Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten paljon te autatte keskimäärin 10-vuotiasta lastenne läksyjen teossa illassa?
Ja miten hyviä lapsenne ovat koulussa?
Itselläni menee joskus auttamiseen kaksikin tuntia, enkä oikein tiedä onko tämä enää normaalia ja järkevää.
Lapsi ei pysty keskittymään yksin, vaan hermostuu helposti, heittelee kyniä, itkee yms, koska läksyjen teko on niin tukalaa. Hän lopulta saa kyllä tehtyä, mutta siinä vaiheessa itse olen jo ihan rikki.
Lapsi pärjää koulussa kiitettävästi, koska minä autan häntä niin paljon. Entä jos en auttaisi? Tippuisi kärryiltä.
Olen ahdistunut. Monta vuotta tämä vielä tulee kestämään? Onko mahdollista saada apua jostakin? Olen yh-äiti, ja opiskelen itsekin yliopistossa.
Kommentit (162)
Autan kyllä silloin, kun tarvitsee. En tietenkään tee tehtäviä hänen puolestaan tai kerro oikeita vastauksia.
Esimerkiksi ympässä saattaa olla lukuläksy ja sitten pitää tekstin pohjalta vastata kysymyksiin. Välillä kysymykseen vastauksen löytäminen koko isosta tekstistä on vaikeaa, niin autan vaikka sanomalla, että "luepa vielä uudestaan nämä kaksi kappaletta". 9-vuotiaalle luetun ymmärtäminen välillä haastavaa, varsinkin jos kyse hänelle uudesta asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun lapset ovat opiskelleet itsenäisesti ja tehneet myös omat tehtävänsä, se on lapsen opinpolkua ei minun. Ainoastaan kokeita ennen olen voinut kysellä asioita muitavatko.
Olet opettanut lapsesi helpolle, itse ei tarvitse ponnistella, olet curling-äiti.
Löysätkää, vastuu omasta oppimisesta lapselle itselleen.
Pöh. Lapsilla ei ole vastuuta omasta oppimisestaan. Se vastuu on koululaitoksella ja viimekädessä vanhemmalla, kuten kaikki muukin lapseen liittyvä vastuu. Itse onneksi pärjännyt seuraamalla, ei ole pahemmin tarvinnut avustaa opettelussa kun lapsi imee oppia kuin sieni. Olen kyllä tarjonnut huomattavasti ylempien luokka-asteiden tavaraa ihmeteltäväksi ettei ääretön helppous ala tylsistyttämään. Onneksi itseltä löytyy kykyä joissain aiheissa yliopistotasolle niin varmaan ainakin yläasteen loppuun pärjään vaikka lapsen innostus ei loppuisikaan 😀
Vierailija kirjoitti:
Matematiikan olen havainnut vaikeammaksi opettaa mielenkiintoisesti, mutta se on vain yksi aine, teillä on varmasti monta muutakin, kun kaksi tuntia vie aikaa.
Oma lapsi tykkää kun kertoo ja muistuttaa mitä kaikkea matematiikalla voi tehdä ja mihin sitä käsiteltävää juttua voi käyttää. Käytännössä kaikki ihmiskunnan tiede ja tutkimus ja niistä jatkojalostettu tekniikka kuitenkin luottaa matematiikkaan suunnittelutyökaluna. Koskee myös humanistisia aloja, joissa tilastot ja todennäköisyydet ovat äärettömän tärkeitä. Se london eye ei toimisi ilman matematiikkaa, videota joilta ei olisi ilman matematiikkaa jne. Duunariammattienkin taustalla on matematiikkaa vaikka kuinka.
Eikö ole parempi, että lapsi saa oman tasonsa mukaisia arvosanoja alusta asti?
Entä sitten kun vanhemmat eivät ole enää auttamassa, ja lapsi huomaa että ne oikeasti fiksut tai lahjakkaat pärjäävätkin paljon paremmin? Eikö tule shokkina, jos on kuvitellut olevansa hyvä oppilas? Luulisi olevan parempi hyväksyä oma taso jo lapsena.
