Kerro miksi et pidä järjestystä kodissanne?
Mietin kun näkee joskus että tavaroita on JOKA paikassa jonkun kodissa. Vaatteita ympäri kämppää, astioita olohuoneen pöydällä, tiskipöytä täynny, pestyjä vaatteita kasottain (menossa komeroihin) jne jne. Joo, ymmärrän että on rankka pikkulapsiaika (mullakin 4) mutta silti - semmoinen perussiisteys täysin hukassa joillakin? onko se uusavuttomuus joka näkyy näin tai? koska eihän voi sanoa että viihtyy siinä sekamelskassa??? tai? Eikö ois helpompaa pitää jonkinlainen järjestys koko ajan ettei pääse ihan kaoottiseksi???
Kommentit (55)
[quote author="Vierailija" time="15.02.2014 klo 10:32"]
Aloittaja, ootko paikalla? Ihan mielenkiinnosta kysyisin, tarkoitatko sitä, että järjestyksen pitäminen yllä on nimenomaan äidin harteilla, vai kuulostaako aloituksesi vain tahattomasti siltä?
[/quote]
Mikä aloituksessa kuulostaa siltä? Eihän siinä ole mitään tiettyyn sukupuoleen viittavaa? Ja vastaajat ovat täällä miehiä sekä naisia
Kahden siistin, minimalismiin taipuvaisen aikuisen kodissa ei sotkua juuri synny. Helpompi ihailla sisustustakin, kun ei pyöri roinaa jaloissa.
[quote author="Vierailija" time="15.02.2014 klo 11:29"]
Kuvittelen siivoavani joka päivä. Oikeasti menee varmasti monta päivää, etten tee mitään kotini siistimisen eteen. Lähes viikottain imuroin, ja pyykkiä kyllä pesen niin, että minulla on aina puhtaat vaatteet. Tosin kuivat pyykit saattavat olla narulla siihen asti että ne siitä sitten nappaan käyttööni yksitellen.
Olisiko jotain vinkkejä miten ihan käytännössä voisin muuttua siistiksi Kaikki Aina Järjestyksessä -ihmiseksi?
[/quote]
Katso mitä nro 20 tekee väärin ja lähde siitä liikkeelle. Astiat aina suoraan tiskikoneeseen ja kaikki korjaavat omansa, jokainen petaa sänkynsä, tavaroille oma paikka ja tavarat aina paikalleen. Näissä ehdoton kuri, kaikki kiva pois, jos joku jää tekemättä
En viitsi enkä jaksa siivota koko ajan.
Meillä on murut pyyhkimättä pöydältä, jatkuvasti tiskejä tiskipöydällä odottamassa koneeseen menoa (tyhjennän ensin koneen ja sitten ladon heti uuden koneellisen täyteen), lattialla muruja ja karvoja, vessan lavuaarissa hammastahnaroiskeita ja makkarissa kauhee pino vaatteita odottamassa kaappiin menoa, kuivaustelineellä usein kuivat pyykit, kunnes uusi koneellinen odottaa vuoroaan.
Viitenä päivänä viikossa ollaan töissä, viikonloppuna ois kiva tehdä muutakin kuin siivota, mutta kyllähän siitä lauantaista täytyy osa siivoukseen käyttää. Töiden jälkeen ei jaksa eikä viitsi kauheesti tehdä ylimääräistä, toki pesukone ja astianpesukone pyörii arki-iltaisinkin.
Koska olen vaan liian boheemi. Olisi niin hyveellistä olla siisti ja järjestelmällinen ihminen. Mutta ehkä leppoisampaa näin.
[quote author="Vierailija" time="15.02.2014 klo 10:32"]
Aloittaja, ootko paikalla? Ihan mielenkiinnosta kysyisin, tarkoitatko sitä, että järjestyksen pitäminen yllä on nimenomaan äidin harteilla, vai kuulostaako aloituksesi vain tahattomasti siltä?
[/quote]
ap tässä. Ei todellakaan ole vain naisten asia pitää kodin kunnossa. Koko perhehän kärsii siinä sotkussa. Entäs esim eihän kannattaisi ikinä ostaa esim uusia verhoja tms koska eihän ne näytä hyviltä siinä kaaoksessa, tai ostatteko kuitenkin sisustustavaraa?
Ei onnistu luonnostaan ja mieskin on aika sottapytty, niin en viitsi. Pidetään vaan sitten himosiivouspäiviä ja hetken on siistiä, mutta korkeintaan pari päivää pysyy.
