Aivojem binäärinen musiikkijärjestelmä
Miten ihminen selittää sen, että musiikissa on nuoteissa aivan samat perusasteikot kuin tietokoneen binäärijärjestelmässä? Eli 1, 2, 4, 8, 16, 32, 64 jne, eli kokonuotti, puolinuotti, neljäsosanuotti jne. Aivojen musiikkijärjestelmä on siis täysin binäärinen.
Musiikki ei luonut aivoihin binääristä järjestelmää, mutta binäärisen järjestelmän olemassaolo aivoissa mahdollisti musiikin kun se "keksittiin".
Miten ihminen selittää sen, että musiikissa on nuoteissa aivan samat perusasteikot kuin tietokoneen binäärijärjestelmässä? Eli 1, 2, 4, 8, 16, 32, 64 jne, eli kokonuotti, puolinuotti, neljäsosanuotti jne. Aivojen musiikkijärjestelmä on siis täysin binäärinen.
Aivoissa on ollut binäärinen järjestelmä kauan ennen tietokoneen keksimistä, eikä
musiikki luonut aivoihin binääristä järjestelmää, mutta binäärisen järjestelmän olemassaolo aivoissa mahdollisti musiikin kun se "keksittiin".
Kommentit (482)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palaan viikon päästä katsomaan kauanko ap jaksaa toistaa yhtä ja samaa viestiään. Sivuja on silloin varmasti tuhansia.
Pääasia, että pysyt poissa kun ei mitään sanottavaa selvästikään ole. Ihme jankkaamista sivukaupalla aivan itsestäänselvästä asiasta.
Osuva kuvaus omasta panoksestasi palstailulle. :)))))
Esittelehän vielä se parempi nuottijärjestelmäsi jos sellaisen olet keksinyt ja omasta mielestäsi tiedät. Siihen asti ainakin perinteinen kahden potenssin binäärijärjestelmä nuottien perusaika-arvoiksi on siis loogisin, ihmiselle luontaisin, ainoa käytetty maailmassa ja lisäksi vielä itsestäänselvyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palaan viikon päästä katsomaan kauanko ap jaksaa toistaa yhtä ja samaa viestiään. Sivuja on silloin varmasti tuhansia.
Pääasia, että pysyt poissa kun ei mitään sanottavaa selvästikään ole. Ihme jankkaamista sivukaupalla aivan itsestäänselvästä asiasta.
Osuva kuvaus omasta panoksestasi palstailulle. :)))))
Miksi kuvittelet, että tahtilaji määrittelee nuottien keston? Etkö vaan oikein ymmärrä asiaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palaan viikon päästä katsomaan kauanko ap jaksaa toistaa yhtä ja samaa viestiään. Sivuja on silloin varmasti tuhansia.
Pääasia, että pysyt poissa kun ei mitään sanottavaa selvästikään ole. Ihme jankkaamista sivukaupalla aivan itsestäänselvästä asiasta.
Osuva kuvaus omasta panoksestasi palstailulle. :)))))
Olen pyrkinyt asiallisuuteen koko keskustelun ajan, sinä taas et. Olet vain tuonut keskusteluun asioita, jotka siihen eivät millään tavalla ole liittyneet. Muusikko.netissä olisit vain trolli ja aikavaras, ja nyt jo bannattu moneen kertaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palaan viikon päästä katsomaan kauanko ap jaksaa toistaa yhtä ja samaa viestiään. Sivuja on silloin varmasti tuhansia.
Pääasia, että pysyt poissa kun ei mitään sanottavaa selvästikään ole. Ihme jankkaamista sivukaupalla aivan itsestäänselvästä asiasta.
Osuva kuvaus omasta panoksestasi palstailulle. :)))))
Käytöksesi vaikuttaa täysin narsistin nettikäytökseltä. Ihan samat käytösmaneerit keskusteluissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää ruokkiko trollia.
Minusta on hienoa, että asia selvisi ihan siihen pisteeseen asti, että binääristä perusaikajärjestelmää nuottien suhteen pidetään täälläkin lopulta ihan itsestäänselvyytenä. Sellainenhan se tosiaan on, eikä muuta vaihtoehtoa voisi olla edes olemassakaan.
