Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kaverit vievät 8 v pojan kaiken ajan ja harrastukset jäävät!
10.02.2014 |
Meillä on pojalla kaveriongelma - 8 v tokaluokkalaisella on kavereita joka päivä - yleensä käyvät meillä, joskus poika käy kavereiden luona myös, ja nyt on alkanut tilanne riistäytyä siinä mielessä käsistä, että poika on alkanut jättää kaverien takia harrastuksia väliin yhä enemmän ja enemmän. Poika harrastaa (tai on harrastanut) erästä liikuntalajia aktiivisesti pari kolme kertaa viikossa, mutta esim. viime viikolla kävi vain kerran, kun muina kertoina hänelle sattui tulemaan kavereita käymään. Pojan kanssa ollaan puhuttu asiasta ja hänen kanta on, että kaveri menee harrastuksen edelle, että hän voi kyllä harrastaa edelleen. Tähän harrastukseen menee kuitenkin aika paljon rahaa ja poika on ollut ihan hyvä siinä, joten harmittaa siinäkin mielessä. Kerran sanoin, kun kaveri tuli, että nyt mennään harrastukseen ja että voivat leikkiä vaikka seuraavana päivänä, mutta poika suuttui niin, ettei hän sillä kertaa suostunut sitten lähtemään harrastukseenkaan. Minua pelottaa, jos hyvä liikunta jää ja kaverien kanssa aika menee pelaamiseen sitten. Olen vähän sitä mieltä, että aion pakottaa poikani nyt jatkamaan tätä harrastusta ja vähentämään kaverien kanssa oleilua, mutta onkohan sekään sitten oikein? Montako kertaa viikossa kavarien kanssa on mielestänne maksimi?
Kommentit (54)
Harrastuksia tulee ja menee, en tekisi ongelmaa. Ja kaveriongelmana näkisin silloin jos lapsella ei ole lainkaan kavereita. Poikasi taitaa olla ihan tyytyväinen elämäänsä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ne mielenkiinnon kohteet muuttuvat. Onko siinä harrastuksessa joku kausimaksu? Jospa katsoisitte maksetun kauden loppuun, että vieläkö kiinnostaa ja miten paljon. Tyhjästä ei kannata tietenkään maksaa, jos ei kiinnosta enää.
Laita nyt asiat tärkeysjärjestykseen. Eli pojalla on harrastus joka nielee rahaa eli kallis. Opeta poika että ensin hoidetaan koulu ja läksyt, sitten harrastus . Mikäli harrastus alkaa alkaa esim 18.00 niin sitä ennen läksyt. Ei kai ole joka päivä harrastusta? Sitten niinä päivinä jolloin ei ole niin voi olla kaverin tai kavereiden kanssa. Kai lapsella on isä että sanoo painavan sanan koska et näytä itse pystyvän.
Harrastukset ei tule ja mene vaan voi olla elämäntapa ja vaatii kurinalaisuutta. Mun poika täyttää kohta 9v. ja ei saa olla kavereiden kanssa, jos on treenit eli 3 kertaa viikossa on ei. Treeneistä saa olla pois vaan jos kipee tai kilpailuja seuraavan päivän. Poikani harrastaa kilpauintia ja se vaatii sitoutuneisuutta. Treenimäärä kasvaa kokoajan mitä vanhenpi poika on. Tämä on kasvatusasia ja me tsempataan poikaa ja paljon puhutaan siitä miksi kannattaa treenata.
Kyllä mun mielestä vanhemmat voivat sanoa lapselle, että harrastus menee kavereiden edelle. Meillä on ollut sellainen sääntö, että harrastuksessa käydään, ellei ole jotain pätevää syytä olla pois. Harrastukseen myös sitoudutaan koko kaudeksi. Ei voi hetken mielijohteesta jättää treenejä väliin tai lopettaa harrastusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis poikani täyttää 10v. ja harrastanut kilpauintia kohta 3v. Ensin koulu, treenit ja sitten kaverit. Meille saa tulla aina, mutta ei treenipäivinä. 5
Minä en suosi pakottamista. Minusta lapsi itse saa päättää haluaako harrastaa jotain vai ei, myös jo tuon ikäinen. Jos lapsi haluaa lopettaa niin sekin pitäisi olla ok.
Toisaalta minusta taas "puolinainen" harrastaminenkaan ja silloin kun huvittaa käydä, ei ole vaihtoehto. Syinä harrastukseen laitettu raha ja myös koska se ei ole reilua toisia harrastuksessa kävijöitä kohtaan, koska auttamatta ajan myötä jää jälkeen jos on paljon pois.
Itse olen oman lapseni kanssa käynyt keskustelua että joko harrastaa tai lopettaa. Tämä juuri nuoremmalla iällä, kun lähteminen oli välillä vaikeaa. Joskus toisaalta olin valmis jo kertomaan lapselle että harrastus loppuu, kun vääntö siitä ettei huvittanut lähteä alkoi. Mutta lapsi on aina valinnut että jatkaa harrastustaan ja ajan myötä se lähteminenkin on helpottunut.
