Miksi jotkut sanovat Q-kirjaimen Guu?
Kommentit (26)
Isot on ongelmat
ps. johtuu siitä, että tuo nyt on vierasperäinen kirjain, eikä sitä tule käytettyä suomessa. Se myös näyttää etäisesti G-kirjaimelta.
[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 12:39"]
Onko tuo joku murrejuttu? En ole ikinä ymmärtänyt.
[/quote]
Samaten, en ymmärrä.
[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 12:41"]
Mites itse sanot?
[/quote]
No 'kuu' tietenkin, niin kuin pitäisikin. Sehän on kuu, eli q-kirjain. Miten siitä saa väännettyä geen? Tai guun? Missän sanassa, jossa q-kirjain esiintyy, ei sitä lausuta geenä.
ap
[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 12:43"]
Mites se pitäs sanoo?? Mä sanon kuu.
[/quote]
Tottakai se pitää sanoa kuu, eikä guu. Sitähän tässä juuri ihmettelenkin, että mistä ne jotkut ovat saaneet päähänsä kutsua q-kirjainta guuksi.
ap
Siis mitähäh? Miksi joku sanoo guu?? En ole koskaan kuullutkaan. Sama kuin sanoisi jotain X-kirjainta ähhäksi. Sen nyt ehkä jotenkin pystyisin ymmärtämään, koska espanjassa Xavier lausuttaisiin Havier. Tai oikeastaan Habier..
Johtuu siitä, että ei ole seurannut ensimmäisellä luokalla opetusta.
Ha haa 10 :)
Mitä kieltä puhuitte kun se Q-kirjain pääsi noin ärsyttämään vai hokikos exä "guuta" ihan huvikseen...
[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 12:58"]
Meille opetettiin ala-asteella että guu. Iik.
[/quote]
Tuskin on opetettu. Muistat väärin.
"Kvu" olisi lähempänä oikeaa lausumistapaa, vaikka se kuulostaakin tyhmältä. Nimittäin roomalaiset oletetusti lausuivat q:n kv:nä. Esim. luku viisi, latinaksi kirjoitetaan quinque, mutta lausutaan "kviinkve."
"Suomessa ei tehdä äänteellisesti eroa k:n ja g:n välillä, koska ensinnäkään g ei ole suomalainen äänne eikä suomen kielessä ole sanapareja, joilla olisi merkitysero siihen nähden, onko tuo äänne kova vai pehmeä. Siksi on aivan yhdentekevää, sanooko suomalainen guu vai kuu vai jotain siltä väliltä. Äng-äänne on ihan oma asiansa eikä sillä ole tekemistä g:n kanssa muutoin kuin kirjoitusasussa."
Mihin tämä tieto perustuu? Tässä on blogi-kirjoitus varsin luotettavasta lähteestä: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1323
Hieno vierasmaalainen kirjain pitää lausua hienosti pehmeällä äänteellä, eikä junttisuomalaisittain kovalla koolla.
Guu on äärimmäisen ärsyttävä ja nolo. Melkein yhtä nolo on mynssen (München) tai ekspersso (espresso).
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 12:58"]
Meille opetettiin ala-asteella että guu. Iik.
Tuskin on opetettu. Muistat väärin.
Meillekin opetettiin. 70-luvulla Itä-Suomessa. Vasta joskus lukiossa tajusin, ettei se mikään guu ole :-) Ja kyllä, lähes kaikki luokkakaverini sanoivat silloin guu eli uskon vahvasti siihen, että se on niin meille koulussa opetettu.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei tehdä äänteellisesti eroa k:n ja g:n välillä, koska ensinnäkään g ei ole suomalainen äänne eikä suomen kielessä ole sanapareja, joilla olisi merkitysero siihen nähden, onko tuo äänne kova vai pehmeä. Siksi on aivan yhdentekevää, sanooko suomalainen guu vai kuu vai jotain siltä väliltä.
Nyt oli kuitenkin puhe ihan eri kirjaimesta, Q-kirjaimesta.
Suomessa ei tehdä äänteellisesti eroa k:n ja g:n välillä, koska ensinnäkään g ei ole suomalainen äänne eikä suomen kielessä ole sanapareja, joilla olisi merkitysero siihen nähden, onko tuo äänne kova vai pehmeä. Siksi on aivan yhdentekevää, sanooko suomalainen guu vai kuu vai jotain siltä väliltä. Äng-äänne on ihan oma asiansa eikä sillä ole tekemistä g:n kanssa muutoin kuin kirjoitusasussa.
Ihan sama juttu on s:n ja r:n kanssa. Meillä on vain yksi s- ja yksi r-äänne, joten merkityksen kannalta on yhdentekevää, jos jollakulla on äännevika näissä äänteissä. Voi ihan vapaasti sössöttää ässänsä miten haluaa tai töräyttää kurkkuärrän, siitä ei merkitys muutu miksikään.