Keneltä muusikoiden.netissä kopioit ajatuksesi?
Mene sieltä kyselemään. En laita tänne tuntemieni soittajien yksittäisiä nimiä, kun vaikuttaa monet kirjoittajat olevan ihan sekaisin pelkistä musiikissa käytetyistä nuottiarvoistakin, jotka ovat kuitenkin ihan itsestäänselvyys. Muusikko.netissä varmaan suurin osa soittajista tietää kyllä, että perusaika-arvot nuoteissa menee täysin binäärisen kahden potenssin mukaan, jos tuntevat siis kahden potenssit lähtökohtaisesti. Asiaa ei voi yleensä välttää huomaamasta kun harjoittelee soittamista vuosikausia ja tuntee binäärisen järjestelmän perusrakenteen.
Psykoosi pahenee viesti viestiltä. Vauvapalatan valistajalla on missio.
Tietoisuus selittää itseään ja lopulta entropia systeemissä kasvaa kriittiseen pisteeseen.
Analoginen musiikki ei ole koskaan ollut binääristä, tietokoneiden käytön myötä musiikki on muuttunut biteiksi. Eli kumpi oli ensin muna vai kana?
Vierailija kirjoitti:
Palstalla on uusi hullu, potenssihullu. Kuulostaa samalta kuin ikiliikkujan keksineet reppanat jotka humaltuvat omista suuruusharhoistaan.
Vieläpä kakkosen potenssihullu!
Vierailija kirjoitti:
Miksi kuvittelet, että tahtilaji määrittelee nuottien keston? Etkö vaan oikein ymmärrä asiaa?
Tahtilaji ei määrittele nuotin kestoa sen paremmin kuin nuotti itsekään. Nuotin keston määrittelee musiikin esittäjä. Nuotista soittaja näkee kuinka pitkä nuotin keston tulisi olla suhteessa toisiin nuotteihin ja tahtilajista taas paljonko nuotteja mahtuu tietyn musiikin perusrytmiyksikön sisään.
Binäärinen nuottijärjestelmä on yleinen mutta alkuperäinen väite ei pidä paikkaansa, että se olisi syntynyt syystä että aivoissa on samanlainen. Tilanne lienee juuri päinvastainen, ennen nuottikirjoitusta oli musiikia eikä binäärisyydestä piitattu rahtuakaan. Kun nuottikirjoituksessa yleistyi binäärinen järjestelmä, siihen totuttiin ja sen takia jotkut, kuten aloittaja, kuvittelevat että se on jotenkin musiikin ja aivojen perusolemus.
Musiikki itse ei kuitenkaan ole binääristä, sellainenkaan, jota kuvataan binäärisellä nuottikirjoituksella. Ja sen lisäksi on musiikkia, jota ei voi binärisellä nuotinnuksella kuvata ollenkaan, vaikkapa Conlon Nancarrow:n "Studies for Player Piano", jossa nuottien aikasuhteita kuvataan murtolukujen lisäksi piillä, neliö- ja kuutiojuurilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kuvittelet, että tahtilaji määrittelee nuottien keston? Etkö vaan oikein ymmärrä asiaa?
Tahtilaji ei määrittele nuotin kestoa sen paremmin kuin nuotti itsekään. Nuotin keston määrittelee musiikin esittäjä. Nuotista soittaja näkee kuinka pitkä nuotin keston tulisi olla suhteessa toisiin nuotteihin ja tahtilajista taas paljonko nuotteja mahtuu tietyn musiikin perusrytmiyksikön sisään.
Binäärinen nuottijärjestelmä on yleinen mutta alkuperäinen väite ei pidä paikkaansa, että se olisi syntynyt syystä että aivoissa on samanlainen. Tilanne lienee juuri päinvastainen, ennen nuottikirjoitusta oli musiikia eikä binäärisyydestä piitattu rahtuakaan. Kun nuottikirjoituksessa yleistyi binäärinen järjestelmä, siihen totuttiin ja sen takia jotkut, kuten aloittaja, kuvittelevat että se on jotenkin musiikin ja aivojen perusolemus.
