Suomen tulevaisuus synkkä - penkkarit ankeuden alhossa

Penkkariaika johtaa taas mietteeni siihen tosiasiaan, että jälleen Suomen koulutusmarkkinoille pukataan lisää kirkasotsaisia, naiiveja ihmismassoja.

Ne kaikki luulevat, että uskomalla opojen mantraa "toteuta unelmasi!" he vain menevät lääkikseen/kauppakorkeaan/oikikseen ja niin saavat elää onnellisina elämäänsä leipäpuun oksalla eläkkeelle asti.

Tähän kuuluu myöskin pienellä printattuna se, minkä opot ystävällisesti jättävät mainitsematta eli nykyosaajan täytyy olla valmis tekemään sekä opiskelemaan kaikkea; olemaan pappi, lukkari, talonpoika ja kuppari samassa paketissa ja varsinkin pienellä palkalla. Pääasiassa tulisi nauttia vain työn ilosta ja siitä, että voi sanoa olevansa töissä - tuossa ihmemaailmassa jossa on olemassa työkaverit, pikkujoulut, ruokkis, työterveyslääkäri, esimies ja pomo.

Koskaan et riitä, koskaan et ole valmis, elämä on vain suorittamista ja sinnittelyä, pyrkimystä johonkin parempaan tulevaisuuteen, jossa kaikki on jo valmista. Sit ku. Sit ku se koittaa, niin olet sairas, köyhä, haudassa. Huolehdit perheenjäsenistä, huolehdit toimeentulosta. 

Mitä tästäkin yhteiskunnasta tulee - veroja nostetaan, ruuan hinnat nousee, bensat ja asuinkulut nousee, palkat laskee tai pysyy samassa, ostovoima joka tapauksessa laskee, eläkeläisten ja muiden sosiaalisesti tuettavien määrät kasvaa. Masentavan harmaat näkymät. Loihdi nyt tässä sitten jotain innovoivaa, jolla Suomi saadaan nousuun. Ehkä Wahlroosilla olis niitä ideoita, kun rahahuolet ei paina.