Mikä ongelma parisuhteessa on yllättänyt eniten?

Se, että etäsuhteessa oleminen oli aivan luksusta, saman katon alla elo aivan täyttä paskaa.

Jännitystä, vauhtiia ja vaarallisia tilanteita. Jos alkaa käydä tylsäksi niiin soita.

Vierailija kirjoitti:

Jännitystä, vauhtiia ja vaarallisia tilanteita. Jos alkaa käydä tylsäksi niiin soita.

Pitkä tyllsä elämä tai lyhyt rohkeiiden riskien ottama elämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännitystä, vauhtiia ja vaarallisia tilanteita. Jos alkaa käydä tylsäksi niiin soita.

Pitkä tyllsä elämä tai lyhyt rohkeiiden riskien ottama elämä.

Jos miehelllä on autotalli ja naisellla omat juttunsa niiin suhteen saa kestämään huomattavasti pidempään.

Näin kilttinä miehenä se, että tämä kiltteys, uskollisuus ja lojaalisuus kumppania kohtaan näyttävät kerta toisensa jälkeen olevan niitä asioita, joita nainen ei vain kestä. Suhteen alussa nainen saattaa ylistää, että kerrankin löytyi mies joka ei ole k*sipää, ja haukkua järjestään ne entiset kumppaninsa jotka vain hölmöilivät. Sitten nainen turhautuu kun huomaa, että olen aina saatavilla. Alkaa välttely, ja sitten kun alan itsekin pitää etäisyyttä, niin nainen alkaakin kaivata läheisyyttä. Jos vielä entisestään jatkan etäisyyden pitoa, nainen kaipaa läheisyyttä vielä enemmän - mutta heti kun annan sitä läheisyyttä, nainen vetäytyy jälleen. On jäänyt sellainen käsitys, että yllättävän monet naiset haluavat sellaisen miehen, jota täytyy jollain tavalla jahdata. Enkä enää tiedä, miten parisuhteessa tulisi olla - pitäisikö tosiaan vain olla pitkiä aikoja tavoittamattomissa, jotta nainen pääsee jahtaamaan, ja sitten kun ollaan taas tekemisissä niin jättää kaikki huomionosoitukset pois, jotta nainen saa itse pusertaa ne miehestä irti kovalla työllä?

Se, että on saavutettavissa, osoittaa rakkautta ja saa siitä takaisin vain etäisen kumppanin, sattuu nimittäin aika pahasti varsinkin silloin kun rakastaa toista, ja haluaisi viettää sitä yhteistäkin aikaa. Ja ei, en ole sitä tyyppiä joka pommittaisi toista puheluilla ja viesteillä, vaan annan sitä omaa tilaa kivusta huolimatta. Toisinaan vain tuntuu siltä, että rakkauteen kuuluu aika paljon kärsimystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ollaan oltu 20 vuotta yhdessä ja aina mennyt oikein hyvin. Ei ole tarvinnut tehdä ns. töitä suhteen eteen vaan helpolla ollaan päästy. Nyt yht'äkkiä meillä ei ole enää yhtään mitään sanottavaa toisillemme. Kaipa tämä oli tässä.

Ero on luonnollinen osa parisuhteen kaarta. Kiittäkää toisianne yhteisistä vuosista ja lukuisista ihanista kokemuksista ja jatkakaa eri teille kiitollisina siitä, mitä teillä oli. Parikymmentä vuotta hyvää parisuhdetta on hieno onnistuminen.

Minusta ihmisten, jotka eivät sovi yhteen, olisi hyvä huomata se mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, eikä vasta sitten kun suhteeseen on kulutettu 20 vuotta lyhyestä elämästä.

Ihmiset voivat olla yhteensopivia vuosikausien ajan ja sitten muuttua epäyhteensopiviksi. Itselleni kävi näin edellisessä suhteessa. Olen silti erittäin kiitollinen yhteisistä vuosistamme.

Mutta eikö se, että yhteensopivat ihmiset muuttuvat yhteensopimattomiksi, edellytä sitä että jommankumman perusluonne muuttuu totaalisesti erilaiseksi? Eri juttu tietysti on, jos löydetään joku toinen, jonka kanssa sovitaan yhteen vielä paremmin.

Voihan ihminen kokea jonkun kriisin, joka muuttaa elämänarvoja, vaikka kolmenkympin kriisi tai viidenkympin villitys, oma sairastuminen, oman lapsen sairastuminen ja kuolema, kevyistä aina niihin kaikkien rankimpiin kriiseihin asti. Tai sitten voi tulla uskoon, tai joku addiktio, ihan suomalaisperinteinen alkoholismi voimistua, tai sitten vaan hurahtaa kehonrakennukseen ja superterveellisiin elämäntapohin.  Monessa kohtaa kahden ihmisen kasvu voi suuntautua eriävästi ja klassinen "kasvoimme erillemme" olla totta.

Että pitäisi nussimaan ruveta. Siirryin takaisin sinkuksi.

Käyttäjä2875 kirjoitti:

Että pitäisi nussimaan ruveta. Siirryin takaisin sinkuksi.

Hei, päivänsäde. Älä vihaa asioita ihan niin kovasti. Lähettämäsi viestit paljastavat, että vihaat (ainakin) seuraavia asioita:

- miehiä

- seksiä

- kahvia

- lämmintä kesää

- lapsia

Ota iisisti ja anna kaikkien kukkien kukkia. Aika monelle ihmiselle ne asiat, joita sinä et voi sietää, saattavat olla erittäin tärkeitä.