Musiikki itse ei kuitenkaan ole binääristä, sellainenkaan, jota kuvataan binäärisellä nuottikirjoituksella. Ja sen lisäksi on musiikkia, jota ei voi binärisellä nuotinnuksella kuvata ollenkaan, vaikkapa Conlon Nancarrow:n "Studies for Player Piano", jossa nuottien aikasuhteita kuvataan murtolukujen lisäksi piillä, neliö- ja kuutiojuurilla.
Älä nyt sotke toisen leikkejä ikävillä faktoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kuvittelet, että tahtilaji määrittelee nuottien keston? Etkö vaan oikein ymmärrä asiaa?
Tahtilaji ei määrittele nuotin kestoa sen paremmin kuin nuotti itsekään. Nuotin keston määrittelee musiikin esittäjä. Nuotista soittaja näkee kuinka pitkä nuotin keston tulisi olla suhteessa toisiin nuotteihin ja tahtilajista taas paljonko nuotteja mahtuu tietyn musiikin perusrytmiyksikön sisään.
Binäärinen nuottijärjestelmä on yleinen mutta alkuperäinen väite ei pidä paikkaansa, että se olisi syntynyt syystä että aivoissa on samanlainen. Tilanne lienee juuri päinvastainen, ennen nuottikirjoitusta oli musiikia eikä binäärisyydestä piitattu rahtuakaan. Kun nuottikirjoituksessa yleistyi binäärinen järjestelmä, siihen totuttiin ja sen takia jotkut, kuten aloittaja, kuvittelevat että se on jotenkin musiikin ja aivojen perusolemus.
Musiikki itse ei kuitenkaan ole binääristä, sellainenkaan, jota kuvataan binäärisellä nuottikirjoituksella. Ja sen lisäksi on musiikkia, jota ei voi binärisellä nuotinnuksella kuvata ollenkaan, vaikkapa Conlon Nancarrow:n "Studies for Player Piano", jossa nuottien aikasuhteita kuvataan murtolukujen lisäksi piillä, neliö- ja kuutiojuurilla.
Älä nyt sotke toisen leikkejä ikävillä faktoilla.
Sori! Oli niin herkullisen tuntuinen trollaus että oli ihan pakko. Lupaan lopettaa tähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kuvittelet, että tahtilaji määrittelee nuottien keston? Etkö vaan oikein ymmärrä asiaa?
Nuotin keston määrittelee musiikin esittäjä.
Ja nuottien perusaika-arvot taas menevät suoraan kahden potensseina. Mikä siis on itsestäänselvyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kuvittelet, että tahtilaji määrittelee nuottien keston? Etkö vaan oikein ymmärrä asiaa?
Binäärinen nuottijärjestelmä on yleinen mutta alkuperäinen väite ei pidä paikkaansa, että se olisi syntynyt syystä että aivoissa on samanlainen. .
Jos aivoissa ei olisi vastaavaa järjestelmää nuottien ajoitusta varten, binäärisillä perusaika-arvoilla soitettua musiikkia ei olisi voitu koskaan keksiä. Binäärinen kahden potenssin järjestelmä on loogisin, selkein ja ihmiselle luontaisin, eikä muita ole edes olemassakaan.
Vierailija kirjoitti:
Tilanne lienee juuri päinvastainen, ennen nuottikirjoitusta oli musiikia eikä binäärisyydestä piitattu rahtuakaan.
Ei siitä tarvitse nytkään piitata vaikka soittaisi musiikkia, mutta se on silti binäärinen kahden potenssin perusaikajärjestelmä ja täysin itsestäänselvyys. Nuottikirjoitus on tosiaan ainoa ja loogisin tapa kuvata
tuota binääristä järjestelmää ja sen perusaika-arvoja.
Vierailija kirjoitti:
Analoginen musiikki ei ole koskaan ollut binääristä, tietokoneiden käytön myötä musiikki on muuttunut biteiksi. Eli kumpi oli ensin muna vai kana?
Analogisessa musiikissakin nuottien perusaika-arvot ovat binäärisen järjestelmän mukaisia. Eli menevät kahden potenssiin. Se on itsestäänselvyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kuvittelet, että tahtilaji määrittelee nuottien keston? Etkö vaan oikein ymmärrä asiaa?