Koulussa kyllä olisi jo pitänyt olla vanhempainvartti, jossa opettajan kanssa keskustellaan lapsen oppimisesta ja esim. kotitehtävistä ja niihin kuluvasta ajasta. Eikö ole ollut? Miten pärjäsi keväällä etäkoulussa?
Omani ovat aina tehneet itse läksynsä, samoin tein itse kun olin koulussa. Olen kysellyt vain kokeisiin. Ysejä ja kymppejä ovat saaneet. Nyt tosin molemmat jo yläkoulussa, mutta edelleen siis tekevät itse tehtävänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin olet opettanut lapsesi pompottamaan
sua.
Öö, no en ollenkaan. 10-vuotias osaa ihan ite kyllä tehä läksynsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En auta heitä läksyissä ollenkaan, koska heidän pitää itse selvitä koulunkäynnistään. Se on se heidän oma asiansa, että tekevätkö he läksynsä ja jos tekevät, niin kuinka hyvin / huonosti he ne tekevät. Itsehän he siitä kärsivät, jos he eivät tee läksyjä tai tekevät ne huonosti. Kyllä he ihan kohtalaisesti pärjäävät koulussa, mutta paremminkin se voisi heillä mennä. Keskiarvot koululaisilla eli 14-vuotiaalla ja 12-vuotiailla kaksosilla on jokaisella noin 8½ todistuksissa.
Vierailija kirjoitti:
Eipä juuri tartte. Lapset 9 ja 12. 10 ja 9 saavat kokeista.
Pyydä apua tai tukiopetusta. Tietääkö opettaja, et vanhempi auttaa noin paljon!?
Minä ole hyvin paljon auttanut lapsia ni läksyissä. Onneksi ovat nyt aikuisia. Yksinhuoltajaäiti kyselee apua lapsensa läksyjen tekoon. Apua saa, kun palkkaa joku sitä antamaan. Ei niitä ilmaisia lounaita edelleenkään ole olemassa poislukien koulun mahdollisesti antama tuki opetus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En auta kumpaakaan ollenkaan. Toinen 11v ja toinen 8v. En ole oikeastaan koskaan auttanut. Nuorempaa ehkä kahdesti parin minuutin ajan. Hänellä on itse asiassa myös adhd-piirteitä, mutta ei diagnoosiksi asti. Onneksi koulu kuitenkin sujuu ja ovat molemmat luokkansa parhaita. Jos nuoremmalla olisi oppimisvaikeuksia tms, niin meno olisi varmaan juuri tuollaista. Lapset on tosi erilaisia tässä suhteessa. Toiset itsenäisempiä kuin toiset. Hoidin itsekin lapsena aina läksyt omatoimisesti.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa vaiheessa kannattaisi ottaa yhteyttä opettajaan ja esimerkiksi koulupsykologiin. Voisiko lapsella esimerkiksi olla pulmia keskittymisen kanssa? Minun 10-vuotiaalla tytöllä on adhd-piirteitä, mutta ei ihan diagnoosiin asti. Läksyjen teko on tuollaista, jos niiden teko venyy myöhään, tai on eri ajankohdassa kuin normaalisti, tai jos nälättää tai väsyttää. Jos taas hän tekee läksyt heti koulusta tultuaan pienen välipalan jälkeen, niin ei ole mitään ongelmia ja on aina tehnyt itse kaiken ennen kuin olen tullut töistä kotiin.
Kyllä opettaja huomaa että mikä on vialla. Älkää missään tapauksessa auttako lapsianne läksyjen teossa koska se on yksi indikaattori opettajalle, onko ne tehty ja kuinka niissä meni. Opettaja tarvitsee myös tämän tiedon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valvon että läksyt tulee tehdyksi ajallaan ja autan tarpeen vaatiessa, kuten kuulostelen sanoja tai oikeinkirjoitusta.
