Kerro miksi et pidä järjestystä kodissanne?

Se, paljonko siivoamista on, riippuu aivan oikeasti pitkälti asunnosta, materiaaleista, lemmikeistä, lasten määrästä ja iästä ja monesta muusta asiasta. Koirat ja kissatkin voivat olla ihan järjettömän sotkuisia, ja tietyssä iässä oleva lapsi saa sekunnissa tahmattua koko keittiön heittelemällä ruokaa  tai puklailemalla milloin minnekin. 

Me asuimme yhteen aikaan pienessä asunnossa, joka oli kahdessa kerroksessa. Välissä oli portaat joissa huopakate. Säilytystiloja ei käytännössä ollut, eteistä ei ollut, pinnat oli vaikea puhdistaa jne. Varsinkin niitä portaita sai hinkata ja imuroida ihan jatkuvasti, koska koiran karvat jumahtivat niihin tiukasti. Kaikki ulkovaatteet olivat käytännössä olkkarin puolella, lattiat aina tahraisen näköinen jne.

Kun muutimme asuntoon joka on yhdessä kerroksessa, jossa on helposti puhdistettavat pinnat ja riittävästi säilytysilaa, niin siivoamiseen ei mene kuin alle puolet siitä määrästä mitä meni ennen. Nyt vasta tajuan kuinka rasittava entinen asunto olis iivouksen kannalta.

OLen ihmetellyt samaa. elämä on hurjan paljon helpompaa kun pitää jotain rotia järjestyksessä. Mm.lasten kamppeet löytyvät aina eikä niitä tarvitse hermotuksissaan etsiä esim. aamuisin. Meillä kaksi lasta ja kotieläimiä eikä ikinä kaaosta eikä minulla stressiä! Arki-iltaisin lapsien harkkakuljetuksia ja ihan päivätöissä käyn mutta joka päivä saan kuitenkin 15 min-30 min jotain tehtyä ja koti pysyy järjestyksessä

MInusa kiinnostaa numero 32 juuri tuo asia että "kämppä räjähtää kuitenkin heti". Tuota en ole ikinä ymmärtänyt, että miten se tapahtu. KUn ei meillä ole ikinä räjähtänyt vaan paikat pysyy kyllä ihan kohtalaisen siisteinä kun vaan jälkiä korjataan pois. Tapahtuuko teillä esim. niin että syömisen jälkeen jätetään lautaset tiskipöydälle ja pöydät pyyhimättä ja avatut laskut lojumaan keittiön pöydälle ja  likapyykit lattioille? Vai mitä tapahtuu?

Meillä siisteydenpitoa vaikeuttaa se, että esim. lapsilla ei ole omaa huonetta, ts. leikkivät ja askartelevat olohuoneessa. Tavaroille ei aina ole paikkaa.

Ei ole vapaa-aikaa juuri lainkaan, kotona käyn nukkumassa. Kodin siisteydellä ei kauheasti väliä.

[quote author="Vierailija" time="15.02.2014 klo 14:57"]MInusa kiinnostaa numero 32 juuri tuo asia että "kämppä räjähtää kuitenkin heti". Tuota en ole ikinä ymmärtänyt, että miten se tapahtu. KUn ei meillä ole ikinä räjähtänyt vaan paikat pysyy kyllä ihan kohtalaisen siisteinä kun vaan jälkiä korjataan pois. Tapahtuuko teillä esim. niin että syömisen jälkeen jätetään lautaset tiskipöydälle ja pöydät pyyhimättä ja avatut laskut lojumaan keittiön pöydälle ja  likapyykit lattioille? Vai mitä tapahtuu?

[/quote]

En ole 32, mutta meillä käy juuri noin. Ollaan miehen kanssa molemmat ihan onnettomia juuri tuossa perusjärjestyksen pidossa. Nyt yritetään opetella ettei pahat tavat siirry lapsille... :(

Ei kiinnosta siivota. Se sotku ei häiritse.

Kun se sotku ei häiritse, ei tule myöskään pidettyä perussiisteydestä huolta.

Miksi nostaisin kengät telineeseen, kun ei ne minua siinä eteisen lattialla läjässä maatessaan kiusaa? Ne ei ole kalliita kenkiä, eikä mene miksikään maatessaan.

Miksi veisin kahvikupin heti keittiöön tiskialtaaseen likoamaan, kun se ei tuossa pöydän kulmalla ole aamun jälkeen vielä häirinnyt? Laskutilaa on muuallakin.

