Lapseton, oletko koskaan kateellinen lapaiperheille?
Kommentit (58)
En ollut lapsettomana kateellinen lapsiperheille vaan nautin ihan täysillä lapsettomasta elämästä, enkä kyllä nyt lapsellisenakaan kadehdi tai kaipaa sitä lapsetonta elämää sillä äitinä ja vaimona olo on mun mielestä ihanaa. Kannattaa olla tyytyväinen osaansa eikä haikailla aina jotain muuta tai kadehtia muita, hukkaanhan siinä elämä menee.
En kyllä ole. Tai toki voin kadehtia jostain, mutta en suoraan mistään lapsiin liittyvästä. Tavallaan ajattelen kaiholla joitakin, jotka ovat onnellisia ja saavuttaneet sen, mitä toivoivat, vaikken itse ehkä toivo tai tulisi onnelliseksi samoista asioista.
No, eivät kaikki vanhemmat kyllä löydä lapsiperhe-elämästä sellaista onnea ja täyttymystä, jota odottivat.
En koe olevani kateellinen, mutta uskon lasten tuovan elämään sisältöä ja merkitystä. On aina syy nousta sängystä ylös.
Joskus varsinkin lomilla olen kateellinen, kun näen onnellisia perheitä yhdessä. Yleensä en mieti asiaa enkä törmää juuri lapsiperheisiin. En esim. vietä joulua suvun kanssa.
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 15:09"]
Oon ainakin toistaiseksi lapseton vielä. Pohdin kovasti lapsenhankintaa mieheni kanssa. En tosiaankaan ole kateellinen lapsiperheille, pikemminkin kauhuissani. Juuri äsken luin täällä "lapsiperheen arki" -ketjun aloituksen ja olin aivan kauhuissani. Tuohonko lähtisin vapaaehtoisesti, apua!!!
Varmaankin ne onnenhetket ja hienot jutut perheissä / lasten kanssa ovat niin henkilökohtaisia hetkiä arjessa, ettei niitä nää eikä niistä edes kerrota. Valitukset kerrotaan ja niistä saa kuvan ahdistavasta elämästä. Pelottavaa.
[/quote]
Ei tätä palstaa kannata lukea, jos haluaa tietää lapsiperheen arjesta. Täällä kirjoittelee kaikenlaiset psykopaatit ja mielenterveyspotilaat ja työttömät wt-mammat. Tottakai lapsiperhe-elämä on rankkaa toisinaan, mutta jos on fiksu, hankkii vain yhden tai kaksi suurella ikäerolla, silloin se on yleensä leppoisaa ja ihanaa. Jos tulee erityislapsi tilanne on tietysti eri, mutta minun tytöt ovat ihan maailman parhaita ja meillä ihanat hetket täyttää suurimman osan arjesta. Mulla on fiksut kauniit ajatelevat lapset ja he ovat anteneet mulle niin paljon. Enemmän kun olisin saanut mistään muusta asiasta tässä elämässä.
Olen kyllä todella kateellinen, voin sen täällä tunnustaa. Enkä niistä lapsista sinänsä, toki voisin itsekin hankkiutua raskaaksi, vaan siitä ihanasta idyllistä ja siitä, että perheillä on omat juttunsa.
En koe itseäni uraohjukseksi, mutta kun perhettä ei ole vieläkään, teen enemmän töitä kun oikeasti haluaisin ja vietän aikaa "ystävien" kanssa, jotka ovat välillä todella rasittavia. Haluaisn ihanan miehen, joka olisi hyvä isä ja jonka kanssa voisin saada 1-3 lasta.
En ole koskaan ollut kateellinen lapsiperheille. Miksi ihmeessä pitäisi olla?
Voin olla kateellinen esimerkiksi perheelle, jonka elintaso on korkeampi kuin oman kahden henen perheeme. En kuitenkaan ole kenellekään kateellinen mistään, mitä lapset tuovat elämään. En pidä lapsiperhe-elämää mitenkään tavoiteltavana tai hyvänä valintana minulle.