Lapsi on hyvä äidinkielessä ja matikassa, keskiverto muissa aineissa.
Mulla eka luokkalainen saa lukutehtävä läksyn ja ehkä jotain väritystehtäviä. Lukutehtävässä menee alle 10min. Jos olis läksyjä enemmän ja sivutolkulla niin menis varmaan pari tuntia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En auta läksyissä. Tytär täytti juuri 11. Meillä on 3 lasta ja ollaan sovittu niin, että lapset huolehtivat itse läksynsä. Vain eka-tokaluokkalainen ollaan autettu läksyjen teossa. Jos ei jotain ymmärrä lainkaan, käyvät sitten kysymässä. Tänä syksynä tytär on kysynyt yhden ainoan kerran apua, kun ei muistanut, miten matikan tunnilla oli opetettu. Meidän perheessä toimii tämä systeemi.
Vierailija kirjoitti:
Eikö ole parempi, että lapsi saa oman tasonsa mukaisia arvosanoja alusta asti?
Entä sitten kun vanhemmat eivät ole enää auttamassa, ja lapsi huomaa että ne oikeasti fiksut tai lahjakkaat pärjäävätkin paljon paremmin? Eikö tule shokkina, jos on kuvitellut olevansa hyvä oppilas? Luulisi olevan parempi hyväksyä oma taso jo lapsena.
Minä autan lapsiani läksyissä ja olen ihan eri mieltä kanssasi. Eihän se läksyapu ole mitään fuskaamista, vaan oikeastaan tukiopetusta. Lapsihan oppii sen avulla oikeasti paremmin ne asiat, eikä sitten jotenkin "putoa omalle tasolleen" jos apu loppuu. Hän on oppinut asiat ja pystyy niiden päälle rakentamaan lisää.
Isäni auttoi minua läksyissä aikoinaan todella paljon, erityisesti matikassa. Ilman hänen apuaan en olisi ehkä uskaltanut valita pitkää matikkaa lukiossa, jolloin en olisi päässyt opiskelemaan toivealaani, jolla nyt työskentelen ja pärjään hienosti.
Omista lapsistani vanhempi ei ole ikinä tarvinnut kovin paljon apua läksyissään, mutta nuoremman, 10-vuotiaan kanssa menee päivittäin tuo 1-2 tuntia. Hänellä on oppimisvaikeuksia, hän on tukiopetuksessa ja käy erityisopen tunneilla. Ja opettajat kyllä tietävät, että autamme lasta läksyissä.
Jos 10-vuotiaalla menee läksyihin pari tuntia, niin jotain on kyllä vialla. Tuon ikäisille ei varmasti laiteta kuin max 30min "verran" läksyä per päivä. Yhteys opettajaan, lapselle tukea ongelmiinsa. Koulussa opetellaan ennen kaikkea myös vastuun ottamista, nyt opetat lapsellesi aivan päinvastaista.
Kaksi tuntia kuulostaa jo liialliselta 10 vuotiaalle. Ehdottaisin keskustelua opettajan, erityisopettajan tms kanssa. Kyllä kuulostaa, että lläksyt aiheuttavat paljon työtä ja väsymystä. Ratkaisuja aina löytyy kun mietitään
Onko lapsesi huomannnut saavansa sinulta huomiota kaksi tuntia illassa, jos kiukkuaa läksyjen kanssa?
Mitä jos antaisit hänelle keskeytymätöntä huomiota muuten?
Koulussa opetetaan asiat ja läksyt on vaan kertausta. Kaksi tuntia on ihan liian pitkä aika tuon ikäisellä. Eikö opi koulussa?
Alue: Aihe vapaa
Eikö tuo ole toisaalta ristiriitaista, kun jotkut opettajat valittavat siitä, etteivät vanhemmat opeta lapsilleen mitään, lasten koulunkäynti ei kiinnosta vanhempia ja koulunko pitäisi hoitaa kaikki.
Missä menee curlingin ja kodin opetusvastuun raja?