Täällä ei saa seksistä palon puhua, mutta voisiko joku mieshenkilö kuitenkin mainita, millasta sen seksin pitäs olla, jos vanilja ei kelpaa? Kunminä en edes tiedä, mitä ae kinky on.

Pillun panttaaminen ja välinpitämättömyys.

Useiden parisuhteiden kokemuksella sanon, että naisten kertakaikkinen kamaluus. Luulin, että kun kaikki suhteeni päättyivät joko naisen pettämiseen, väkivaltaisuuteen, mielenterveyden romahtamiseen tai täydelliseen katoamiseen ilman selityksiä, että vedin puoleeni jotenkin viallisia naisia. Nyt jälkeenpäin asioita objektiivisesti mietittyäni olen tullut siihen tulokseen, etten olisi voinut toimia mitenkään toisin, eikä minussa ollut moitittavaa. Suhde naisen kanssa ylipäätään vain johtaa onnettomuuteen. Olen paljon onnellisempi sinkkuna, onneksi tajusin sen edes nyt neljäkymppisenä, ettei mennyt koko elämä päätä seinään lyödessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee näistä miestä ei haluta kommenteista mieleen. Kuinka isoja naisia näiden miesten takana oikein on. Jos päälle ei enää pääse ja alle ei uskalla mennä.

Olipa taas avuton vitsi.

Ihmettelen suomimiehen heikkoutta ja miehekkyyden puutetta. Normaalpainoinenkin mies on helposti monta kymmentä kiloa painavampi kuin normaalipainoinen nainen eli naiset ovat han järkiään itseään paljon painavamman miehen alla. Lisäksi reilusti ylipainoinenkin nainen on maksimissaan normaalipainoisen miehen painossa. Eli miitå ihmettä miehet inisee että eivät päälle pääse ja alle ei uskalla? Raukan puhetta. Missä oikeat miehet?

Ei se aina ihan niinkään ole. Vaimolleni on elopainoa 40 kg enemmän kuin minulla.

En kyllä valita.

Olet siis tappi? Vaimoparka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että miten erilaisia naiset on suhteen alussa verrattuna siihen millaisia he ovat myöhemmin. Ja muutos ei ole hyvään suuntaan.

Katso peiliin, sieltä se syy löytyy.

Tässä hyvä esimerkki millaisiksi naiset muuttuvat pitkässä suhteessa.

Eli rehellisiksi?

Yllätyin kuinka nopeasti puoliso voi muuttua kylmäksi. Vaimo muuttui kylmäksi ja aloitti torjumisen kaksi viikkoa häiden jälkeen. Sulkeutuu eikä puhu mistään, vetäytyy pois jos tulen lähelle ja tätä jatkunut jo kolmen vuoden ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vaimo ei niele. Mikä siinä on niin vaikeaa?

No onhan sinulla niitä mieskamuja. Imekää toisiltanne. Ongelma ratkaistu. Ei tarvitse kiittää. Me naiset tiedämme että olette yksinkertaisia.

Ps. Ajattele niitä peten tai janin isoja huulia kalusi ympärillä

Kumppanin jatkuva piereskely. Prööt!

Vierailija kirjoitti:

On jäänyt sellainen käsitys, että yllättävän monet naiset haluavat sellaisen miehen, jota täytyy jollain tavalla jahdata.

Tämä on viimevuosina tullut myös huomattua, kun olen ollut vähän etäinen enkä heti syöksymässä mihinkään. Mitä ns. asiallisempi on eikä vihjaile mistään, sen enemmän nainen tuntuu kiinnostuvan. Joten aina kun on paasattu että mies haluaa jahdata, samoin näyttäisi olevan myös naisilla ja se saavuttamaton ja vaikea kiinnostaa aina enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Useiden parisuhteiden kokemuksella sanon, että naisten kertakaikkinen kamaluus. Luulin, että kun kaikki suhteeni päättyivät joko naisen pettämiseen, väkivaltaisuuteen, mielenterveyden romahtamiseen tai täydelliseen katoamiseen ilman selityksiä, että vedin puoleeni jotenkin viallisia naisia. Nyt jälkeenpäin asioita objektiivisesti mietittyäni olen tullut siihen tulokseen, etten olisi voinut toimia mitenkään toisin, eikä minussa ollut moitittavaa. Suhde naisen kanssa ylipäätään vain johtaa onnettomuuteen. Olen paljon onnellisempi sinkkuna, onneksi tajusin sen edes nyt neljäkymppisenä, ettei mennyt koko elämä päätä seinään lyödessä.

Olen pahoillani että olet kokenut tuollaista naisten kanssa, mutta väitän että olet todellakin vetänyt puoleesi vain ongelmallisia naisia etkä ole kokenut normaalia parisuhdetta. Normaalit naiset eivät ole kuvailemasi kaltaisia ihmisiä. Älä silti syytä itseäsi liikaa, voi olla ettet olisi voinut tehdä kovinkaan paljoa enempää, et voi muuttaa naista paremmaksi kuin hän haluaa tulla.

Unohtaminen miehellä. Unohdin sen anteeksi, kun ihmettelen. Tai anteeksi, en muistanut kun kyselen toitko?/teitkö?/muistitko ?

Ensimmäiset 4v oli auvoista, sitten syntyi enaimmäinen lapsi ja vaimolla meni halut. 9v myöhemmin vaimon halut palasi, minun on tässä jo odotellessa loppuneet. Ei ole helppoa tämä fyysinen puoli, onneksi kaikki muu kukoistaa ja läheisyyttä ja kumppanuutta piisaa.