Kauhutarina
Tämä on tosi tarina!
Minä ja serkkuni oltiin mummomme vanhassa kartanossa. Olimme talossa kaksin tai ainakin luulimme niin. Kuulin yläkerrasta kolinaa ja kysyin serkultani, että onko mummo vielä keittiössä. Serkkuni vastasi ei, hän lähti juuri torille, joka sijaitsi kaupungin kupeessa. Mummo tulisi vasta monen tunnin kuluttua, sillä torille oli pitkä matka. Ajattelin kuulleeni vaan harhoja, enkä jäänyt miettimään ääniä, joita kuulin ylhäältä. Illalla, kun olimme menossa nukkumaan, kuulin ylhäältä äänen ihan kuin joku olisi avannut keittiön kaapin ja tiputtanut sieltä jauhopussin. Herätin serkkuni ja lähdimme kohti käytävää vain kynttilän valossa, yritimme löytää puhelinta, sitä ei näkynyt missään. Näin kuitenkin peilin kautta jonkun laskeutuvan portaita alas yläkerrasta, hiki valui pitkin selkääni, serkkuni tarttui kädestäni ja tunsin kun kätemme hikosivat. Musta hahmo otti hupun pois päästä ja huusi ”pöö!” ja musta hahmo olikin vain meidän e-girl äikän opettaja tekemässä meille perjantaikälliä pörriksen kanssa Muumi housut jalassa. Sen pituinen se!
Tämä on totta usko tai älä DAAA!