikittin ulkona pimeän tuloon saakka ja sitten äidit huutelivat parvekkeelta sisälle.
Nykyään pitää sopia leikkitreffejä, katsoa kellosta että "MinttuJanica oli keskiviikkona 1h25min EeviPiritan luona niin kyllä EeviPirita saa sitten torstaina olla 1h32min MinttuJanican luona."
Oma äitinikin on kertonut että oli hienoa kun yhteisöllisyyttä löytyi. Nykyään koti on niin pyhä asia että sinne ei ruokapöytäänkään mahdu kun oma perhe, saati muihin huoneisiin. Voi sisustusblogeista inspiroituneen äidin maalaisromanttinen sisutus kärsiä..
[/quote]
Meillä ei ikinä ollut noin. Kotona syöty joka ateria.
[/quote]
Hienosti on varmasti menneinä päivinä toiminut tällainen yhteisöllisyys naapureiden kesken. En jaksa uskoa, että nykyään enää toimisi, kun ihmisten moraali tuntuu jokseenkin laskeneen, ja oman huonon tilanteen tai kykyjen takia käytetään niin rumasti toisia hyväksi, tässä tilanteessa naapureita.
[quote author="Vierailija" time="24.02.2014 klo 14:09"]
Minulla oli lähes tuollainen naapuri tai useampia silloin kun poikani oli pieni. Silloin ei ollut kyse hoitamisesta vaan ruuasta.
Jos poikani olivat ulkona leikkimässä ja huusin heidät syömään lapsia tulikin 1 tai pahimmillaan kolme ylimääräistä. Usein annoin myös omat pihvini heille kun säälitti (siis ne lapset).
Nyt kun asiasta on jo vuosia jaksan nauraa sille, mutta silloin ei kyllä naurattanut. Lisäksi nämä ylimääräiset lapset söivät kuin hevoset ja olen yksinhuoltaja.
Minkäänlaista kiitosta en saanut näiden lasten vanhemmilta. Kait he katsoivat minun pitävän lounaspalvelua ihan vain omaksi ilokseni.
[/quote]Huutakaa ulos lapsille että nyt sisään siivoamaan oma huoneesi! Tuskin on ylimääräisiä tulijoita. Oikeasti tietysti syötte.
Mistä ne lasten vanhemmat edes tiesivät että lapset ovat olleet luonasi syömässä? Käskitkö heidän käydä pyytämässä vanhemmiltaan luvan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä näihin ketjuihin tulee joku ,joka kertoo miten oli niin ihanaa kun oli joku perhe, jossa sai olla kun oma koti oli niin kakka.
No ei se näin mene. Nämä lapset ovat yleensä hyvistä kodeista joissa molemmat töissä, ja kaksi autoa ja ei itseäni ainakaan häiritse vastavuoroisuuden puute, tai vaikka jokapäiväinen ylimääräinen välipala, jos lapsi on ihana ja lojaali kaveri. Vaan usein käy kuten 56 kertoi, että lapsesta tulee vähitellen aikas röyhkeä ja lojaaliuskin ja reiluuskin on nykymaailmassa aika kaukainen juttu, ei ihmisten tavoittelema ominaisuus lapselleen, vaan se lapsen oma pärjääminen ja pomous on se ykkösjuttu.
Tuo on ihan törkeää toisen ihmisen hyväksikäyttöä. Tuollainen strategia, jota aloituksessa kuvaillaan, on itselleni tuttua mutta vähän muista yhteyksistä. Siis tuollainen kuvio, jossa kuullaan valikoidusti toisen ihmisen viestit. Jos vielä suoraan sanotaan, että nyt ei sovi, se toinen alkaa johdatelle ja inttämään, ei anna periksi edes silloin. Muu maailma on tällaisen ihmisen palvelija. Hän ei välitä, että myöhästytte omista menoistanne, teille tulee kustannuksia tms.
Ja voit olla varma, että eivät koskaan tee vastapalveluksia tai kiitä sinua esim jollain pienellä lahjalla (kukat, kahvipaketti tms). tunnen tällaisen ihmisen ja vältän häntä.
itsekin olen ollut tuossa tilanteessa. Toisen vanhemmat lähtivät kuntosalille tai kauppaan ja lapsi jäi meille.
No jos lapsi on ok niin ei haittaa, mutta siinä vaiheessa kun viesti ei mene perille, että nyt ei käy kun olemme suunnitelleet lasten kanssa retkeä tälle päivälle, niin jos aletaan tivaamaan meidän aikataulua tai vastaavaa, niin menee yli. Koska me olemme myös kesälomalla ja haluamme lähteä sitten kun meille kaikille sopii, ei ole kovin tarkkaa, mutta emme halua myöskään olla jumissa sen takia että täällä on ylimääräisiä. Minusta pitää riittää kun sanoo, että nyt ei käy, kun on suunniteltu ohjelmaa, kodin ulkopuolella.
Pointti tässä varmaan on se, että ei kukaan ole ilkeä tai lapsivihamielinen, vaan nuo tilanteet johtavat vähitellen ikävyyksiin, ja usein juuri kiltit ihmiset joutuvat niihin, paskoille ei kukaan alunalkaenkaan tarjoa lapsiaan.64
Meillä naapurin 4v pojasta meinasi tulla ihan maanvaiva, kun säntäsi meidän pihalle leikkimään aina kun joku meidän perheenjäsenistä oli ulkona. Meidän omat lapset on kuitenkin jo koululaisia, joten 4v ei aina ole ihan haluttu kaveri. ja vaikka lapset olis olleet mummolassa tai leirillä tai kavereillaan muualla, niin eikäs tämä kärppänä ollut 'auttamassa' mua puutarhahommissa. Muutaman kerran piti vähän vihaisestikin sanoa, että menee auttamaan omia vanhempiaan, vaikka tiesin ettei he tee mitään pihahommia. Ärsytti jo itseänikin kun piti piileskellä omalla pihallaan, ettei se poika vain huomaisi mua. Oli niin touhukas ja omatoimien, ettei hommista olis tullut mitään.
Kerran kun alettiin grillata ulkona, niin sanoin että nyt voi lähteä kotiin, meilllä aletaan syömään ja poika vaan jankkasi, ettei hänen tarvi vielä lähteä. taas piti sanoa vähän kovemmin ja sitten se juoksi itkien kotiin. Hetken päästä tuli äiti vihaisena kysymään, että mitä täällä on tapahtunut kun lapsi tulee itkien kotiin.
Onneksi muuttivat viime talvena pois.
Noissa tilanteissa lapsi ja/tai vanhemmat muuttuvat vähitellen röyhkeiksi. On tietty mahdollisuus että näin oli alunalkaen, mutta ei huomattu.
Voi tietysti olla, että asun alueella, jossa ihmisten moraali ei ole kovin korkealla.
Ja muualla tuo on vähemmistö.
50