Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ruoka/herkku, jota ei ostettu lapsuuden perheessäsi
09.02.2014 |
Mitä ruokaa taikka herkkua haaveilit saavasi lapsena, mutta jota ei kuitenkaan teidän perheessä ostettu?
Itselläni tällaisia olivat ainakin
- paahtoleipä. Leipä tehtiin itse, eikä todellakaan ostettu kaupasta. Kun sain eka kesätyörahat, ostin leivänpaahtimen(!). Enpä ole paljo paahtoleipää ostellut, koska sellaista höttöä ja teollista pskaa ei tee kyllä mieli. Arvostan nykyään todella paljon ihan kotona paistettua leipää, mitä lapsuuden kodissani sain.
- muro. Näitä vedin aikuisiälläni jonkin aikaa niin, että napa tirskui. Niiden syönnin olen lopettanut, koska täynnä sokeria ja aivan turhaa "ruokaa". En kyllä ymmärrä kuka vanhempi edes haluaa syöttää omalle lapselleen muroja.
-jukurtti; liian kallista monilapsiselle perheelle. Jukurttejakin vetelin, mutta lopetin maustettujen jukurttien syönnin liiallisen sokerin takia. Luonnonjukurtti ja marjat, hedelmät hyvä yhdistelmä.
Kommentit (69)
Appelsiinimehua ei ostettu juuri koskaan. Olin kateellinen naapurin lapsille, koska heille se oli aivan jokapäiväinen juoma. Sitä sitten ihmettelin että miten naapurin tytöllä on hampaat tyvestä aivan ruskeat. Myöhemmin olen osannut olla kiitollinen äidille ettei ostanut sitä sokerimehua.
Toinen oli kanasuikaleet. Meillä syötiin vain reisikoipia varmaan hinnasta johtuen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-Coca-colaa. Mulle juotettiin punaista jaffaa ja sitäkin vain kipeänä. Nykyään maistuu ihan oksennukselle mielestäni. En kyllä ole aikuisiällä limsaa juonut ollenkaan paitsi joskus krapulassa.
-Kaupan mehuja. Olisin niin halunnut juoda sitä päärynämehua. Tätäkään en silti ole kotiini ostanut.
-Riisiä. Isä ei voinut sietää sitä.
-Jogurttia.
-Sipsejä.
Ei varmaan ollut mitään sellaista, mitä ei oltaisi koskaan ostettu. Mutta kun kaikki tehtiin itse eikä juurikaan ostettu mitään valmista, niin kaikki valmisruoka pullista pizzaan tuntui NIIN herkulliselta. Vanhempana vasta on tajunnut, että kyllä se itse tehty vaan on yleensä paljon parempaa.
Tjaa... Meillä oli kyllä aina kaupan mehua, keksejä, kesällä aina jäätelöä pakastimessa, jotain karkkiakin melkein joka kauppareissulla, vanukkaita jne. vaikka rahasta olikin tiukkaa (äiti yksinhuoltaja). Äiti olikin ylipainoinen, mussutti jotain juustoja ja keksejä aina telkkarin eessä iltaisin... Onneksi on itsellä paino pysynyt kurissa. Hampaat vois kyllä olla paremmat...
Mehu! Aina oli vaan maitoa tai vettä.
Riisimurot, aina jos oli muroja niin oli niitä halvimpia maissihiutaleita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mehu. Itsetehtyä oli. Se olis ollut ihan hyvää, mutta äiti ei laittanut sokeria tarpeeksi, terveellisyyden nimissä, ja mehu oli ihan hirveää, kirpeetä.
Karkkia ei ostettu. Muistan, kun 12v:nä sain ekan karkki-joulukalenterin! Silloin alkoi kuri höllentyä, kun aloin olla ainoa lapsi kotona ja liekö asuntolainakin alkoi olla maksettu.
Ulkomaanreissuja tehtiin lapsuteni aikana 3 kertaa.
Vanukkaita ja jogurtteja ei ostettu. Corn flakeseja oli toisinaan sellainen jättipussi. Sisarusten kanssa syötiin enimmäkseen kaurahiutaleita + maitoa :)
Me ei saatu juoda Coca colaa poliittisista syistä, aikuisena olen juonut kolajuomia senkin edestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan, että minulle vinoiltiin siitä kun pidin enemmän riisistä kuin perunasta. Olin perheen "kiinalainen".
Meille ei koskaan ostettu pitserian pitsoja tai hampurilaisaterioita mäkkäristä tmv. koska "ovat järjettömän kalliita ja itse tekemällä saa paljon halvemmalla". No ei niitä sitten kuitenkaan juuri itse tehty... tai jos tehtiin, niin eihän se maku ollut lähellekään sama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei ollut koskaan riisiä, makaronia oli vain makaroonilaatikossa tai -vellissä, aina vaan perunaa ja lihaa tai kalaa siis. Kanaa muistan syöneeni vasta koulussa.
Mehu oli tietenkin vain sitä viinimarjamehua, hedelmiä en muista lapsuudessa muita kuin oman puun omenat.