Tahtilaji ei määrittele nuotin kestoa sen paremmin kuin nuotti itsekään. Nuotin keston määrittelee musiikin esittäjä. Nuotista soittaja näkee kuinka pitkä nuotin keston tulisi olla suhteessa toisiin nuotteihin ja tahtilajista taas paljonko nuotteja mahtuu tietyn musiikin perusrytmiyksikön sisään.
Binäärinen nuottijärjestelmä on yleinen mutta alkuperäinen väite ei pidä paikkaansa, että se olisi syntynyt syystä että aivoissa on samanlainen. Tilanne lienee juuri päinvastainen, ennen nuottikirjoitusta oli musiikia eikä binäärisyydestä piitattu rahtuakaan. Kun nuottikirjoituksessa yleistyi binäärinen järjestelmä, siihen totuttiin ja sen takia jotkut, kuten aloittaja, kuvittelevat että se on jotenkin musiikin ja aivojen perusolemus.
Musiikki itse ei kuitenkaan ole binääristä, sellainenkaan, jota kuvataan binäärisellä nuottikirjoituksella. Ja sen lisäksi on musiikkia, jota ei voi binärisellä nuotinnuksella kuvata ollenkaan, vaikkapa Conlon Nancarrow:n "Studies for Player Piano", jossa nuottien aikasuhteita kuvataan murtolukujen lisäksi piillä, neliö- ja kuutiojuurilla.
Älä nyt sotke toisen leikkejä ikävillä faktoilla.
Sori! Oli niin herkullisen tuntuinen trollaus että oli ihan pakko. Lupaan lopettaa tähän.
Älä anna lupauksia joita et pidä edes vuorokautta.
Vierailija kirjoitti:
Conlon Nancarrow:n "Studies for Player Piano", jossa nuottien aikasuhteita kuvataan murtolukujen lisäksi piillä, neliö- ja kuutiojuurilla.
Laitatko vielä selkeän linkin mihin viittaat ja millä tavalla musiikkia on soitettu ja nuottiarvoja on esitetty kuvaamallasi tavalla, kun tuolla hakusanalla löytyy aika paljon materiaalia jossa asiaa ei mainita?
Tarkoitatkohan ap jotakin dikotomioihin liittyvää ”perusrakenteella”?
Kahden pisteen yksiulotteisissa systeemeissä tämä ajattelu voisi toimia jonkinlaisena perverssinä intuitiona, ajatellen jotakuinkin niin, että ”luontevin” tapa jakaa esim jana on pudottaa kolmas piste sen keskelle. Tosin tämä ”luontevuus” palautuu identiteettiin, yhdenmuotoisuuteen - tunnistamisen helppouteen jne.
Perstuntumalta aka arschgefühlelta heittäisin pataan aatoksen musiikista _vähintään_ aaltofunktioiden polynomina. Ehkä ihan pohjimmaisena voisi halutessaan löytää (inhimillisen, kenties myös eläimellisen?) intention jakaa havaintoa/kokemusta keskenään identtisiin rakenneosiin. Tiedä sitten miten mielekästä tästä on lähteä jyräämään jotakin kakkosen potenssien systeemiä, janaa monimutkaisemmassa todellisuudessa...
Arvosanani silti 5/7.
Vierailija kirjoitti:
Tilanne lienee juuri päinvastainen, ennen nuottikirjoitusta oli musiikia eikä binäärisyydestä piitattu rahtuakaan. Kun nuottikirjoituksessa yleistyi binäärinen järjestelmä, siihen totuttiin ja sen takia jotkut, kuten aloittaja, kuvittelevat että se on jotenkin musiikin ja aivojen perusolemus.
Tottakai musiikki oli olemassa ennen nuottikirjoituksen keksimistä, mutta se oli silloinkin jo perusaika-arvoiltaan binääristä. Ja nykyinen nuottikirjoitustapa on ainoa tapa kuvata binäärisen ja itsestäänselvän aikajärjestelmän perusaika-arvoja.
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitatkohan ap jotakin dikotomioihin liittyvää ”perusrakenteella”?
En vaan edelleenkin vain sitä selkeää faktaa, että nuottien perusaika-arvot menevät kahden potensseina. Mikä on siis itsestäänselvyys.
Osuva kuvaus omasta panoksestasi palstailulle. :)))))