Vieläkö 4-kymppisenä jaksaa vaihtaa työpaikkaa?

Jaksatko mieluummin 25 vuotta nykyisessä tylsässä työssäsi, vai nähdä vaivaa nyt ja viettää nuo 25 vuotta mieluisessa työssä?

Miksi ei jaksaisi? Itse en tosin vielä ole neljääkymmentä, pari vuotta puuttuu, mutta ihan hyvin voisin kuvitella vaihtavani työpaikkaa jos sopiva työtehtävä tulisi eteen.

Ei.

Totta kai jaksaa ja pitääkin! Kaavoihinsa kangistuminen on kaikkein pahinta, olet vielä nuori vaihtamaan työpaikkaa tai vaikka alaakin!

Voi, minä vaihdoin just työpaikkaa ja olen viisikymppinen! Tiukkaahan se teki, mutta ehdottomasti oikea ratkaisu. Rohkeasti vaan miettimään, mikä on sinulle parasta.

Ei. Nelikymppinen on täysin kyvytön oppimaan mitään uutta.

What? No itsekään en ole "kuin" 33 mutta en tosiaankaan ajattele, että alle 10 kuluttua jämähdän paikalleni enkä liiku siitä enää. Eläkeikää varmaankin nostetaan siihen tahtiin etten pääse eläkkeelle lähemmäs 40 vuoteen, joten aion kyllä tehdä urallani vielä paljonkin muutoksia. 

Mun on vähän pakko kun jäin työttömäksi koko firman mentyä konkkaan. Aika shokki, ikää 42 vuotta ja tehnyt töitä taloushallinnon puolella samoissa tehtävissä jo 15 vuotta. Nyt oon lähetellyt hakemuksia monen kuukauden ajan ja aina olen hävinnyt nuoremmille työntekijöille työpaikoista.

Nelikymppisenä voi olla edessä siis myös työttömyys. Ottaisin mitä tahansa työtä ellen olisi moniallerginen astmaatikko, mikä rajoittaa jonkin verran esim. perinteisiä duunaritöitä.

Aina kannattaa vaihtaa jos se on mahdollista ja oma työ puuduttaa tai on muuten kestämätön. Voi miettiä uutta mielenkiintoista alaakin ja kouluttautua edelleen. Vielä yli 20 vuotta työikää edessäpäin ja paljon annettavaa etenkin elämänkokemuksessa oli ala mikä tahansa. Maailma muuttuu, pysy mukana. Nelikymppisenä ollaan aktiivisimmillaan. 

Jos 40 vuotiaiden asenne on tuo, ettei oikeen enää jaksa, nin eipä ihme että heitä vieroksutaan työhönotossa...

No todellakin voi ja kannattaa! Tuossa vaiheessa nimenomaan on kriittistä olla jämähtämättä paikoilleen. Työelämässä pitää nykyään muuttua, oppia ja mukautua muutoksiin jatkuvasti. Muuten sitten huomaa 5-kymppisenä, että nykyinen työ lähtee yt-neuvotteluissa alta ja uutta ei enää saa. 

Isäni meni 60-vuotiaana uuteen työpaikkaan ja menestyy hienosti, nyt 64v eikä harkitsekaan vielä eläkkeelle jäämistä. Miksi jäisikään, kun henkisesti ja fyysisesti loistavassa kunnossa? 

Hauska kysymys joka taitaa paljastaa ap:n olevan kahdenkymmenen ikävuoden alkupuolella :)

No, osa nelikymppisistä on jo velttoja henkisiä vanhuksia, jotka tosiaan miettivät "jaksamista". Onneksi iso osa ei ole. 

Heh. Minä en edes halua vielä päättää, mikä musta tulee isona. Olen ollut kahdeksassa eri palkkatyössä, ja kolmessa yrityksessä yrittäjänä. Vaihtelu virkistää :)

Terv. Nelivitonen

[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 12:06"]

Siis lähetellä hakemuksia, käydä haastattelussa, opPia uudet työtehtävät... Vai lepääkö laakereilaan, tekee tuttua ehkä vähän tylsää mutta turvattua hommaa?

[/quote]

Miksei jaksaisi jos intoa riittää. Mä olen vaihtanut työtä 46v, 48v, 51v ja vaihdan seuraavan kerran 54v:nä. Aina parempaan.

[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 12:06"]

Siis lähetellä hakemuksia, käydä haastattelussa, opPia uudet työtehtävät... Vai lepääkö laakereilaan, tekee tuttua ehkä vähän tylsää mutta turvattua hommaa?

[/quote]

Jopas olet väsynyt 4-kymppinen. Ylipainoinen? Mielenterveysongelmainen? Parisuhdeongelmainen? Huonokuntoinen? Pettynyt? Katkera?

Hyvin jaksaa vaihtaa jopa alaa opiskelun kautta. Valmistun kohta yliopistosta (toinen tutkinto) ja työpaikka tiedossa.

Heti pitää pyrkiä vaihtamaan parempaan/mielenkiintoisempaan/motivoivampaan, jos nykyiset hommaa alkaa sylettämään liikaa, oli ikä mikä tahansa. Eri asia onnistuuko se.