Lue keskustelun säännöt.
Miksi hitossa en vain pääse yli joistain vanhoista asioista vaikka ne on käyty läpi lukuisat kerrat?!
01.11.2020 |
Esimerkiksi parisuhteessa on joitain juttuja ja vaikka asiat on käyty läpi, järkeilty ja puhuttu jo monet kerrat, niin joissain tilanteissa kun muistan tapahtuneen on se viha niin voimakasta että on kuin kaikki olisi tapahtunut vasta eilen, vaikka olisi jo vuosikymmeniäkin vanha juttu. tiedän että ne mun sen hetkiset tunteet ja reaktiot on ylimitoitettuja, mutta jotenkin se asia tuntuu niin kipeälle että en voi ajatella asiasta mitään muuta tai reagoida juurikaan toisella tapaa.
Ymmärrän ettei tuollainen ole tervettä, enkä tiedä ketään muuta jolla olisi tällaista vikaa.
En oikeastaan edes tiedä mitä tällä avauksella haen...ehkä jonkinlaista näkökulmaa tai vertaistukea. Viisaat neuvot eivät myöskään olisi varmasti pahitteeksi. Kiitos että luit.
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ne asiat tulee vielä mieleen, et ole oikeasti käsitellyt ja hyväksynyt niitä. Kaikkia asioita ei toisaalta voi eikä pidäkään hyväksyä, siksi asiat tulee mieleen. Itse olen osin samanlainen.
Juu, just noinhan se taitaa olla ettei niitä ole käsitelty kaikilta osin ja nyt viimeisimpänä tuollainen asia jonka muistan ja joka palaa aina uudestaan mieleen on sellainen jonka on ikäänkuin vaan joutunut hyväksymään suhteen jatkuvuuden kannalta, mutta mä en silti ole sinut tapahtuneen kanssa. Eikä tämä ole nyt mikään pettäminen tai salasuhde vaan monen mielestä varmasti paljon mitättömämpi ja ihan "pikkujuttu", mutta mulle se on iso asia ja sitä pahentaa tavallaan se ettei kenenkään mielestä mulla ole oikeutta olla siitä niin vihainen ja loukattu, kuin mitä olin ja olen vieläkin.
-ap
Miten puolisosi suhtautuu asiaan?
Itselläni on sama ongelma ja se varmasti johtuu siitä, että kyseessä oli traumaattinen kokemus. Trauma ei mene koskaan ohi, mutta haalistuu kyllä ajan myötä. Kannattaa käydä terapiassa muutaman kerran puhumassa asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä vanhojen asioiden esillä pitämisestä on sinulle? Ovatko ne jotain vääryyksiä, joiden avulla olet oppinut pitämään puolesi vai mitä asiaan liittyy?
Pitkävihaisuus ei ole niin simppeliä, että sillä olisi vain huonoja puolia. Olisi hyvä oppia arvostamaan kaikki luonteenpiirteitään, vaikka itsensä hillitsemisen taito on tietysti sekin tärkeää.
Tässä on hyvä pointti. Vanhoista asioista ei pääse eroon jos vatvoo niitä jatkuvasti ja hautoo mielessään. Let it go.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ne asiat tulee vielä mieleen, et ole oikeasti käsitellyt ja hyväksynyt niitä. Kaikkia asioita ei toisaalta voi eikä pidäkään hyväksyä, siksi asiat tulee mieleen. Itse olen osin samanlainen.
Juu, just noinhan se taitaa olla ettei niitä ole käsitelty kaikilta osin ja nyt viimeisimpänä tuollainen asia jonka muistan ja joka palaa aina uudestaan mieleen on sellainen jonka on ikäänkuin vaan joutunut hyväksymään suhteen jatkuvuuden kannalta, mutta mä en silti ole sinut tapahtuneen kanssa. Eikä tämä ole nyt mikään pettäminen tai salasuhde vaan monen mielestä varmasti paljon mitättömämpi ja ihan "pikkujuttu", mutta mulle se on iso asia ja sitä pahentaa tavallaan se ettei kenenkään mielestä mulla ole oikeutta olla siitä niin vihainen ja loukattu, kuin mitä olin ja olen vieläkin.
-ap
Heti helpottaa kun jätät sian.
miten olisi anteeeksianto? En tarkoita uskonnollisessa mielessä. Eikä kaikkia asioita voi antaakaan anteeksi. Pitkässä parisuhteissa joutuu kummatkin joskus tilanteeseen, jota katuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi olla, että suhde on vaan liian rikki. Edes tunteet ja hyvä tahto ei aina auta, kun luottamus on rikkoutunut ja kaunaa kertynyt.
Asiat pitää käsitellä, ennenkuin jätät ne taaksesi. Terapiana/ terapian lisäksi voit vaikka kirjoittaa kaiken paperille. Älä jätä pienintäkään juttua mainitsematta. Kun olet lukenut ne muutamaan kertaan, voit hävittää ne. Polta tai silppuroi.
Se on ohi.
Juu, just noinhan se taitaa olla ettei niitä ole käsitelty kaikilta osin ja nyt viimeisimpänä tuollainen asia jonka muistan ja joka palaa aina uudestaan mieleen on sellainen jonka on ikäänkuin vaan joutunut hyväksymään suhteen jatkuvuuden kannalta, mutta mä en silti ole sinut tapahtuneen kanssa. Eikä tämä ole nyt mikään pettäminen tai salasuhde vaan monen mielestä varmasti paljon mitättömämpi ja ihan "pikkujuttu", mutta mulle se on iso asia ja sitä pahentaa tavallaan se ettei kenenkään mielestä mulla ole oikeutta olla siitä niin vihainen ja loukattu, kuin mitä olin ja olen vieläkin.
-ap