Miksi niin monet lapset ovat niin negatiivisia?

Lasteni harrastus- ja koulukavereissa (6-10-vuotiaita) on yllättävän paljon sellaisia, joiden kommunikointia kuvaa jatkuva negatiivisuus. Kun joku kertoo tykkäävänsä jostain biisistä, niin sanotaan, että yök, vähäks se on huono... Tai nostetaan esille toisten mokia. Onko meidän lapsilla jotenkin poikkeuksellisen kehittynyt empatiakyky ja itsetunto, kun ei heillä ole tarvetta piikitellä, nolostuttaa tai arvostella toisten mielenkiinnon kohteita? Siis oikeasti mietin onko kyse meidän lasten herkkyydestä vai toisten huonosta jamasta?