Miksi lajittelisin tuon paperipinon? Siinä on kaikkea tärkeää, mutta ei akuutisti hoidettavaa ja siitä ne löytyy samasta pinosta kaikki, kun tarvitsee. Lajittelen kansioihin sitten kun jaksan ja kiinnostaa.

Miksi nostaisin kirjapinon pöydänkulmalta hyllyyn? Siinähän ne säilyy mitä hyllyssäkin.

En nauti siisteydestä enkä varsinkaan siivoamisesta. Tänään pesin kolme koneellista pyykkiä, imuroin pikkukivet eteisestä, siivosin vessan ja keräsin pahvinkeräykseen menevät pussit eteiseen. Ärsyttää vieläkin ja ne pahvit on edelleen viemättä. Saa taas riittää viikoksi tämä.

Laiskuus ja kiire. Pieniä lapsia täälläkin, joten sotkua tulee hetkessä. Käytän mieluummin lyhyet vapaat hetket muuhun kuin siivoamiseen. Siivotaan jos on tulossa vieraita käymään tai sitten kun kaaos alkaa häiritä. Silloinkin järjestys säilyy korkeintaan pari päivää. Pientä järjestelyä (tiskit, pyykit jne) tehdään kyllä kokoajan, muttei se näy paljon missään kun kuitenkin jossain muualla taas muuta sotkua. Kiva olisi jos olisi siistimpää, mutta sitten pitäisi taas tinkiä muusta tekemisestä ja niin paljon en tiptop kotia kaipaa. Yksi juttu, joka varmasti auttaisi (ja on ollut todo-listalla jo jonkin aikaa) on se, että karsisi kaiken tarpeettoman tavaran ja pieneksi menneet vaatteet yms. kirpparille tai muuten kiertoon - tai sitten taikoisi jostain enemmän säilytystilaa.

[quote author="Vierailija" time="15.02.2014 klo 10:06"]

Mietin kun näkee joskus että tavaroita on JOKA paikassa jonkun kodissa. Vaatteita ympäri kämppää, astioita olohuoneen pöydällä, tiskipöytä täynny, pestyjä vaatteita kasottain (menossa komeroihin) jne jne. Joo, ymmärrän että on rankka pikkulapsiaika (mullakin 4) mutta silti - semmoinen perussiisteys täysin hukassa joillakin? onko se uusavuttomuus joka näkyy näin tai? koska eihän voi sanoa että viihtyy siinä sekamelskassa??? tai? Eikö ois helpompaa pitää jonkinlainen järjestys koko ajan ettei pääse ihan kaoottiseksi???

[/quote]

Olet näemmä käynyt kurkistelemassa meidän kodin ikkunoista. Olemme lapseton kahden aikuisen talous ja koti on sen verran iso, ettei tilojen ahtaus ole peruste sekasotkulle. Syitä sotkuisuudelle on useita.

Vihaan siivoamista silloin, kun "täytyy". Tulee joitain takaumia äitipuolen pitämään hirmuhallintoon, jossa siivottiin pilkuntarkasti ja just tiettyinä viikonpäivinä tietyt asiat. Nyt siivoilen fiiliksen mukaan, jolloin siivoaminen voi olla jopa hauskaa. En saa sitä fiilistä kovin usein, joten kasat ehtivät kertyä.

En ole järjestelmällinen. Vaatisi tosi isoa panosta pitää kaikki kamat paikoillaan, joten miksi tekisin sen, kun en kaipaa järjestystä? Vaatteet lattialla on jollain tavalla kotoisaa. Mun koti, mun ryysyt lattialla. Hah haa, repikää siitä siivousterroristit, ajattelen ja valkkaan päivän asun olohuoneen lattialta.

Mies ei myöskään tykkää siivoamisesta. Jotta vältyttäisiin nalkuttamiselta ja martyrismilta, molempien on parempi ottaa rennommin.

Vieraita varten siivoan. Jos joku tulee ilmoittamatta, pitää kestää tämä kaaos. Itse en jaksa hävetä sitä. Siivoaminen on sitä paitsi palkitsevampaa, kun alkutilanne on sotkuinen.

Tosi monet sanoo, ettei viitsi joka päivä käyttää aikaa siivoamiseen. Mutta siinä just on se juju. Jos joka päivä syödään, joka päivä myös tiskataan. Pyykit kaappiin ennenkuin laitetaan uutta konetta päälle. On selvää että puhtaiden pyykkien vuori makuuhuoneessa ahdistaa, koska alimmat on jo ehtineet mennä ryppyyn... eikä tiedä mitä kaikkea siellä pinossa on. 

