Lue keskustelun säännöt.
Onko työhaastattelussa koskaan ääneen epäilty oletko töitä hakiessasi tosissasi?
06.11.2020 |
Jos on, niin millainen fiilis sinulle jäi työpaikasta?
Kommentit (38)
On kysytty, asuin Rovaniemellä, minulla oli siellä vakivirka ja hain Jyväskylään projektiin töihin. Totesin, että puoliso oli saanut unelmiensa työpaikan ko. seudulta, asunut siellä jo puoli vuotta. En halunnut tulla mihin tahansa työhön, joten siksi vasta nyt olin hakemassa ja todellakin tosissani.
Pääsin projektiin ja sitten seuraavaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos työnhakija on työtön, niin mieluummin palkataan toinen työssäoleva hakija, koska työttömästä ajatellaan, että hän hakee töihin vain, koska on pakko. Näin ovat haastattelijat kertoneet omalla työpaikallani.
Tuo on todella ikävää. Työttömyys on sen verran kuormittavaa, että yleensä silloin olisi todella motivoitunut pääsemään töihin.
Joo ja luulisi että jo valmiiksi työllistynyt vaihtaa työpaikkaa matalammalla kynnyksellä jos se on ihan schaibaa riistohommaa, kun tietää parempaakin olevan saatavilla. Työtön on kiitollisempi
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen käytös on mielestäni työnantajalta yhtä tyhmää kuin jos haastateltava alkaisi haastattelussa ääneen esittää epäilyjään siitä, että kyseinen työnantaja saattaa yrittää koijata työntekijää työsuhteen aikana minkä ehtii. Ei tuollainen mitään hyvää tunnelmaa haastatteluun luo.
Siellä käy paljon tukihuijareita vain kääntymässä, siksi kysyvät
Vierailija kirjoitti:
Minulta on kysytty haastattelussa, että olenko hakenut muita paikkoja ja mitä niistä pidän itselleni tärkeimpänä, eli minkä valitsisin, jos useampaa tarjottaisiin. Enkä varsinaisesti pidä sitä mitenkään outona. Toki siihen ei ole pakko vastata mitenkään rehellisesti, jos ei halua. Eikä muista hakuprosesseista tarvitse kertoa, jos ei halua.
Tuo on normaalia kysyä onko muita hakuja meneillään. Tyhmää on kysyä mihin paikoista mieluiten työllistyisi, koska tuossa vaiheessa työnhakija voi vastata kysymykseen vain yhdellä tavalla: tietenkin tähän paikkaan, koska tässä on nämä ja nämä hyvät puolet...
Eikö ole ihan normaali riski rekrytoinnissa, että tehtävään valittu henkilö saattaa kieltäytyä tehtävästä sinä aikana, kun päätöksestä voi valittaa? Eihän se tavanomaista ole, muttei myöskään täysin poikkeuksellista.
Olen kuvitellut, että nimenomaan työnantajan pitäisi itsekseennpohtia millaisia riskejä henkilövalintoihin sisältyy ja yrittää parhaansa mukaan ne huomioida. Työnhakija ei voi kuitenkaan voi haastattelussa tehdä epäilyksille mitään muuta kuin vakuttaa olevansa luotettava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajoin Helsingistä Tampereelle erään valtionlaitoksen haastatteluun viransijaisuutta varten. Olin pätevä ja kokenut. Henkilöstöpäällikkö naureskeli ja kertoi, että he halusivat vain nähdä, millainen tyyppi hakee niin matalapalkkaista työtä niin kaukaa. Ajoin hämmentyneenä takaisin kotiin enkä saanut sitä paikkaa.
Tässä on todella onnistuttu luomaan kielteistä mielikuvaa organisaatiosta. Uskomatonta tuhlata tuolla tavalla hakijan aikaa turhan tähden!
Useampi kerta mietitty ääneen jäisinkö paikkaan, olisiko se "riittävä". Joskus ihan aiheesta, joskus taas ärsyttänyt huolella, kun muut yrittää arvata omia motiiveja hakea jotain tiettyä paikkaa.