Sen lisäksi että lapsi itse valitsee jatkaako harrastusta vai ei, niin voisi olla hyvä läpikäydä sitä viihtyykö lapsi harrastuksessa ja onko siellä kavereita. Hyvä olisi jutella siitä mitkä jutut siellä ovat kivoja ja mitkä vähemmän kivoja, sekä mitä tykkää vetäjästä/valmentajasta. Tästä saa kuvaa miltä harrastus lapsesta tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin meitä on erilaisia vanhempiakin. Meillä 3 lasta, joilla jokaisella kilpaurheilulaji, jota harrastavat. Lasten iät 14v, 12v ja 8v. Isommilla treenit n. 5kertaa viikossa ja nuoremmalla 4kertaa. Lisäksi päälle ne kisat, leirit, pelit/turnaukset.
Lapsille on kotiintuloajat ennen treenejä, niin että ehtivät syödä ja valmistautua (nuorimmalla riittää 45min ennen treeneihin lähtöä). Tosin vanhemmilla lapsilla jo koulupäivä sen pituinen, että harvemmin mitään ihmeempää tekevät ennen treenejä koulupäivän jälkeen. Saavat olla kavereiden kanssa ihan treenipäivinäkin- eivät paljon muuten ehtisikään kavereita nähdä. Lisäksi kyllä saavat kisa/pelipäivinäkin olla, kunhan ajoissa vaan valmistaudutaan kisoihin/peleihin.
Kilpalajeihin suhtaudutaan tunnollisesti, mutta ei se estä muuta elämää ;)
Sulla on vähän vanhemmuus kateissa. Mikset aseta lapselle rajoja? Ei tietenään harrastuksesta olla pois sen takia, että kaverit tulee kylään! Ja annat vielä jättää harrastuksen väliin palkinnoksi kiukuttelemisesta! huh huh...
Nyt asiat tärkeysjärjestykseen. Harrastukset ei todellakaan tule ja mene, vaan niihin sitoudutaan. Kavereita ehtii nähdä niinä päivinä, kun ei ole harrastuksia. Harrastuksita on lapsille valtavasti hyötyä, ja siitä, että opetetaan säännöllisyyteen ja kurinalaisuuteen. Tietysti pitää olla kivaakin, mutta kaikissa harrastuksissa on kausia, että ei innosta. Kun jatkaa jonkin aikaa, innostaa taas. Ei voi opettaa lasta luovuttamaan heti kun jotain kivempaa tulee eteen tai ei vaan huvita. Eikä lapsi ole tarpeeksi kypsä valitsemaan, lopettaako vai jatkaako.
Vastuu on sinun. Ei lapsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
8-vuotias ymmärtää perusteluja. Siispä kerro suoraan, että harrastus maksaa. Jos siellä haluaa käydä, sitoutuu käymään aina sen maksetun kauden. Varsinkin joukkuelajista ei voi olla pois senkään takia, että on vastuussa myös joukkueen menestyksestä. Hyvinhän lapsellesi jää aikaa myös kavereiden kanssa olla, totea tämäkin. Kyse on elämön rytmittämisestä. Kavereille ja näiden vanhemmille voi kertoa, että näinä päivinä voi meille tulla, nämä menevät muissa touhuissa. Kavereita lienee harrastuksessakin?
Miksi lapsella on pakko olla harrastus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis oikeastiko noin moni vanhempi pakottaa lapsensa jatkamaan aina aloittamaansa harrastusta? Niin että lapsi ei saa lopettaa jos haluaisi. Ymmärrän, että jos harrastuksessa käydään, niin siellä käydään, eikä jätetä kavereiden vuoksi välistä. Mutta useampi täällä on sanonut ettei anna lapsen lopettaakaan. Ihan oikeasti ihmettelen.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 19:17"]
Miksi lapsella on pakko olla harrastus?
[/quote]
Ja varsinkin jo 8v:lla. Tuon ikäiselle se kavereiden kanssa oleminen on tarpeen ja erityisen tärkeä opeteltava taito.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 19:22"]
Siis oikeastiko noin moni vanhempi pakottaa lapsensa jatkamaan aina aloittamaansa harrastusta? Niin että lapsi ei saa lopettaa jos haluaisi. Ymmärrän, että jos harrastuksessa käydään, niin siellä käydään, eikä jätetä kavereiden vuoksi välistä. Mutta useampi täällä on sanonut ettei anna lapsen lopettaakaan. Ihan oikeasti ihmettelen.
[/quote]
Tuo alapeukuttaja voisi vastata tähän kysymykseen, eikä vain alapeukutella... Ilmeisesti hän kannattaa lapsen pakottamista harrastusten jatkamiseen silloinkin kun lapsi itse haluaisi lopettaa.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 19:22"]
Siis oikeastiko noin moni vanhempi pakottaa lapsensa jatkamaan aina aloittamaansa harrastusta? Niin että lapsi ei saa lopettaa jos haluaisi. Ymmärrän, että jos harrastuksessa käydään, niin siellä käydään, eikä jätetä kavereiden vuoksi välistä. Mutta useampi täällä on sanonut ettei anna lapsen lopettaakaan. Ihan oikeasti ihmettelen.