Niin omavaraista oli, maatila ja metsästys ja kalastus siis elämäntapa. En muista ihan lapsuudessa mitään kaivanneeni kyllä, teininä sitten vasta. Mutta jokseenkin siedettävästi vanhemmat siihen sitten sopeutui ja oli meillä sen jälkeen joskus riisiä ja kanaa, appelsiinimehua tai hedelmiä. Tai jopa herkkuja, kuten sipsejä, karkkiin en ole itsekään koskaan tottunut. Jouluna oli toki aina suklaata (lahjaksi saatu) enkä siitä erityisesti pidä, paljon mieluisampi ois banaani tai mandariini..
Ehkä ne hedelmät ja kana on eniten kaivattua lapsena.. Rakastin aina koulussa kanaruokia, riisiä tai makaronia en osaa vieläkään paljon syödä. En kyllä halua syödä perunaakaan, syön kasviksia lisukkeena. Niitä meillä oli aina liian vähän. Vaikka oli oma kasvimaa. Mutta enempi oli sitä perunaa.
Muistan aina, kun äiti haukkui mut ihan pystyyn, kun tuhlasin saamani 5 markkaa tötteröön. Alle parilla olisi saanut jäden kaupasta. Tästä ei mennyt kuin 2-3 vuotta, elintaso nousi ja äitikin heltyi. Lopulta tuputti tötteröitä ja pehmiksiä jatkuvasti. Se oli kasikymmenluvun loppua, kun ihmisten kulutustottumukset nousi kovaa tahtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän ot, mutta liittyy ruokaan. Kun olin jossakin päivän reissulla isäni kanssa, emme KOSKAAN syöneet missään, vaan eväänä oli aina leipää, jonka päällä oli voita ja kananmunaa. Jos pyysin hampurilaista tai vaikka ihan kunnon ruokaa, sain korkeintaan jäätelön. Olin aina noilla reissulla nälässä, koska isän mielestä ruoka oli missä tahansa muualla kuin kotona aivan liian kallista.
Meillä sama. Kerran kesässä mentiin Tampereelle.
Kahvit juotiin. Eväänä pannaria puiston penkillä istuen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä on ankeaa, kuinka vanhojen ihmisten muisteloita täällä on? Kuulostaa kuin liki kuusikymppisen äitini puheilta. Ei minun tarvinnut mistään ruuasta haaveilla vaikka köyhiä oltiin, olihan se tylsää kun kuoriperunoita oli niin usein, mutta toisaalta, en minä tykkää makaroonista ja riisistäkään, ja koulussa oli sitten aina erilaisia ruokia kuin kotona. Herkkuja sai yleensä jos meni äidin mukana kauppaan ja pyysi. Äiti tapasi ostaa isoja limupulloja joskus kun oli hyvä tarjous, joskus ostettiin kesällä limsakori kun sellainen oli tarjouksessa. Elokuviin ei kyllä olisi kehdannut omien popkornien kanssa mennä, vaikka pieni kaupunki olikin. Grillillä käytiin joskus, tosin me lapset käytiin useammin, ja jäätelöllä käytiin. Muistan kun äiti odotti pikkusiskoa niin käytiin joka päivä ostamassa jäätelöä kiskalta, se oli ihana kesä, äidillä sattui olemaan kiva raskaushimo :)
Ei ole mitään mitä en olisi viimeistään pyytämällä saanut lapsuudessa, mutta olenkin syntynyt 90-luvulla. Tällaisten asioiden suhteen koen olevani hemmoteltu kun verrataan vanhempien ihmisten ja minun lapsuusaikoja :)
[quote author="Vierailija" time="09.02.2014 klo 18:14"]
Makaronia tai riisiä. Joka ruoalla oli perunaa.
Kun muutin yksin asumaan aloin syödä keitettyjen perunoiden tilalla lähes aina makaronia tai riisiä. Vieläkään en pidä kuoriperunoista.
[/quote]
Meillä oli sama juttu. Ehkä vaikutti siihen miksi syötiin perunoita vaan kun oli oma perunamaa. Kun muutin omaan kotiin niin itsekin söin riisiä ja makaronia ja myös spagettia.
[quote author="Vierailija" time="09.02.2014 klo 23:43"]
Ei ole mitään mitä en olisi viimeistään pyytämällä saanut lapsuudessa, mutta olenkin syntynyt 90-luvulla. Tällaisten asioiden suhteen koen olevani hemmoteltu kun verrataan vanhempien ihmisten ja minun lapsuusaikoja :)
[/quote]
Olen syntynyt -91. Ja silti oli tuollaisia tietynlaisia ruokarajoitteita.
Alue: Aihe vapaa
En voi sano näitä kaivanneeni, mutta näitä meillä ei syöty:
- limuja (aikuisiällä olen juonut ajoittain enemmän tai vähemmän cokista)
- sieniä (äitini ei tykännyt, enkä itsekään välitä enää opetella)
- erikoisia juustoja (esim. mozzarellan olen löytänyt vasta aikuisiällä)
- maustettuja jogurtteja (en syö näitä vieläkään)
- vanukkaita (en syö vieläkään)
- muroja (en syö vieläkään)
- "erikoisia" hedelmiä, tyyliin mango, papaya, litchi... (en syö näitä vieläkään)
- valkoista leipää (en syö vieläkään)
- simpukoita, etanoita (en syö vieläkään)
- kaupan mehuja (nykyäänkin suosin tuore- tai itsetehtyä mehua)
- pähkinöitä (nykyään syön paljon)