Esimerkiksi, jos haen ihan toisen alan töitä, koska olen tyytymätön nykyiseen alaan tai olen alanvaihtaja niin enköhän ole pohtinut aika monelta kantilta haluanko kyseisen tyyppisiin hommiin vaiko en. Tein joskus vuonna kivi ja kuokka asiakspalveluhommia. Vihasin sitä (monesta syystä) ja hain jatkuvasti muualta töitä. Muutamaan haastatteluun pääsin, yhdessä sitten haastattelija sanoi ihan suoraan, että olen paras hakija, muttei uskalla mua ottaa, koska epäilee viihdynkö. Kun ei ole sitä asiakaskontaktia! Jota siis vihasin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos työnhakija on työtön, niin mieluummin palkataan toinen työssäoleva hakija, koska työttömästä ajatellaan, että hän hakee töihin vain, koska on pakko. Näin ovat haastattelijat kertoneet omalla työpaikallani.
Totta tämä. Vaikka moni haastattelija ei tajua että voi työssäkäyväkin hakea pakon edestä jos aiempi paikka on niin hirveä. Itsellä käynyt näin ja hain työssä ollessani mitä tahansa töitä että pääsen aiemmasta paikasta eroon.
Sama kokemus täällä. Silloin on haastatteluissa pidettävä tarkasti kieli keskellä suuta nykyisestä työnantajasta, jottei työhaastattelijoiden silmissä työntekijänä vaikuta jotenkin hankalalta.
Vanhoille ihmisille sanotaan noin aina en tiedä miksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pari kertaa on ääneen ihmetelty osaamisen laajuutta ja epäilty, että tulen vain väliaikaisesti tehtävään kunnes löydän paremman. Ja kyseessä on olleet ihan vaativat asiantuntijatehtävät, joista maksettu +7.000 euroa/kk.
Toisen näistä rekrytoijista tapasin parin vuoden jälkeen eräässä yritystilaisuudessa ja myönsi avoimesti, että tuli tehtyä valinnassa virhe.
Vielä useammin on käynyt niin, että minua on käytetty referenssinä muiden hakijoiden suhteen ja tämä on usein haastattelun lopussa myös kerrottu. Tuo on kyllä sylettänyt melkoisesti.
Nykyään, kun headhunterit silloin tällöin lähestyvät, olen varmistanut, että rekrytoiva yritys on aidosti kiinnostunut osaamisestani, ennenkuin olen jatkanut keskustelua.
Miten olet varmistanut kiinnostuksen olevan aitoa?
Vierailija kirjoitti:
Jos työnhakija on työtön, niin mieluummin palkataan toinen työssäoleva hakija, koska työttömästä ajatellaan, että hän hakee töihin vain, koska on pakko. Näin ovat haastattelijat kertoneet omalla työpaikallani.
Ellei nyt jostain tosi superharvinaisesta työstä ole kyse, niin eiköhän hakijoita ole sen verran paljon, ettei tarvitsisi edes haastatella työtöntä, jos työttömyys sitten on kuitenkin työnsaannin este. Tuhlaavat kummankin aikaa.
Ihan yhtä typerää on haastatella liian pätevää, jos se pätevyys on lopulta este. Ehkä valtion virkoihin on pakko haastatella, mutta yksityisillä ei. Silti tekevät sitä.
Minunkin työhaluja on tivattu (siis todellakin tivattu) useamman kerran, kun työttömyysaikoina hain hyvinkin erilaisia hommia. Osasin mielestäni hyvin perustella, miksi ne paikat kiinnostivat kuitenkin, vaikkeivat ihan alaa olleetkaan. Silti haastattelijoiden puolelta vaan jankutettiin, että miksi mukamas haluan heille.
Nuorempana kun olin suorittanut omien luonnontieteellisten opintojen päälle informaatiotutkimuksen aineopinnot ja halusin kirjastoon töihin, niin suoraan sanottiin "et sinä tänne halua". Yritin sanoa, että todellakin haluan, mutta jankkaus vain jatkui, että enpäs halua. Mitä siinä voi sanoa?
