Onko 4 lasta liikaa? Perustele.
Kommentit (67)
Ei kai se nyt liikaa ole. Joskus tuntuu että kolmekin on liikaa, kun aika pääsylippujen "perhepaketit" on rajattu kahteen aikuiseen ja kahteen lapseen.
Neljässä lapsessa yksi kynnys on auto. 5 hengen perhe menee tavalliseen henkilöautoon, 6 henkinen ei.
[quote author="Vierailija" time="23.02.2014 klo 01:46"]
Oman ajan ja vapauden menetys, taloudelliset ja sosiaaliset kustannukset ja lisääntynyt stressi ja huoli painavat vaakakupin selvästi ei-vastauksen puolelle.
[/quote]Onko kynnys noihin juuri kolmannen ja neljännen lapsen välissä? Minusta ei.
[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 22:28"]
mikäli pystyt/pystytte elättämään niin jes mutta jos meinaat että yhteiskunta elättää niin pyydä että sinut sterilisoidaan
[/quote]Voi voi kun liikasyntyvyys ei ole Suomessa minkään sorttinen ongema. Lapsia syntyy kuitenkin hieman liian vähän, koska lapsettomien osuus kasvaa kaiken aikaa.
Lapsuudenperheessäni kolme oli liikaa, yksi olisi ollut heille sopiva ja sekin vasta vanhemmalla iällä hankittuna. heillä ei ollut aikaa eikä mielenkiintoa kuin pakolliseen perusylläpitoon, itse olisin ainakin tarvinnut paljon enemmän huomiota. heillä selkeästi kiinnostuksenkohteet muualla kuin lapsissa, omat harrastukset ja muut projektit tärkeämpiä - lapset heille pakollinen riesa ja vaiva.
Kannattaa myös miettiä erityislapsen tai muuten vaan vaativan lapsen mahdollisuus ja se, että riittääkö voimavarat siinä tapauksessa myös kolmen jo olemassa olevan lapsen täysipainoiseen huomiointiin.
Meillä on neljä lasta. Hyvä määrä ♥
Ihmellistöä mouhotusta siitä, että lapsiin ei ole varaa, jos heillä ei ole omaa huonetta tai ajokorttia. Jokainen varmaan elelee omalla tavallaan. Kunhan niitä lapsia ei tee, jos yhteiskunta on pääasiallinen tulonlähde. Suomeen tarvitaan ihmisiä ja heitä tuodaan ulkomailta muuten, jos suomalaiset ei lisäänny. Ja siellä kehitysmaissa jos jossain se pärjääminen on heikolla tasolla, mieluummin suosittelen tekemään lapsia, jotka saa koulutuksen ja mahdollisuuden kehittää maailmaa parempaan suuntaan.
Itse olen kolmilapsisesta perheestä ja meillä ei todellakaan ollut mitään omia huoneita, toki sellaisen sain sitten kun täytin 18, mutta siinä olinkin jo melkein lähdössä omaa elämääni rakentamaan. Emme pitäneet omista huoneistamme, vaan sisarukset oli kumminkin porukassa samassa huoneessa, omissa huoneissa käytiin vain nukkumassa. Meille ostettiin aikanaan markkinoiden halvimmat puhelimet ja jos uuden mieli, niin omalla rahalla sai sitten ostaa. Tällä opetetaan vastuun kantoa omista tavaroista, ei todellakaan rikottu puhelimia vaan ymmärrettiin niiden arvo. Ajokortit saatiin, mutta auto täytyi ostaa itse. Myös täysiikään tullessa kaikki omat puhelinlaskut ja autokulut piti itse pulittaa. Siinä jos jossain oppii.
Nyt olen itse perheellinen ja oikein hyvin elämässä pärjäävä, olen opiskellut itseni hyvätuloiseksi ja en haaveile turhia luksuksia. Vanhempani voivat ylpeänä katsoa kunnolliseksi kasvatettua aikuista, joka ei tule kotoa kitisemään rahaa.
On jos toimeentulo riippuvainen yhteiskunnan tuista. On, jos perheessä alkoholiongrlmaa tai mt-ongelmaa.
Lasten kannalta ehkä. Saako tasapuolisesti huomiota ja rakkautta?
Ei jos ne itse elättää. Tukien varassa eläjille toivon malttia ja järkeä lisääntymiseen.
t 4:n äiti
Ainakin Pk-seudulla on vaikea löytää asuntoa , jossa olisi 5 makkaria. Niitä nyt vaan ei tehdäellei ellei itse rakenna. Monet tarvitsevat myös työhuoneen. Tila-autoja kyllä saa helpommin.
Ei minusta siinä ole mitään hävettävää jos erittäin hyvätuloset vanhemmat antaavat nuorelle aikuiselle rahaa ja ostaa mieleisen perheasunnon. Sehän on mukavaa jos saa jo silloin taloudellista hyvää. Suomessakaan kaikki lapsiperheet eivä ole köyhiä nykyään. On niitäkin jotka kuuluvat siihen 2 hyvin tienaavaan prosenttiin. Ei sitä tarvitse välttämättä kinuta, kuten tuo yksi kertoi. Ei se sinulta ole pois jo joku nuoripari saa rahaa. Ei siinä ole mitään laitonta.
Yksikin on liikaa. Maapallo pursuaa jo ihmisiä.