Meillä ei siivota koskaan viikonloppuna. Tästä pidän viimeiseen asti kiinni. Sillon nautitaan vapaa-ajasta. Jaan mieluummin viikolle hommia, eikä todellakaan siivota kuin max puoli tuntia päivässä kaikki paikoilleenlaittamiset ja pikkutiskit mukaanlukien. 

Mitä järkeä kuluttaa aikaa jatkuvaan järj.siiv.Onneksi sain monta mukulaa niin oli pakko oppia rennoks;)

Mä siivoan keittiön jokapäivä ja vessan pari kertaa viikossa. Muuten meillä on jatkuvasti sotkuista, vieraita kutsutaan toooooosi harvoin. Liian vähän tilaa ja liian vähän motivaatiota siivoamiseen. Teen mieluummin jotain muuta.

Meilläkin kaksi aikuista vakituisesti; lapset ja lapsenlapset käyvät. Meillä syynä kummalliseen sekasortoon on liika tavara! Tiskit ja pyykit hoidetaan kyllä sännöllisesti eikä niitä loju missään, mutta  lehtiä, kirjoja, kansioita yms. kasapäin. Ja kaikenmaailman tavaroita, työkaluja, kippoa,kuppia menossa varastoon, autotalliin, kirppikselle jne. jne...  Vanhoja tavaroita; mummojen, mammojen, kummien ja entisten naapureidenkin-eihän niitä voi poiskaan heittää:)!

Vien tavaroita kyllä kierrätykseen ja hyväntekeväisyyskirppiksille, mutta ei ne näytä vähentyvän. Kaapit täynnä vanhoja verhoja, liinoja, kankaita, lankoja sekä ihania retrovaatteita hamasta nuoruudesta ja vähän muidenkin nuoruudesta.

Pidä tässä nyt sitten paikat siistinä! Vieraita odotellessa siivotaan enimmät kirja-ja lehtipinot, no jonnekin piiloon.

Ja kun tavaraa on liikaa, niin pölyjäkin kertyy liikaa enkä aina jaksa siirrellä jokaista kapinetta paikoiltaan imuroidessani.

Tarvitsisin sellaisen ammattijärjestelijän avukseni, mutta en kai uskaltaisi kuitenkaan-sanomistahan siinä tulisi.

Miksi en pidä: En ehdi, en jaksa, on muuta tekemistä, ei ole yksin minun hommani.

Muut kysymyksesi: Ei ole meillä. Ei meillä ainakaan. Ei viihdy, mutta eipä täällä paljon ollakaan. Ei olisi. [quote author="Vierailija" time="15.02.2014 klo 10:06"]

Mietin kun näkee joskus että tavaroita on JOKA paikassa jonkun kodissa. Vaatteita ympäri kämppää, astioita olohuoneen pöydällä, tiskipöytä täynny, pestyjä vaatteita kasottain (menossa komeroihin) jne jne. Joo, ymmärrän että on rankka pikkulapsiaika (mullakin 4) mutta silti - semmoinen perussiisteys täysin hukassa joillakin? onko se uusavuttomuus joka näkyy näin tai? koska eihän voi sanoa että viihtyy siinä sekamelskassa??? tai? Eikö ois helpompaa pitää jonkinlainen järjestys koko ajan ettei pääse ihan kaoottiseksi???

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="15.02.2014 klo 14:05"]

[quote author="Vierailija" time="15.02.2014 klo 12:11"]

[quote author="Vierailija" time="15.02.2014 klo 10:32"]

Aloittaja, ootko paikalla? Ihan mielenkiinnosta kysyisin, tarkoitatko sitä, että järjestyksen pitäminen yllä on nimenomaan äidin harteilla, vai kuulostaako aloituksesi vain tahattomasti siltä?

[/quote]

Mikä aloituksessa kuulostaa siltä? Eihän siinä ole mitään tiettyyn sukupuoleen viittavaa? Ja vastaajat ovat täällä miehiä sekä naisia

[/quote]

Vastaajat ovat täällä pääsääntöisesti naisia. Avauksessa pyydetään kertomaan, miksi SINÄ et pidä järjestystä kotona, ei esim. miksi teillä on koti kaaoksessa tai mikse ette pidä järjestystä kotona.

[/quote]

Kaikki ei todellakaan ole äitejä, jotka tänne vastaa. Osa on itsekin lapsia