Huono fiilis jää tuollaisista työpaikoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos työnhakija on työtön, niin mieluummin palkataan toinen työssäoleva hakija, koska työttömästä ajatellaan, että hän hakee töihin vain, koska on pakko. Näin ovat haastattelijat kertoneet omalla työpaikallani.
Ellei nyt jostain tosi superharvinaisesta työstä ole kyse, niin eiköhän hakijoita ole sen verran paljon, ettei tarvitsisi edes haastatella työtöntä, jos työttömyys sitten on kuitenkin työnsaannin este. Tuhlaavat kummankin aikaa.
Ihan yhtä typerää on haastatella liian pätevää, jos se pätevyys on lopulta este. Ehkä valtion virkoihin on pakko haastatella, mutta yksityisillä ei. Silti tekevät sitä.
Minunkin työhaluja on tivattu (siis todellakin tivattu) useamman kerran, kun työttömyysaikoina hain hyvinkin erilaisia hommia. Osasin mielestäni hyvin perustella, miksi ne paikat kiinnostivat kuitenkin, vaikkeivat ihan alaa olleetkaan. Silti haastattelijoiden puolelta vaan jankutettiin, että miksi mukamas haluan heille.
Nuorempana kun olin suorittanut omien luonnontieteellisten opintojen päälle informaatiotutkimuksen aineopinnot ja halusin kirjastoon töihin, niin suoraan sanottiin "et sinä tänne halua". Yritin sanoa, että todellakin haluan, mutta jankkaus vain jatkui, että enpäs halua. Mitä siinä voi sanoa?
Huono fiilis jää tuollaisista työpaikoista.
Jos työnantajalla on hirveän vahvoja epäilyksiä hakijan suhteen, niin olisi molempien etu ettei kummankaan aikaa suotta hassata työhaastatteluun.
En ainakaan itse keksi mitkä olisivat ne ihmeelliset taikasanat jotka hakija haastattelussa voisi sanoa, jotta työnantajan epäilykset kaikkoaisivat.
Minulta on tentattu, miten meinasin päästä työpaikalle, kun kyseessä on vuorotyö. En nyt ennen haastattelua ollut tietoinen työvuorojen tarkoista alkamisajoista ja bussiliikenteen kesäaikatauluista, kun niitä ei ollut vielä julkaistu. Enköhän olisi päässyt paikalle vaikka polkupyörällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksi kertaa tähän mennessä minulle on korvattu työhaastatteluun saapumisesta koituvat matkakulut. Tämä käytäntö saisi olla joka paikassa. Silloin työnantajat eivät yhtä kevyin mielin hassaisi hakijoiden aikaa haastatellakseen pelkästä uteliaisuudesta ihmisiä ilman aikomuksia palkata oikeasti tehtävään.
On! Oikein pilkallisesti kyseltiin että miksi maisterisnainen hakee sellaista työtä. Että ei vastaa tutkintoa. No ihanko totta! Kyllä olin työpaikkakuvauksen lukenut, ja sen sanoin perusteeksikin... Että vastaa sitä mitä nyt haluan, ja kyseessä vieläpä määräaikaisuus joten mitä väliä (tuota en sentään sanonut ihan noin). Sain paikan, mutta ei olisi pitänyt ottaa. Työ oli iha ok, mutta ilmapiiri hirveä, mitään arvostusta ei saanut vaikka kuinka teki hommansa hyvin.
Kyllä. Olin jo kyseisessä firmassa töissä ja hain erilaista tehtävää. Esimiestason henkilö veti tästä herneet nenään ja antoi sen näkyä haastattelussakin. En saanut paikkaa.
Kerran epäiltiin tutkinnon aitoutta, ei nyt suoraan sanottu, mutta selvästi haastattelija halusi nolata, aika öklö tyyppi.
Totta tämä. Vaikka moni haastattelija ei tajua että voi työssäkäyväkin hakea pakon edestä jos aiempi paikka on niin hirveä. Itsellä käynyt näin ja hain työssä ollessani mitä tahansa töitä että pääsen aiemmasta paikasta eroon.