[quote author="Vierailija" time="15.02.2014 klo 13:56"]
[quote author="Vierailija" time="15.02.2014 klo 10:32"]
Aloittaja, ootko paikalla? Ihan mielenkiinnosta kysyisin, tarkoitatko sitä, että järjestyksen pitäminen yllä on nimenomaan äidin harteilla, vai kuulostaako aloituksesi vain tahattomasti siltä?
[/quote]
ap tässä. Ei todellakaan ole vain naisten asia pitää kodin kunnossa. Koko perhehän kärsii siinä sotkussa. Entäs esim eihän kannattaisi ikinä ostaa esim uusia verhoja tms koska eihän ne näytä hyviltä siinä kaaoksessa, tai ostatteko kuitenkin sisustustavaraa?
[/quote] Mitäs jos kukaan ei kärsi. ALkoi tuntua, että ap. hakee vain provosoitumista.
Minulla syy on lähinnä se, että minulla on usein paljon parempaakin tekemistä. Mielummin touhuan lasten kanssa, ulkoilen, leivon, askartelen kuin käytän kaiken aikana talon puunaamiseen mikä räjähtää muutamassa tunnissa taas saman näköiseksi.
Sitten kun minulla on hetki aikaa hengähtää, eli lapset on nukkumassa niin haluan usein lukea kirjaa, surffailla netissä tai katsoa töllöä. Se rentouttaa minua paljon enemmän kuin joku siivoominen.
Meillä on liian pieni kämppä, joka vaikuttaa sotkuisuuteen. Yleensä kuitenkin paikat ihan ok, mutta vähäisetkin lelut olkkarin lattialla tai vaatteet eteisen penkillä luo sotkuisen kuvan.
Itseäni sotku ahdistaa ja ilmenee ärtyvyytenä. Siisti asunto taas tekee iloisemmaksi... Mutta aina vain ei jaksa.
[quote author="Vierailija" time="15.02.2014 klo 12:11"]
[quote author="Vierailija" time="15.02.2014 klo 10:32"]
Aloittaja, ootko paikalla? Ihan mielenkiinnosta kysyisin, tarkoitatko sitä, että järjestyksen pitäminen yllä on nimenomaan äidin harteilla, vai kuulostaako aloituksesi vain tahattomasti siltä?
[/quote]
Mikä aloituksessa kuulostaa siltä? Eihän siinä ole mitään tiettyyn sukupuoleen viittavaa? Ja vastaajat ovat täällä miehiä sekä naisia
[/quote]
Vastaajat ovat täällä pääsääntöisesti naisia. Avauksessa pyydetään kertomaan, miksi SINÄ et pidä järjestystä kotona, ei esim. miksi teillä on koti kaaoksessa tai mikse ette pidä järjestystä kotona.
Meillä on aloitusviestin kaltaista, mutta kyllä täällä kerta viikkoon pestään lattia sekä pyyhitään kaappien ovet jne ja imuroidaan joka päivä.
Pyykkikone laulaa joka toinen päivä, rumpu perään ja illalla rojahdan sohvalle ->puhtaat nojatuolissa odottamassa viikkausta. Aamusta alkaa kuitenkin arki, töihin, kouluun,tarhaan.
Lapset korjaavat omia lelujaan kyllä, mutta usein ne eivät löydä omaa paikkaansa heti, vaan siirtyvät sinne ja tänne.
Myönnän, meillä ei ole armeijamaista kuria kotona pienille lapsille, he kyllä osallistuvat ihan itse kotitöihin kiristämättä, sen minkä ikätasoisesti pystyvät. 1vee haluaa tyhjentää astianpesukoneen, 7 ja 4 vuotiaat siivoavat omasta huoneestaan tavarat järjestykseen kerran viikossa ja pyyhkivät koko asunnosta pölyjä/imuroivat.
Haluan että meidän elämässä on muutakin sisältöä kuin siivoaminen. Toki siistissä kodissa on varmasti mielekkäämpi asua, kokeilin sitä yhden päivän : sain olla rätti kädessä tuon tuosta, juosta lasten perässä nostelemassa vahingossa tippuneita kirjoja ja tavaroita, laittamassa pyykkejä koneeseen, viikkaamassa, tekemässä ruokaa, vähän taas siivoamassa, imuroimassa.. Ja illalla huomasin että koti oli kyllä putipuhdas, mutta itse olin hermoraunio lapsista puhumattakaan, kun ei äidiltä ollut herunut heille aikaa.
Tämä sopii meille, ei kuitenkaan eletä sikolätissä.
