Miksi palkki voi murteissa olla "palakki", mutta pankki ei ole koskaan "panakki"?
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Kelekka ja salakku... Ihana murre!
Tölökki (tölkki)
Montako tölökkiä sinä oikein juot tuota Red Bullia päevässä?"
Entäs kaappa (kauppa), suapas (saapas)?
"Kävitkö jo kaapassa?"
"Onpa sulla hienot suappaat."
Mikä sitten on se ylimääräinen H ja R?
Lährempä tästä halakoja hakkaamahan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No entäs miksei hirivi?
Kyllä se voi olla hirivi
Ihana! Oma suosikkini on mölkkyjä = mölökkylöitä. Pääsi joskus pohjoiskarjalaisen ystävänaisen suusta saunamölkkyturnauksen yhteydessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kelekka ja salakku... Ihana murre!
Tölökki (tölkki)
Montako tölökkiä sinä oikein juot tuota Red Bullia päevässä?"
Entäs kaappa (kauppa), suapas (saapas)?
"Kävitkö jo kaapassa?"
"Onpa sulla hienot suappaat."
Montako tölökkiä tota retpullia sie oekkee juot päevässä?*
T. Kuopiossa asunut joensuulainen
Vierailija kirjoitti:
Mikä sitten on se ylimääräinen H ja R?
Lährempä tästä halakoja hakkaamahan.
Savolaiseen kielikorvaan nuo ylimääräiset Hoot taitavat kuulua lapphilaisten (lappilaisten) murteeseen. Oulun ja Kokkolan tienoilla joistakin sanoista taitaa jäädä pois se toinen ässä kuten "misä" (missä) ja "täsä" (tässä).
Entäs pantti? Ei kai sekään ole "panatti"?
Mitään äng-äänteitä tai vastaavia siinä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Mikä sitten on se ylimääräinen H ja R?
Lährempä tästä halakoja hakkaamahan.
Esimerkkisi eteläpohjalaismurteinen (?) lährempä (tai lähärempä) r-äännettä vastaa d.
R:n tilalla on ollut soinnillinen dentaalispirantti, äänne, joka on kadonnut murteista ja korvautunut eri tavoin. MIelestäni on hauska yksityiskohta, että d ei ole kuulunut yleisesti suomen kielen murteisiin.
d:n vastine murteissa: http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/d-vastin.html
Esimerkkilauseesi lähdetähän-sanassa jälkitavujen välissä oleva h on murteissa kadonnut melko yleisesti (ainakin itämurteet). Myöskään nykykirjakielessä ei esiinny h:ta.
Jälkitavujen välinen h murteissa http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/vokval-h.html
Arvelisin, että verbaalinerot yksilöt ovat keksineet murresanat ja suuri enemmistö on ns. matkijoita. Nero ei luo sellaisia sanamuunnoksia, jotka eivät kuulosta hyvältä.
En mie tiiä, onko tämä niin heleppo ja mukava murre. Nuorena ku lähethin helesinkiin ja menthin paariin, niin mie yritin olla niin punkkaria ja maailmaa nähänyttä. Ko menin jollekki komialle pojale puhuhman, niin se alako ihan räkänä nauramhan mulle. Jo siittä kuule raumat jäi.
Mie olen nyt aikusena opetellu puhuhman ko ihimiset ja nyt ei jätkät naura, ko sanon, että mää ja sää ja suhaitan nenä äänellä komiasti,v että lähekkö naihman minun kans