Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi palkki voi murteissa olla "palakki", mutta pankki ei ole koskaan "panakki"?
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Mulkku voi olla mulukku mutta pimppi ei voi olla pinippi.
Ei niin, sillä se on pinenppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska se ei äänny p-a-n-k-k-i vaan p-a-nk-k-i. Nk-äänne on eri asia ja kuin erilliset kirjaimet lk, joten niitä ei voi sinänsä erottaa puheessa erillisiksi.
Paitsi että kyllä siinä ääntyy k tuplana. Kokeile vaikka: Mitä eroa on, jos sanot panki tai pankki?
Kummassakin on se äng (merkitään sitä nyt vaikka ng), sitten yksi tai kaksi k:ta.
Voitaisiin tietysti ääntää mallilla 'heleppo' jos sanottaisiin p-a-ng-k-k-i äännettäisiin p-a-ng-a-k-k-i, mutta eipä tuo kovin helepolta tunnu...
Näin se menee, kun sanan "pankki" sanoo ääneen ja miettii, mitä äänteitä siinä kuuluu :) On se ng että k perään, ikäänkuin pangki tai pangkki. Ei tuota sanaa pysty sanomaan ilman ng:tä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ällän jälkeen a tulee jotenkin luontevammin sinne väliin.
palkka-palakka, veripalttu-veripalattu,
pantti, pankki, ... ei sovi ylimääräisiä vokaaleita välii
Paljas on taas helposti palijas
Paitsi että palttu ei voi olla palattu 😊
Myöskään silta ei voi olla silita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No entäs miksei hirivi?
Kyllä se voi olla hirivi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulkku voi olla mulukku mutta pimppi ei voi olla pinippi.
Turussa se on Mulkukka
Zinc
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Veripalttu on veripalttu... ei ikinä
veripalattu...
Ee myö syyvvä palattuva, mutta palattuva se o!
Verjpalattuva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuoruudesta muistan kun etelän miehet kovaan ääneen osti malaporoa ja posotonia.
Partakone oli pilihipsis
Vierailija kirjoitti:
Nuoruudesta muistan kun etelän miehet kovaan ääneen osti malaporoa ja posotonia.
Švaa- eli välivokaalia ei ole s-alkuisissa konsonanttiyhtymissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ällän jälkeen a tulee jotenkin luontevammin sinne väliin.
palkka-palakka, veripalttu-veripalattu,
pantti, pankki, ... ei sovi ylimääräisiä vokaaleita välii
Paljas on taas helposti palijas
Missäpäin sanotaan "veripalattu"? Mikä murre?
"Palakka" ja "paijas" menee minunkin kielikorvani mukaan oikein joissakin hyvin tuntemissani murteissa, samoin vaikkapa "jalaka" ja "silimä".
Mutta että "veripalattu"! - En ole ikinä kuullutkaan. Ainakin Oulun seudulla syödään rössypottuja, mutta veripalttu sellaisenaan on ihan vieras ruokalaji. Ja Lapissa syödään veririeskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ällän jälkeen a tulee jotenkin luontevammin sinne väliin.
palkka-palakka, veripalttu-veripalattu,
pantti, pankki, ... ei sovi ylimääräisiä vokaaleita välii
Paljas on taas helposti palijas
Missäpäin sanotaan "veripalattu"? Mikä murre?
"Palakka" ja "paijas" menee minunkin kielikorvani mukaan oikein joissakin hyvin tuntemissani murteissa, samoin vaikkapa "jalaka" ja "silimä".
Mutta että "veripalattu"! - En ole ikinä kuullutkaan. Ainakin Oulun seudulla syödään rössypottuja, mutta veripalttu sellaisenaan on ihan vieras ruokalaji. Ja Lapissa syödään veririeskaa.
Joo ei oo lt-konsonanttiyhtymässäkään välivokaalia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ällän jälkeen a tulee jotenkin luontevammin sinne väliin.
palkka-palakka, veripalttu-veripalattu,
pantti, pankki, ... ei sovi ylimääräisiä vokaaleita välii
Paljas on taas helposti palijas
Paitsi että palttu ei voi olla palattu 😊
Myöskään silta ei voi olla silita
Mutta siltaan tulee silti muutoksia esim. katso sitä siltaa =siltoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No entäs miksei hirivi?
Kyllä se voi olla hirivi
Hirivi vai eeeiii?
Jaa, että miksi sanotaan "palakki" mutta ei "panakki". Pankki on melko nuori lainasana palkkiin nähden.
Sanan palakki lkk äänneyhdistelmän väliin ääntyvää a:ta sanotaan svaa-vokaaliksi (s:n päällä pitäisi olla hattu, mutta en osaa tehdä sitä tällä näppäimistöllä tähän hätään) eli loisvokaaliksi. Näiden välivokaalien tarkoituksena on helpottaa konsonanttiyhtymien ääntämistä. Välivokaalia esiintyy savolaismurteissa sekä pohjalaismurteissa.
Arvellaan, että tämä murrepiirre on kohtuullisen nuori, 1600-luvun puolivälin jälkeen syntynyt piirre.
Lisää tietoa välivokaalista löytyy murresivustolta
http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/valivok.html
Pankki puolestaan on lainautunut suomen kieleen niihin aikoihin, kun tutustuttiin pankkilaitokseenkin, eli oikeastaan melkein äsken suomen kielen syntyhistoriaan verrattuna.
Alue: Aihe vapaa
Äng-äänne siinä välissä on niin vahva (lausutaan oikeastaan [pangkki]), että ylittää murteiden vaikutukset.