Uskon, että riippuu ihan asunnostakin ja asunnon säilytystiloista ja pohjapiirroksesta. Meillä on ollut 3 eri asuntoa, joissa kahdessa on aina ollut hyvin siistiä. Kolmas oli aina suorastaan päin ****** ja sotkua tuli enemmän. Johtui mielestäni ihan osittain siitä että keittiössä ei ollut yhtään laskutilaa ja asunto oli muutenkin suunniteltu todella huonosti.
[quote author="Vierailija" time="15.02.2014 klo 14:23"]
Uskon, että riippuu ihan asunnostakin ja asunnon säilytystiloista ja pohjapiirroksesta. Meillä on ollut 3 eri asuntoa, joissa kahdessa on aina ollut hyvin siistiä. Kolmas oli aina suorastaan päin ****** ja sotkua tuli enemmän. Johtui mielestäni ihan osittain siitä että keittiössä ei ollut yhtään laskutilaa ja asunto oli muutenkin suunniteltu todella huonosti.
[/quote]
Haluaisin vielä lisätä tähän, että asunnossa oli todella heikkolaatuiset vaikeasti puhistettavat pinnat.
[quote author="Vierailija" time="15.02.2014 klo 10:26"]
Meidän koti ei ole mikään hotelli, jossa minä vain siivoaisin. Sitäpaitsi opiskelu vie tällä hetkellä niin paljon aikaa. MIelummin siis karsin siivoamisesta kuin lasten kanssa vietetystä ajasta. Ja joo, kyllä mun täytyy opiskella. Ilman tutkintoa tässä maassa ei saa töitä missään, paitsi suhteilla. Jos ei ole suhteita tai ei halua niitä käyttää, pitää hakee töitä opintojen perusteella.
Ja ilman töitä mulla ei ole varaa maksaa lasten harrastuksia tai ostaa taloa tms. mitään. Ei ole rikasta sukua takana eikä metsiä tai muutakaan omaisuutta.
Nih!
[/quote]
Ei meilläkään ole mikään hotelli. Meillä koko perhe osallistuu siivoukseen, mukaanlukien tuo lapset, myös tuo 1,5-vuotias. Myös minä työskentelen (vaativaa työtä), opiskelen kahta tutkintoa siinä sivussa, meillä on harrastuksia ja intohimonani on lukeminen. Kumpikaan meistä ei ole rikas, eli työtä on tehtävä. Kuitenkaan en käytä näitä asioita tekosyynä vaan meillä on AINA siistiä.
Luulisin enemmän, että se on luonnekysymys. Jotkut ovat luonteeltaan organisoituneempia kuin toiset.
Niin kauan, kuin pienestä (tai isommastakaan) sotkusta ei ole terveydelle tai sosiaaliselle elämälle vaarallista, niin en jaksa uskoa, että lapsetkaan sitä kärsivät. Toiset ovat boheemimpia kuin toiset. Ihan yhtä hyviä lapsia olen nähnyt lähtevän kummistakin lähtökohdista.
Minä olen ihan vilpittömästi sitä mieltä, että jos äidit jättäisivät siivoamisen vähemmälle, ja käyttäisivät joka päivä senkin hetken liikuntaan, tai ystävien näkemiseen tai johonkin muuhun, joka antaa heille iloa ja energiaa, niin meillä olisi niin paljon enemmän onnellisia perheitä ja vähemmän avioeroja.
Itse siivoan, joo, mutta koska siihen voi oikeasti käyttää koko elämänsä ilman että kukaan siitä hyötyisi, olen pistänyt sen prioriteeteissa aika matalalle. Uni, ihmissuhteet, liikunta, ulkoilu, hyvä ruoka ja pelkkä löhöilykin on tärkeämpää kuin hinkata kolme kertaa päivässä seinistä kuraisen koiran sinne ravistelemia roiskeita tai viikata eteisen hyllylle myttyyn sullottuja fleecevaatteita.
Meillä on useimmiten sekaista ja joskus myös likaista, eikä haittaa pätkääkään. Kun lapset muuttavat kotoa jonain päivänä ja koirakin on vihoin heittänyt veivinsä, mulla on taas aikaa asetella sinne tänne pikkusieviä koriste-esineitä ja pyyhkiä niistä pölyjä tai muuten vaan käyttää kaikki aikani siivoamiseen. En suoraan sanottuna kovin kauheasti siihen elämään tässä kiirehdi.
En jaksa. Ja nyt oon kipeänä eli aivan veto pois.
Teen 8 tuntia päivässä siivoustöitä, niin ei enää kotona jaksa samaa puuhaa. Asun yksin enkä harrasta illalliskutsuja, joten kukaan ei kärsi sekaisuudesta.