Mulla on 3 sisarusta ja me kaikki neljä synnyttiin 7 vuoden sisällä.
Lapsuuteni suurin ongelma ei ollut se ettei ollut omaa huonetta, vaikka se harmittikin varsinkin teini-iässä paljon, vaan se ettei äidillä ollut koskaan kahdenkeskistä aikaa kenellekään meistä lapsista, vaikka oli kotiäiti. En olisi kaivannut mitään erikoisempaa tekemistä, ihan sekin olisi riittänyt että olisi saanut olla kahdestaan äidin kanssa vaikka vain sohvalla istuen ja jutellen.
Isä taas oli koko ajan töissä, joten hän jäi niin etäiseksi hahmoksi ettei aikaa hänen kanssaan edes osannut kaivata.
Eli oma neuvoni on se, että jos riittää aika huomioida jokainen lapsi ja myös viettää kahdenkeskistä aikaa jokaisen kanssa, niin silloin neljäs tai jopa viides tai kuudeskin lapsi on ok, muussa tapauksessa ei.
Vierailija kirjoitti:
Ihmellistöä mouhotusta siitä, että lapsiin ei ole varaa, jos heillä ei ole omaa huonetta tai ajokorttia. Jokainen varmaan elelee omalla tavallaan. Kunhan niitä lapsia ei tee, jos yhteiskunta on pääasiallinen tulonlähde. Suomeen tarvitaan ihmisiä ja heitä tuodaan ulkomailta muuten, jos suomalaiset ei lisäänny. Ja siellä kehitysmaissa jos jossain se pärjääminen on heikolla tasolla, mieluummin suosittelen tekemään lapsia, jotka saa koulutuksen ja mahdollisuuden kehittää maailmaa parempaan suuntaan.
Itse olen kolmilapsisesta perheestä ja meillä ei todellakaan ollut mitään omia huoneita, toki sellaisen sain sitten kun täytin 18, mutta siinä olinkin jo melkein lähdössä omaa elämääni rakentamaan. Emme pitäneet omista huoneistamme, vaan sisarukset oli kumminkin porukassa samassa huoneessa, omissa huoneissa käytiin vain nukkumassa. Meille ostettiin aikanaan markkinoiden halvimmat puhelimet ja jos uuden mieli, niin omalla rahalla sai sitten ostaa. Tällä opetetaan vastuun kantoa omista tavaroista, ei todellakaan rikottu puhelimia vaan ymmärrettiin niiden arvo. Ajokortit saatiin, mutta auto täytyi ostaa itse. Myös täysiikään tullessa kaikki omat puhelinlaskut ja autokulut piti itse pulittaa. Siinä jos jossain oppii.
Nyt olen itse perheellinen ja oikein hyvin elämässä pärjäävä, olen opiskellut itseni hyvätuloiseksi ja en haaveile turhia luksuksia. Vanhempani voivat ylpeänä katsoa kunnolliseksi kasvatettua aikuista, joka ei tule kotoa kitisemään rahaa.
9 vuotta vanha aloitus, oliko pakko nostaa esiin.
Niin monta saa tehdä kun on varaa ilman tt-tukįa (lapsilişää ei lasketa) elättää. En välitä muiden peršehedelmien määrästä niin kauan, kun verorahat menevät niiden koulutukseen.
Ja ei, en vihaa lapsia. Ovat suosikkini ihmisryhmistä. Sen sijaan vihaan l()i$imista.
4 ok jos pärjää ilman yhteiskunnan tukeja, Suomi tarvii pellavapäitä myös tulevaisuudessa.
Lapset tarvitsevat matkoja ulkomaille turvalliseen kohteeseen. Aikuisena osa tarvitsee tukea, kodin jne.
Vierailija kirjoitti:
Neljän äiti vastaa, että neljä on oikein passeli määrä. Kaikki mahtuu ja kaikkea riittää. Hyvin pärjätään ja on tosi mukava, kun on eri-ikäisiä lapsia talossa.
kiva teille, onneksi sain edes yhden ja pojalla on kolme sisarpuolta, paljon nuorempia
[quote author="Vierailija" time="23.02.2014 klo 03:18"]
[quote author="Vierailija" time="23.02.2014 klo 02:59"]
[quote author="Vierailija" time="23.02.2014 klo 02:56"][quote author="Vierailija" time="23.02.2014 klo 02:51"]
Olen syntyperäinen helsinkiläinen ja ajokortti on minusta aivan perusvalmius. En varmaan edes tunne ketään joka ei olisi sitä heti ajanut täysi-ikäiseksi tullessaan. Olen 25v.
[/quote]
Olen sinua muutaman vuoden vanhempi syntyperäinen helsinkiläinen, ja tuttavapiiristäni noin puolella ei ole ajokorttia. Eniten ajokortin tarve on korostunut niillä tutuillani, jotka ovat kasvaneet maaseudulla, vaikka kaikilla heistäkään (nuorena kaupunkiin muuttaneet) ei sellaista ole.
[/quote]
ok. Tai sitten sen tarve korostuu niillä, joilla on auto. Terveiset Marjaniemestä ja Paloheinästä sinne Itikseen :)
[/quote]
Töölöön :)
[/quote]
Täällä toinen huvittunut perheellinen töölöläinen. Koskaan ei ole autoa tarvittu, keskustassa kun asutaan,