Leikkasin hiukseni pois.

Aiotko nyt sitten kulkea ylpeästi kaljuna?

Rohkea teko, olivatpa motiivit mitä hyvänsä. 

Milloin päätit asian? Syntyikö idea hetkessä vai pitkän kypsyttelyn tulos? Millaiset hiuksesi olivat ennen?

Onko sinulla vapautunut olo?

Miksi leikkasit?

Kaduttaako?

Aion todellakin kulkea ylpeänä! Olen kypsytellyt ajatusta päässäni jo useamman vuoden, lauantaina päätin että nyt tai ei ikinä. Hiukseni olivat ennen punaiset, hartiamittaiset. Tosiaan yksi idea tässä on kasvattaa myös oma värini takaisin.

Ja vielä vapautuneesta olosta, itseasiassa tukan häviäimen oli yllättävän ihana tunne. On hauskaa nähdä kasvot ja pää "kokonaan". Vielä ei ole ainakaan kaduttanut!

Varmaan kiva sitten, kun saa kasvatettua sen oman värin takaisin, niin pääsee eroon värjäämisestä ja voi vaan olla välittämättä juurikasvuista.

sexysigge!

Tsemppiä! Rohkea teko.

Kannustan myös punaisten hiusten takaisin kasvattamiseen. Luonnon punainen ja sen eri sävyt ovat oikein nättejä värejä, joita peitetään liian usein.

Ihanan positiivisia kommentteja! Odotan kyllä todella sitä oman värin takaisin saamista. Oon ollut kamalassa värjäyskierteessä kymmenisen vuotta, ja se näkyi kyllä tukan kunnossa..

Kova on se tyyppi joka hiuksensa ajaa. Hiukset on kypärä, piilo, suojautumis paikka.

Nimenomaan tuon "piilon" takia halusin tämän myös tehdä. Huonoinakaan aamuina en voi piiloutua hiusten taakse. Auttaa minua rohkaistumaan.

Sä olet rohkea :) Mulla lähti sytostaattien vaikutuksesta kaikki hiukset, mutta en "uskaltanut" esiintyä kaljupäisenä missään. Nyt sellaiset pari senttiset oman väriset hiukset. Välillä kaipaan niitä puolimetrisiä tummaksi värjättyjä hiuksiani.

Kiitos! Mutta ehkä se menee niin että, se kalju ei tunnu kivalta silloin sairauden yhteydessä. Kun sen yhdistää siihen sairaana oloon, eikä se ole samallalailla vapaaehtoista. Ja mikä erikoisinta, mies tuntuu tykkäävän, on kokoajan päässä kiinni:D

Avoppi ajoi myös kun syöpähoidot vei tukan hampuksi. Toki hankki myös kaksi peruukkia.

Onko sinulla se trikotillomania?

Joskus tein saman jutun, ku halusin tietää miltä tuntuu olla kaljuna. Tein tammikuussa ja pipo oli päässä usein sisälläkin, ku tuntui että pää jäässä. Omasta mielestä näytin venäläiseltä vankikarkurilta ja osa luuli kundiksi, vaikkei pään muodossa mitään vikaa olekaan. Annoin hiusten kasvaa. Nyt taas pitkät hiukset.

Itsellä tukka sellanen blondattu harakanpesä ja samaa olen harkinnut, mutta en uskalla. Monesti olen alkanut tyveä kasvattamaan mutta juurikasvu on niin hirvee, että sorrun sen värin laittamaan tyveen. Olen alkanut tarkkailla ihmisten kuontaloita ja pannut merkille, että aika huonon näköisiä pehkoja on osalla. Markettivärejä on moni päähänsä lätännyt. Varsinkin noita hamppublondauksia ( niin kuin itellä) näkee liian paljon.

Juu ihmiset luulee mua onneksi harvemmin mieheksi:D Päälläni kun ei näe muuta kuin mekkoja ja hameita, huulipuna kuuluu jokaiseen päivään. En kärsi pakkomielteestä nyppiä hiuksiani. Blondatulle harakanpesälle tsemppiä ja rohkeutta!! Leikkaa ihmeessä, kyllä se kasvaa, terveenä ja kiiltävänä takas. Aion kuvata hiustenkasvuani ahkeraan, ompahan katseltavaa myöhemmin:)!

Miten pitkään se oikein mahtaa kestää, että kaljusta kasvaa takaisin edes sellaiseksi olkapäille yltäväksi??

Varmaan tositosikauan, mitä se tukkakasvaa? Sentin, puoltoista kuukaudessa?