Keksi runo vauvapalstasta!

Nyt kyllä pannaan trollille toppi

Kai se ilkimys kerrasta oppi!

Se on syksy nyt. 

Lehdet puusta tippuupi. Naapurin ukko tippui parvekkeelta. Minä istun parvekkeella, avaan aamukaljan. 

Otan maljan! Ei on helppo. Mutta ei tänne ole tultu itkemään. 

Kulaus ja kippis. Korppi nokallaan koputtaa lasia. 

Ihmiset töihin meneepi. Anoppi höyrypää huutaa, mene sinäkin! 

En mene! Minun hyvä näin. 

Kuka olisi uskonut,

että Vauvapalstasta virtaa saa!

Onko elämänhallinta kadonnut,

kun Vauvailu edelleen kiinnostaa?

Huolta herättävät niin perättömät lasut, kuin mumman ja pupan tyhjät leivosvasut.

Pu pan ihmeporkkana 🥕

Pup pa heräsi aamulla aikaisin 👴🏻 🌄

kahvit hörppi ja lähti matkaan jalkaisin.

Kasvimaalla Pup pa seisahtui, 

suu aukes' ja kulma kurtistui 😮🤨

"Tuolla pilkistää porkkana - suuri kuin Pup pan... kuukuna" 🥕

Hän otti lapion ja alkoi kaivaa 🕳

Mutta juures ei irtoakaan ilman vaivaa! 

Naapurin Pekka tuli auttamaan. 

Ähisi, puhisi ja kiskoi vaan 😓

Tuli myös mumma ja lastenlapset 👵🏻👧🏻🧒🏻

ryskyi lonkat ja heilui hapset. 

Vihdoin maasta kuului PLOP ja PLUPS

ja porkkana -tämän kertoa saahan? 

Se purskahti ja jäi muhjuksi maahan 🌋

Pu ppa huusi: porkkana vasuun! 🧺

Mumma jatkoi: ja sosekeitto masuun! 🥣

Saalis painoi yli sata kiloa. 

Mumma soitteli muillekin iloa:

se päätyi lehteen ja faceryhmään 🗞💻

Pu pan jutut uppoaa fiksuun ja tyhmään!

En käsitä. öööh

Jätä se sikä, rööh

Syksyn kauneus ja surun pehmeys. 

Hyväksynnän tyyssija. Minun on hyvä olla varjossa, surussa piilossa.

Ei tarvitse ponnistella valoon. Suru valitsi minut lapsekseen. 

Äidilläni on kauniit kädet. Suru leivotaan pois pullataikinaan. 

Meillä leivotaan, leivotaan! Tehdään pullaukko ja pulla-akka, pullatalo. 

Jerusalemissa asui kerran kissa

mutta vauvafoorumilla aamu oli kuin pissa

lopun maailman ennustin, mutta propalestiinalespot senkin deletoi

jo aamupalaksi sen hoputin, mutta ehtivät senkin sotkea, kun päätäni koputin

ruokajonoon siis  matkasin, ja takaisin vauvan tekstejä lukemaan halasin

Andy, runoilija

Vauvan ohjeita noudatettiin,

anoppi ruotuun laitettiin!

Huonoille exille huusin: Hei!

Lokeille opin sanomaan: Ei!

Suru on minun turvallinen tilani. Koko elämäni olen ponnistellut valoon suu vaahdossa. 

Teidän pitää! Ette saa! Ei voi noin! 

Kyllä voi ja kyllä saa. Olen onnellinen, kun olen surullinen. 

Itsetutkiskelu on avannut oven vapauteen. En yritä olla iloinen. Suru valitsi minut lapsekseen. 

Olen hyvä lapsi. 

Vauvapalstoja selailen, hyydekakkua kaipailen! 

Munsalan puvun kun jostain saan, sitten on elämä mallillaan!

Sian kun vielä jättäisin, en sitä huolisi takaisin!

Ei oo tekemistä, ei oo töitä,

Oon menettänyt mielenterveyden

Kotona täytyy kiristellä vöitä

Pää sekaisin  vauva palstaa selaten

Ajatus hukassa, kuin kaasu saharan. Petyn jälleen elämään, kun avaan vauvan. 

Oi miksi suomikaksineljä minut bannasi.

Itken tyynyliinani, räästä märäksi.

Laihduttamiseen tsemppiä saan,

eläkekertymäsummani jaan,

töihin jaksa mennä mä en,

vauvapalstalla seikkailen!

Vierailija kirjoitti:

Laihduttamiseen tsemppiä saan,

eläkekertymäsummani jaan,

töihin jaksa mennä mä en,

vauvapalstalla seikkailen!

Ihanan positiivinen :D

Nyt runosuonta herätelemään.....

Ompi ollut suloisessa omien unien hellimässä pilvi maailmassa...

Niin erillään arkitodellisuuden realismeista..

On se leppoisa uni vahvempi kuin mikään maalinen hengen voima ..... spiritus fortis 

Jos on kipeänä kurkku, taikka sydän syrjällään,

murjottelee bonus-murkku, anoppia syytellään,

silloin netti avataan, Vauvan neuvot tutkitaan!