[/quote]
Kirjoitin kymppivastauksen. Meillä ainakaan harrastuksia ei ole valittu umpimähkään, vaan kokeilemalla ja lasten kiinnostusten mukaan - tietenkin. Molemmat soittaa itse valitsemaansa instrumenttia ja urheilee.
Urheiluharrastusta etsittiin jonkin aikaa. Toisen kanssa käytiin kokeilutunneilla useampana vuonna. Fudista pelasi yhden kauden, mutta ei pärjännyt eikä se innostanut pidemmän päälle. Se näkyi selvästi ja se lopetettiin ja jatkettiin oman lajin etsimistä. Seuraavana vuonna se löytyikin: koripallo. Siitä innostui paljon ja sitä on pelannut nyt molemmat pojat jo monta vuotta.
Aina tulee niitä kausia, ettei innosta. Silloin on vanhemman tehtävä MOTIVOIDA lasta. Joskus se vaatii vähän pakottamistakin. Jos on asetettu säännöt ja puhuttu asiasta, niin ei sitä lasta tarvi sinne väkivalloin raahata. Hän kyllä ymmärtää itsekin, että joskus ei jaksais kun tekis mieli pelata pleikkarilla. Pidemmän päälle kaikki harrastaminen kantaa hedelmää.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 19:13"]
Niin meitä on erilaisia vanhempiakin. Meillä 3 lasta, joilla jokaisella kilpaurheilulaji, jota harrastavat. Lasten iät 14v, 12v ja 8v. Isommilla treenit n. 5kertaa viikossa ja nuoremmalla 4kertaa. Lisäksi päälle ne kisat, leirit, pelit/turnaukset.
Lapsille on kotiintuloajat ennen treenejä, niin että ehtivät syödä ja valmistautua (nuorimmalla riittää 45min ennen treeneihin lähtöä). Tosin vanhemmilla lapsilla jo koulupäivä sen pituinen, että harvemmin mitään ihmeempää tekevät ennen treenejä koulupäivän jälkeen. Saavat olla kavereiden kanssa ihan treenipäivinäkin- eivät paljon muuten ehtisikään kavereita nähdä. Lisäksi kyllä saavat kisa/pelipäivinäkin olla, kunhan ajoissa vaan valmistaudutaan kisoihin/peleihin.
Kilpalajeihin suhtaudutaan tunnollisesti, mutta ei se estä muuta elämää ;)
[/quote]Miten koulu menee? Missä välissä läksyt tehdään. Itsellä on arvojärjestys että koulu on numero 1.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 19:25"]
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 19:17"]
Miksi lapsella on pakko olla harrastus?
[/quote]
Ja varsinkin jo 8v:lla. Tuon ikäiselle se kavereiden kanssa oleminen on tarpeen ja erityisen tärkeä opeteltava taito.
[/quote]
Moni harrastus on ihan liian myöhäistä aloittaa 8-vuotiaana. Yhteistoiminta on olennainen osa monia harrastuksiakin. Kyllä alakouluiässä pitäisi jo olla harrastus.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 19:17"]
Miksi lapsella on pakko olla harrastus?
[/quote]Ei ole pakko.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 19:34"]
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 19:13"]
Niin meitä on erilaisia vanhempiakin. Meillä 3 lasta, joilla jokaisella kilpaurheilulaji, jota harrastavat. Lasten iät 14v, 12v ja 8v. Isommilla treenit n. 5kertaa viikossa ja nuoremmalla 4kertaa. Lisäksi päälle ne kisat, leirit, pelit/turnaukset.
Lapsille on kotiintuloajat ennen treenejä, niin että ehtivät syödä ja valmistautua (nuorimmalla riittää 45min ennen treeneihin lähtöä). Tosin vanhemmilla lapsilla jo koulupäivä sen pituinen, että harvemmin mitään ihmeempää tekevät ennen treenejä koulupäivän jälkeen. Saavat olla kavereiden kanssa ihan treenipäivinäkin- eivät paljon muuten ehtisikään kavereita nähdä. Lisäksi kyllä saavat kisa/pelipäivinäkin olla, kunhan ajoissa vaan valmistaudutaan kisoihin/peleihin.
Kilpalajeihin suhtaudutaan tunnollisesti, mutta ei se estä muuta elämää ;)
[/quote]Miten koulu menee? Missä välissä läksyt tehdään. Itsellä on arvojärjestys että koulu on numero 1.
[/quote]
Meillä on samantyylinen systeemi kuin lainaamallasi, ja totta kai koulu on ykkönen. Läksyt ehditään tehdä aina, ei harrastaminen koko iltaa vie.
Alue: Aihe vapaa
Olen samaa mieltä kanssasi (54), että "asiat eivät ole mustavalkoisia" enkä tarkoittanutkaan yleistää. Kuvailemani tilanteet lienee - ja toivottavasti harvinaisia ääripäitä ja suurin osa lapsista viettää tasapainoista, hyvää elämää niinkuin sinäkin:) t.53