Korkeakoulutetut ihmiset, mitä ajattelette ihmisistä jotka ovat käyneet "vain" amiksen?

Tässä kohtaa on huomioitava se, ettei koulutus anna lisää aivomassaa vaan "muokkaa" jo olemassaolevaa. Toiset ovat käytännöllisempiä, toiset enemmän teoreettisia ja siihen tuon ammatinvalinnan (koulutuksen) pitäisikin perustua. 

Jos jonkun mielestä akateemisen koulutuksen saanut on jotenkin parempi kuin ns. amislainen, niin silloin minun mielestäni on kyseessä sivistymätön moukka. Sivistyshän ei nykyään tarkoita koulutusta vaan, tiivistettynä, kasvatusta ja jatkuvaa kehittymistä.

Se, että pitää siviilielämässä erikseen mainita koulutus ja jaotella tuttavapiiriä amislaisiin ja akateemisiin, on tavallaan naurettava jäänne ajalta, jolloin ylioppilaslakki päässä tehtiin heinätöitä. 

Ja kyllä, itselläni on korkein mahdollinen akateeminen koulutus. Vaikka olen 50-50, käytännöllisteoreettinen. Mainitsen sen takia, ettei kukaan ala inisemään "happamia, sanoi...".

En ajattele heistä koulutuksen perusteella yhtään mitään. Oma puolisonikin on käynyt "vain" amiksen. Sen sijaan yleinen sivistymättömyys, kuten lukemattomuus, tuntemattomien ihmisten tekemisten ruotiminen iltalehtiotsikoiden perusteella, sukupuolivähemmistöjen haukkuminen ääriajattelu suuntaan tai toiseen ärsyttää. Samoin kyvyttömyys keskusteluun asioista jotka herättävät paljon mielipiteitä. Tämän olen valitettavasti huomannut puolisoni amiskavereiden piirteeksi. Akateemisissakin piireissä toki kaikenlaista hörhöä liikkuu, mutta ehkä tuo yliopistokoulutus itsessään jo tuo jonkinlaista ajattelun moniulotteisuutta. En halua kuitenkaan leimata ihmisiä sen perusteella, mikä hänen koulutustaustansa on ja mainitaan nyt vielä että tunnen myös amiksia, joiden kanssa pystyy juttelemaan paljon syvällisemmin kuin korkeakoulutettujen.

Ilahduin kun sähköasentaja ehti tulla vaihtamaan rikkoontuneen termostaatiin uuteen. 

yhteiskunta vaatii monia eri alan osaajia. rattaisto vaatii osia. monella alalla voi olla lhjakas.

En mitään ihmeempää. Samanlaisia ihmisiä kuin muutkin, jotka monessa kädentaitojen asiassa pesevät varmasti 'akateemiset. Itsekin olin ensi amis, sitten amkkilainen ja sitten akateeminen DI. Amiksestakin voi ponnistaa sinne yliopistoon, jos kiinnostaa.

Monesti amislaisilla on varmempi työllistyminen ja palkkakin saattaa olla parempi/sama kuin korkeakoulun käyneellä. Minusta amislaisten dissaaminen on siis aivan turhaa, kaikenlaisia osaajia tarvitaan työmarkkinoilla.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa on ero sukupuolten välillä.

Miesporukoissa se on yksi ja sama minkä koulun joku on käynyt tai missä ammatissa on. Kunhan on hyvä tyyppi. Toki menestyneenä ja rikkaana on vähän paremmassa asemassa, mutta tuossakaan ei kioulutustaso ole se ratkaiseva tekijä.

Naisilla on selkeämmin kastijärjestelmä. Naiset haluavat kuulua johonkin viiteryhmään, kuten sosiaaliseen luokkaan, ja mieluiten hankivat ystäväpiirinsä sen sisältä eikä alemmista kasteista. Naiset näkevät korkeakoulutuksen kuin aatelisarvona joka nostaa heidät ikuisesti korkeammalle kuin amikset.

Tuntemani akateemiset miehet kyllä välttelevät duunareita parhaansa mukaan. Kokevat liian kovaäänisiksi ja karkeiksi. Eipä ne akateemiset miehet yleensä täällä Stadissa missään miesporukoissa liiku muutenkaan aikuisiällä. Ystävällisestihän ne remppamiehet ja muuttomiehet jne kohdataan, mutta ei nyt vapaa-aikaa haluta jakaa.

Moni kk tutkinto vaatii perslihaksia ja sen, että lukee pinkan kirjoja. Vaikeinta on lukea pääsykokeisiin. 

Eivät yleensä osaa mitään. Jaarittelevat turhia.