Jaa-a. Noista kaikista kohdista voi sanoa ihan hyvin myös päinvastaista:
1) äitejä haukutaan lahopäiksi, jotka eivät kykene keskittymään muuhun kun kakkavaippoihin. Äitien kasvatustyötä kyseenalaistetaan, ulkonäköä haukutaan ja työpanosta mollataan.
2) työpaikoilla tosi on, että pienten lasten äidit ovat jouluvapaatoiveineen etusijalla. Mutta muuten lapsettomia naisia suositaan selkeästi nimityksissä, lapset ovat naiselle haittatekijä on työtä haettaessa. Ja jos lapset on saatu työsuhteen jo alettua, ne estävät tehokkaasti monilla urakehityksen, koska pienten lasten kanssa työkeikat ja ylityöt ovat rutkasti hankalampia kuin lapsettomana.
3) isot pakkauskoot ovat halvempia, mutta ei siksi, että haluttaisiin sorsia yksineläjiä. Kyse on ikiaikaisesta paljousalennus-periaatteesta. Toisaalta ruoka maksaa aina enemmän, jos sitä joutuu ostamaan vaikkapa neljälle kuin että vain yhdelle. Joten tämä tasoittaa ongelmaa.
Yhä enenevässä määrin on tarjolla mm. lapsettomille suunnattuja matkailupalveluita. Sen sijaan pelkästään lapsiperheille tarkoitettuja ei ole olemassa - perhehotelleista ei kukaan kiellä sinkkua varaamasta huonetta, mutta niiden taaperoiden kanssa sen sijaan ei kyllä huonetta saa "aikuisparien hotellista". Tämä on syrjintää jos mikä.
4) pieniä asuntoja on paikka paikoin paljon enemmän kuin niitä tarvittaisiin. Pienten asuntojen pula siis on hyvin paikkakunta- ja aluekohtaista. Esim. Kalliosta on todella vaikea löytää perheasuntoja, koko asuinalue on täynnä enimmäkseen yksiöitä ja kaksioita. Vapailta vuokramarkkinoilta on vaikea löytää perheasuntoja millään tolkullisella hinnalla, pienistä asunnoista on ylitarjontaa. Joten väitän, että asuntojen vähyys on ihan näkökulmakysymys.
5) 30 vuoden ikäraja sterilisaatiossa on ainoastaan järkevä, koska naisen sterilisaation purku on erittäin vaikeaa. Mieli voi muuttua, ja se on monella muuttunutkin, vaikka ko. vapaaehtoisesti lapseton onkin kenties omassa kannassaan järkkymätön. Kolmekymppiseksi asti voi käyttää muuta ehkäisyä.
Jaa-a. Noista kaikista kohdista voi sanoa ihan hyvin myös päinvastaista:
1) äitejä haukutaan lahopäiksi, jotka eivät kykene keskittymään muuhun kun kakkavaippoihin. Äitien kasvatustyötä kyseenalaistetaan, ulkonäköä haukutaan ja työpanosta mollataan.
2) työpaikoilla tosi on, että pienten lasten äidit ovat jouluvapaatoiveineen etusijalla. Mutta muuten lapsettomia naisia suositaan selkeästi nimityksissä, lapset ovat naiselle haittatekijä on työtä haettaessa. Ja jos lapset on saatu työsuhteen jo alettua, ne estävät tehokkaasti monilla urakehityksen, koska pienten lasten kanssa työkeikat ja ylityöt ovat rutkasti hankalampia kuin lapsettomana.
3) isot pakkauskoot ovat halvempia, mutta ei siksi, että haluttaisiin sorsia yksineläjiä. Kyse on ikiaikaisesta paljousalennus-periaatteesta. Toisaalta ruoka maksaa aina enemmän, jos sitä joutuu ostamaan vaikkapa neljälle kuin että vain yhdelle. Joten tämä tasoittaa ongelmaa.
Yhä enenevässä määrin on tarjolla mm. lapsettomille suunnattuja matkailupalveluita. Sen sijaan pelkästään lapsiperheille tarkoitettuja ei ole olemassa - perhehotelleista ei kukaan kiellä sinkkua varaamasta huonetta, mutta niiden taaperoiden kanssa sen sijaan ei kyllä huonetta saa "aikuisparien hotellista". Tämä on syrjintää jos mikä.
4) pieniä asuntoja on paikka paikoin paljon enemmän kuin niitä tarvittaisiin. Pienten asuntojen pula siis on hyvin paikkakunta- ja aluekohtaista. Esim. Kalliosta on todella vaikea löytää perheasuntoja, koko asuinalue on täynnä enimmäkseen yksiöitä ja kaksioita. Vapailta vuokramarkkinoilta on vaikea löytää perheasuntoja millään tolkullisella hinnalla, pienistä asunnoista on ylitarjontaa. Joten väitän, että asuntojen vähyys on ihan näkökulmakysymys.
5) 30 vuoden ikäraja sterilisaatiossa on ainoastaan järkevä, koska naisen sterilisaation purku on erittäin vaikeaa. Mieli voi muuttua, ja se on monella muuttunutkin, vaikka ko. vapaaehtoisesti lapseton onkin kenties omassa kannassaan järkkymätön. Kolmekymppiseksi asti voi käyttää muuta ehkäisyä.