En ole kateellinen, oikeastaan päinvastoin tulen onnellisemmaksi ymmärtäessäni oman valintani fiksuuden.
Olen vapaaehtoisesti lapseton 40v enkä todellakaan ole koskaan ollut mistään kateellinen lapsiperheille vaan erinomaisen tyytyväinen valintaani elää näin.
En ole kateellinen. Itse asiassa lapsiperheen raskaanoloinen ja harmaa arki on syy siihen miksi en halua lapsia, vaikka jollain tasolla ajatus omasta perillisestä kutkuttaisi. Tunnen niin paljon sääliä perheenäitejä kohtaan että olen jo lähes varmasti päättänyt etten koskaan anna periksi lisääntymisvietille.
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 02:06"]
Taas joku kateellinen mamma yrittää kerjätä jotain. Uskokaa jo äidit, emme me ole teille kateellisia. Te sen sijaan olette, muuten ette näitä aloituksia tehtailisi. Ottaahan se päähän kun on vääntänyt niitä kersoja, ja sitten tajuaakin missä suossa on.
vela
[/quote]
Täällä on ollut viime aikoina kymmeniä aloituksia siitä, miten lapselliset varmaankin kadehtivat lapsetonta elämää, tai miten hirveältä lapsiperhe-elämä näyttää ulkopuoliselle. Tämä on ainoa huomaamani ketju, jossa asia esitetään toisinpäin. Niin että miten päin tämä kateushomma nyt menikään?
Rehellisesti: en ole ollut hetkeäkään kateellinen. Päinvastoin, lapsiperheisiin törmätessä tunnen usein suurta onnellisuutta siitä ettei minulla ole lapsia.
T: vela,38v
En ole vela, lapset jäivät hommaamatta kun en tavannut sopivaa miestä. Ehkä joskus olen hieman kateellinen, mietin että olisi ehkä hienoa viettää aikaa sellaisten fiksujen ja keskustelevien teini-ikäisten kanssa ja katsoa heidän kehitystään. Sitä pikkulapsiaikaa en kaipaa ja toisaalta kukaanhan ei voi etukäteen päättää että mulle tulee nyt sitten niitä terveitä ja tosi fiksuja teinejä...
En koskaan. Aivan liian levotonta ja liikaa ihmisiä samassa huushollissa. Nippanappa siedän hiljaisen miehen läsnäolon koko ajan, saati että tenavia vilistäisi ympäri. Ei ei. Ihan kivoja ne voi olla mutta ei mun kotiin.
Kun olin lapseton, en ollut lainkaan kateellinen. Lähes kaikki tuttavani olivat perheellisiä. Monta kertaa ajattelin, että onneksi minä voin mennä nyt kotiin ja löhötä sohvalla ja tehdä mitä huvittaa eikä tarvitse miettiä, mistä ja millä rahalla hommaan numeroa isommat kurahanskat tai sukset.
Sain sitten itse lapsen lähemmäs nelikymppisenä. Olin täysin tyytyväinen elämääni lapsettomana mutta olen tyytyväinen myös lapsen kera. Molemmissa on omat hyvät puolensa.
En sure tai sääli lapsettomia ihmisiä. Säälin pikemminkin sinkkuja, jotka joutuvat elämään kokonaan yksin ilman elämänkumppania. Mutta ehkä näissäkin löytyy niitä ihmisiä, jotka tosiaan nauttivat tilanteesta eivätkä haluaisi mistään hinnasta ketään häiritsemään eloaan ja oloaan siellä kotona? Minulle olisi se ja sama, olisinko lapseton vai lapsellinen, mutta yksinäinen en haluaisi olla.
Lapsiperhe-elämässä ei ole kerrassaan mitään, mitä kadehtisin. Elämäni on kaikin tavoin parempaa ilman lapsia kuin se olisi lasten kanssa. Ilman biologista impulssia ehkä 20 % ihmisistä lähtisi mukaan koko touhuun. Sen verran järjetöntä se on.