Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko tämä teidän mielestänne jotakin mielisairautta?
14.02.2014 |
Kyse on nyt siis minusta...
Joskus musta vaan tuntuu, että muut ihmiset vetää koko ajan jotain roolia, eihän ne voi olla tuollaisia oikeasti! Ja muiden mielestä mä taas olen omituinen. Syy? Koska mulla ei ole ehdottomia mielipiteitä. Koska mä en ole tietynlainen tyyppi vaan milloin minkäkinlainen. Kuinkahan sen nyt selittäisin...
Mä olen kiinnostunut milloin mistäkin. Muiden mielestä vaikutan ihan hakoteillä olevalta ja masentuneelta, kun en tee asioita samalla lailla kuin he. Ja mulla on kyllä mielipiteitä, mutta mä muutan niitä, jos tuntuu siltä, että ovat vääriä. Ja yleensä en muodosta mitään lopullista mielipidettä asioista. Enhän mä ole mikään kaikkitietävä, kuinka voisin väittää tietäväni yhtään mitään? Mutta ihmiset olettavat ja vaikka väkisin tulkitsevat minulla olevan mielipiteitä.
Sitten on muitakin asioita, joita muut eivät ymmärrä... Ihmisten mielestä puhun negatiivisesti jos vaan tuon julki ajatukseni. Sanon, mitä on mielessä, jos sitä pyydetään. Muut vissiin oletuksena kaunistelevat asioita?
Olen kyllä kärsinyt huonosta itsetunnosta (vai miksi sitä sanotaan?), että sinäänsä eivät ole väärässä, kun epäilevät mun olevan jotenkin sairas... Se johtuu kaikista näistä kokemuksista muiden kanssa varmaan. :( Siksi olenkin ollut tuppisuu, kun keskustelu muiden kanssa on, mitä on ja mua luullaan omituiseksi ja hulluksi. Mutta olen päässyt siinä asiassa eteenpäin. Nämä kommunikointiongelmat muiden kanssa eivät vaan poistu... En ymmärrä muita ja he eivät ymmärrä minua. Kyselevät ihan suoraan, olenko käynyt "hoidossa". :( Olenhan mä, mutta lääkäreiden ja psykologien mukaan mulla ei ole mitään diagnoosiin johtavaa, korkeintaan lievää masennusta, mutta viime käynnillä ei enää edes herunut sitä diagnoosia. :D Kuinka hoidat erilaisuutta...?
Joo, tiedän. Tämä on erittäin väärä paikka pohtia tätä, mutta kenenkä muunkaan kanssa mä tätä pohdin? Voi kun olisi joku, jonka kanssa jutella. Onhan mulla mieskin, mutta hänen kanssaan juttelu on hyvin erilaista. Hän ei pidä mua omituisena, muttei myöskään ole kiinnostunut tällaisesta pohdinnasta kuten minä... Hän vissiin tykkää elää ajattelematta sen kummempia syvällisiä asioita. Mä en siihen pysty.
Kommentit (27)
Olihan se ap aika outo kyllä. Ensin on sydänvertaan vuodattamassa apua löýtääkseen, minuutin päästä häipyy ilman ensimmäistäkään vastausta eikä ikinä takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap kuulostaa siltä että ongelmasi saattaa aiheuttaa liian korkea älykkyysosamäärä verrattuna keskimääräiseen. Poikkeuksellisen älykkäillä on juuri noita ongelmia, että näyttävät mielipiteettömiltä koska osaavat tarkastella asioita monista näkökulmista, osaavat kyseenalaistaa omia uskomuksiaan ja muuttaa niitä tarvittaessa, ja heitä kiinnostaa muita poikkeavasti syvälliset pohdinnat.
Mullekin tuli mieleen buddhalaisuus ja se että oot vaan erilaisten ihmisten ympäröivänä. Mustakin tuntui nuorena että olen outo mutta ei enää kun kaveripiiri vähän muuttui
Ihmiset ovat useimmiten sellaisia, että heillä on tarve lokeroida. Ehkä olet hankalan avoin ja avarakatseinen ja hämmennät suppeita maailmankuvia liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko AP linjoilla? Mielenkiintoinen keskustelu.
Alue: Aihe vapaa
Ei kuulosta miltään mielisairaudelta.
Olen itsekin samanlainen. Olen huomannut, että useimmat ihmiset määrittelevät itse omassa mielessään, millaisia ihmisiä he ovat, ja sitten toteuttavat tätä minäkuvaansa melko johdonmukaisesti. Itse taas en määrittele itseäni ollenkaan, vaan olen vaan sellainen kuin olen, ja se voi vaihdella paljonkin millainen olen esim. tilanteen, väsymyksen tason, stressitason, seuran, kk-kierron vaiheen yms mukaan.
Toiset ihmiset niin haluaisivat lokeroida minut johonkin lokeroon ja lyödä päälle adjektiivejä siitä millainen olen. Joko tyhmä tai älykäs, hidas tai tulinen, puhelias tai hiljainen, ujo tai rohkea, uskovainen tai ateisti, oikeistolainen tai vasemmistolainen. Mutta minä voin olla tänään yhtä ja huomenna toista. Noissa aatekysymyksissä ei niinkään mielipiteeni usein muutu, mutta pystyn katsomaan asioita monesta näkökulmasta ja keskustella niistä näistä erilaisista maailmankuvista katsoen, minkä ihmiset yleensä tulkitsee mielipiteiden muuttumiseksi. Esim. saatan puhua henkisistä asioista teistisestä tai agnostisesta näkökulmasta lähtien, erilaisten perinteiden termejä käyttäen.