Oletko koskaan tajunnut seurustelevasi naisvihaajan kanssa?
Minä olen 3 kertaa ja aina tajunnut asian vasta suhteen päätyttyä.
Ensimmäinen jopa sanoi että hänen mielestä naiset kuuluvat vain keittiöön ja makuuhuoneeseen. Alkuhuumassa kuittasin asian vitsinä, mutta eihän se mikään vitsi ollut. Oli muutenkin sovinistinen ja kontrolloiva.
Toka oli aluksi todella juustoinen ja romanttinen, mutta pikku hiljaa alkoi vihjailut että voisin pukeutua seksikkäämmin ja meikata ja haukkui aina kaikkia naisia ja selitti fantasioitaan että jos joku nainen löisi häntä niin löisi täysillä takaisin.
Kolmas oli myös aluksi tosi romanttinen mutta pikku hiljaa alkoi haukkumaan ja vähättelemään ei pelkästään minua vaan ihan kaikkia naisia. Myös sillä oli kaiken maailman vihafantasioita.
Kommentit (15)
En, mutta miesvihaajan kanssa. Alkoi vielä kiristämään lapsilla joita en alunalkaenkaan halunnut.
Joskus nuorena. Mutta ne kontaktit loppuivat onneksi. Katso alkoholin määrää mitä ne miehet juovat.
Äitionklema eikä ole minut hrkän puolensa kanssa.
Kyl ne muuttu ku vaa pakastaa.
En tiedä miksi mutta joku minussa vetää oikein puoleensa tuollaisia miehiä, ja aina tajuan asian ihan liian myöhään.
En enkä muutenkaan tunne tuollaisia yhtään. Tuntemani miehet ottaisivat kyllä tuollaisen miehen erikoiskäsittelyyn eli varmasti saisi kuulla kunniansa.
Epäilen, mutta en ole vielä tajunnut. Jonkin verran sovinistisia mielipiteitä kyllä löytyy.
Olin kynnysmatto n.45-vuotiaaksi. aina oli joku iholla. Vihaan entistä minääni joka näki hyvyyttä siellä missä sitä ei ollut.
Sekä niitä narsistilokkeja, joilla oli oikein hauskaa huijatessaan minusta kaiken mitä irti sai. Miten ne sietävät itseään?
Ainiin, tiedän että ne on myöhemmin saanut lapsia. Siellä jossain on muka hieno mies jonka todellinen luonne selviää varmasti myöhemmin.
Kiltinkin näköisellä miehellä voi olla menneessä jotain hämärää.
Vierailija kirjoitti:
Olin kynnysmatto n.45-vuotiaaksi. aina oli joku iholla. Vihaan entistä minääni joka näki hyvyyttä siellä missä sitä ei ollut.
Sekä niitä narsistilokkeja, joilla oli oikein hauskaa huijatessaan minusta kaiken mitä irti sai. Miten ne sietävät itseään?
Ainiin, tiedän että ne on myöhemmin saanut lapsia. Siellä jossain on muka hieno mies jonka todellinen luonne selviää varmasti myöhemmin.
Kiltinkin näköisellä miehellä voi olla menneessä jotain hämärää.
Monet tytöt kasvatetaan ihan liian kilteiksi ja lopputulos on tämä :( Pitäisi aina olla näkemässä pelkkää hyvää kaiken maailman mätisäkeissä ja aina tottelemassa ja miellyttämässä.
Joo, menin jopa naimisiin sellaisen kanssa, kun en tajunnut ajoissa. Sitä ennen jän kyllä oli kohtelias ja kehui, ne huonot puolet ja vähättrly alkoivat tulla vasta jälkikäteen.
Joo, kyllä sellaisten naisten kanssa on tullut olltua.
Mä oon kyllä ihan tasavertaisesti ihmisvihaaja. Sukupuolella ei väliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin kynnysmatto n.45-vuotiaaksi. aina oli joku iholla. Vihaan entistä minääni joka näki hyvyyttä siellä missä sitä ei ollut.
Sekä niitä narsistilokkeja, joilla oli oikein hauskaa huijatessaan minusta kaiken mitä irti sai. Miten ne sietävät itseään?
Ainiin, tiedän että ne on myöhemmin saanut lapsia. Siellä jossain on muka hieno mies jonka todellinen luonne selviää varmasti myöhemmin.
Kiltinkin näköisellä miehellä voi olla menneessä jotain hämärää.Monet tytöt kasvatetaan ihan liian kilteiksi ja lopputulos on tämä :( Pitäisi aina olla näkemässä pelkkää hyvää kaiken maailman mätisäkeissä ja aina tottelemassa ja miellyttämässä.
Tästä olen samaa mieltä. Empatia tuhoaa yhteiskuntia
mies52v
Ap kylläkin kuvaili naistenvihaajaa. Naisvihaaja on naispuolinen henkilö.
Vierailija kirjoitti:
Joo, menin jopa naimisiin sellaisen kanssa, kun en tajunnut ajoissa. Sitä ennen jän kyllä oli kohtelias ja kehui, ne huonot puolet ja vähättrly alkoivat tulla vasta jälkikäteen.
Minäkin menin naimisiin sellaisen kanssa. Seurusteluaika oli ihanaa ja tasa-arvoista. Todellisuus paljastui vasta lasten synnyttyä. Miehestä tuli juntti sovinisti jäädessäni lasten kanssa kotiin pariksi vuodeksi. Tilanne ei muuttunut mihinkään palatessani töihin.
Eron jälkeen sovinistisuus nousi vielä enemmän esille. Mies ei nähnyt lainkaan miksi hänen olisi pitänyt maksaa elatusmaksuja, kun sain lapsilisät. Hän myöskin kieltäytyi omaisuuden osittamisesta, koska hänen mielestään en ollut kartuttamassa yhteistä omaisuutta. Olin koko ajan töissä ja pari lyhyttä pätkää vanhempainvapaalla eli en tosiaankaan räkinyt kattoon kotona. Ex siis edelleen asuu talossa, josta minulle kuuluu osa.
Olen jälkikäteen pohtinut miksi en tajunnut ajoissa, että tässä tulisi käymään näin. Tarkkailin seurusteluaikana miehen vanhempien parisuhdetta ja vuorovaikutusta. Minun silmiini he näyttäytyivät nuorekkailta ja tasa-arvoisilta. Eron jälkeen alkoi paljastua appiukon todelliset ajatukset naisista, kun hän haukkui minut eräässä tilanteessa.
Tuolla se on keittiössä.