Jos ihminen kuolee yhtäkkiä niin mitä tapahtuu sen lemmikille?

Lemmikki syö sen kuolleen emännän tai isännän.

Eläin rinnastetaan tavaraan (!) ja se menee perintökaaren mukaan sille joka on perijä. Kannattaisi huomioida tämäkin testamentissa ja sopia lemmikin kohtalo.

Mummulan kissa tuli meille, asuttiin maaseudulla naapurissa joten reviiri ei muuttunut. Vietti vielä pari vuotta yhteistä aikaa kanssamme.

Entä jos ei ole ketään perijää? 

Tai jos kukaan sukulainen ei halua eläintä? Mihin se eläin joutuu?

Eläin tosiaan tod näk syö omistajansa.

Vierailija kirjoitti:

Tai jos kukaan sukulainen ei halua eläintä? Mihin se eläin joutuu?

Joko piikille tai jos sattuu olemaan eläinrakkaita sukulaisia, koittavat hommata lemmikille uuden kodin. 

:(

Viranomaiset hoitavat. Kun löytyy eläin, jota kukaan ei hoida, poliisit ottavat yhteyttä eläinsuojeluyhdistykseen. Jos mitään vastaanottavaa tahoa ei löydy, eläin tapetaan.

Meillä oli lapsuudessani meidän naapurin sekarotuinen koira. Vanha mies joka menehtyi. Sukua sen enempää tuntematta koira kuitenkin päätyi Viikin pieneläinklinikalle ja siellä oli sen 14vrk.

Isäni ilmoitti jo alkuun että tarjotaan sille koti jos ei suku sitä halua.

Koira oli meillä 7vuotta. Jäi aina katsomaan vanhan kotiovensa edustalle kun sen ohi kuljimme :(

Viranomaiset huolehtivat lemmikit paikkaan jossa niistä huolehditaan.

Pääsääntöisesti etsitään uusi koti tietenkin.

Ei niitä ensimmäisenä lopeteta.

Olen yksinäinen vanhus. Samanlaisia ovat kaikki ystävänikin. Olemme sopineet keskenämme, että joku meistä aina ottaa kaverin lemmikit, kun aika jättää.

Keittiön oveen olemme jokainen teipanneet ohjeet viranomaisia varten, jotka kuolemamme jälkeen tulevat kotiimme.

Pitäkää lemmikkien omistajat aina useampi täysinäinen vesiastia ja kuivaruokakulho kotonanne, jos asutte yksin.

Nuorillekin voi tulla äkkilähtö esim liikenneonnettomuudessa.

Ystäväni kissa olisi mennyt piikille, mutta onneksi yksi tuttava otti kissan itselleen. Minä en voinut ottaa, kun on kaksi koiraa.

Meillä on testamentattu 2 koiraa ja kissa lapsille, toivomuksena on että pitäisivät loppuun asti jos pystyvät, mutta jos eivät niin sitten piikille, ei kiertoon. Vanhat eläimet kyseessä.

Tän kylän yhden perijöittä kuolleen papan koiran lopetti hänen kuolemansa jälkeen kunnaneläinlääkäri. Paikallinen metsästysseura poisti papan villiintyneet ja itsekseen lisääntyneet kissat (yli sata!) hänen mailtaan.

Niin kuin muinaisessa Egyptissä: eläin haudataan omistajansa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Tän kylän yhden perijöittä kuolleen papan koiran lopetti hänen kuolemansa jälkeen kunnaneläinlääkäri. Paikallinen metsästysseura poisti papan villiintyneet ja itsekseen lisääntyneet kissat (yli sata!) hänen mailtaan.

Poisti? Oliko niitä metsästäjiä 100 ja jokainen adoptoi itselleenyhden kissan?

Vierailija kirjoitti:

Eläin tosiaan tod näk syö omistajansa.

Näin käy joskus, mutta ei todellakaan aina. Usein kuolleen ihmisen läheltä löytyy myös kuolleeksi nääntynyt lemmikki.

Varsinkin kissat usein masentuvat omistajansa kuoltua niin pahasti, että eivät sopeudu uuteen kotiin vaan kuolevat perässä, tai täytyy lopettaa. Koirat sosiaalisempana lajina hyväksyvät uuden perheen paremmin. Kissat kiintyy paitsi yhteen ihmiseen, myös yhteen paikkaan.

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni kissa olisi mennyt piikille, mutta onneksi yksi tuttava otti kissan itselleen. Minä en voinut ottaa, kun on kaksi koiraa.

Kissa olisi mennyt piikille? Eihän kissa osaa semmoista itse päättää. Osaako kissa ajaa autoa vai millä olisi mennyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni kissa olisi mennyt piikille, mutta onneksi yksi tuttava otti kissan itselleen. Minä en voinut ottaa, kun on kaksi koiraa.

Kissa olisi mennyt piikille? Eihän kissa osaa semmoista itse päättää. Osaako kissa ajaa autoa vai millä olisi mennyt?

oliko tämän tarkoitus olla vitsinä kirjoitettu....ei uponnut