Lue keskustelun säännöt.
Mies ei tajua et hänen lapsi ei halua olla minun kanssa
07.02.2014 |
Lapsi 6v on vihainen, kiukuttelee, kaikki mun tekemä on perseestä, olen tyhmä ja kaipaa oikeasti isin huomiota. Ja mies ei tajua vaikka olen yrittänyt sanoa. Olen ehdottanut että menisin viikonlopuksi meidän kakkosasunnolle mutta mies haluaa välttämättä että olen täällä. Lapsi ei ihan oikeasti halua että olen täällä.
Myös lapsen äiti inhoaa minua, tahtoisin vain antaa lapselle ja äitille tilaa mutta mies sanoo että olen lapsellinen.
Plääh :(
Kommentit (26)
[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 00:29"]
Heippa taas.
Oli meillä tänään ihan kivaa, käytiin luistelemassa (olen siinä kuulemma huono), meikkaultiin (olen siinäkin huono, vaikka olen maskeeraaja), piirrettiin (siinä vassa huono olinkin).
Jos menen kakkosasunnolle, mies soittelee minulle jatkuvasti, pistää viestiä jne. Ei ole lapsen kanssa, näprää puhelinta. Kun olen paikalla hän on enempi läsnä.
Miehestä olen lapsellinen koska me olemme perhe ja lapsen on nyt vaan sopeuduttava siihen että tämä on meidän koti.
-ap
[/quote]
Miten se sinun miehesi reagoi siihen, että tyttärensä tylyyttää sinua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en tajua, miksi pitää änkeä kotileikkiä kun se ei luonnostaa tule? Mene kakkosasunnolle, kun olet läsnä, niin sitten tehkää ekstrakivaa yhdessä. ei sinun tarvitse olla läsnä, jollet halua.
Toisaalta ei se lapsi sinuun koskaan totu jos olet aina kakkosasunnolla kun lapsi teillä. Minä en kyllä ymmärrä miten sekään auttaa suhteessa sun mieheen jos aina pakenet paikalta. Joo, olen kyllä sitä mieltä että miehen pitää pystyä olemaan oman lapsensa kans kaksinkin, mutta eihän tuo aina paikalta poistuminen ole mikään hyvä pitkän aikavälin ratkaisu.
No huh. Sano miehellesi, että lapsi kaipaa ennenmuuta hänen seuraansa juuri nyt, eikä kannata väkisin yrittää nyt mitään kotileikkiä. Sinä et ole lapsen äiti ja lapsi on mustasukkaisessa vaiheessa. Sano, että olet valmis olemaan lapselle ystävällinen ja huomioida tätä, mutta tällä hetkellä lapsi kaipaa isänsä seuraa, ei sinun. Ja että myöhemmin yritätte sitten uudestaan lähentymistä, mutta juuri nyt sitä ei kannata väkisin yrittää.
taitaa olla jokin mieskeskeinen ajattelutapa. Minulla on miesystävä, seurustelu on ns vakavaa, mutta emme asu yhdessä. Mies haluaisi minun tulevan paikalle aina kun hänellä on lapset. Minä joskus olen, mutta en aina. miehen mielestä sovin sinne hyvin, no joo näin on, mutta ajattelen öasten tarvitsevan isäänsä eikä minua. Mikä minun virkani siellä on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullakin oli tuollainren mies. Jopa vaati, että tulisin töistä aikaisemmin jos lapset olivat meillä, koska parisuhteessa kaikki on yhteistä, myös ne aikaisemmassa suhteessa syntyneet lapset. Riitely oli jatkuvaa ja lopulta erosimme. Olen nyt yksin enkä halua ajatellakaan miestä, jolla on jo ennestään lapsia. Niitä lapsettomia on vaan harvassa, kun nelikymppiset lähestyvät hurjaa vauhtia.
[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 00:29"]
Heippa taas.
Oli meillä tänään ihan kivaa, käytiin luistelemassa (olen siinä kuulemma huono), meikkaultiin (olen siinäkin huono, vaikka olen maskeeraaja), piirrettiin (siinä vassa huono olinkin).
Jos menen kakkosasunnolle, mies soittelee minulle jatkuvasti, pistää viestiä jne. Ei ole lapsen kanssa, näprää puhelinta. Kun olen paikalla hän on enempi läsnä.
Miehestä olen lapsellinen koska me olemme perhe ja lapsen on nyt vaan sopeuduttava siihen että tämä on meidän koti.
-ap
[/quote]
Vaikka tilanteenne onkin hankala, on kiva että 6-vuotiaalla on noin täysipäinen äitipuoli. Lapsi reagoi elämäntilanteeseensa ja etäiseen isään, äitiin joka (ehkä lapselle) haukkuu isän uutta kumppania. En usko, että hänen raivonsa kohdistuu sinuun sinänsä, ap, ja niinhän sinä itsekin kirjoitat. Tilanne on varmasti rasittava, mutta hienoa sekä lapsen että sun kannalta, että et ota sitä liian henk. koht. :)
Osaat ainakin jo ammattisi puolesta meikata ja piirtää, luistellakin ehkä!
Komppaan niitä, jotka ehdottavat sulle lähtöä joskus omille teille kun lapsi tulee isänsä luokse. Ei siksi, että haluaisit karttaa lasta, vaan siksi, että isä saisi olla lapsen kanssa. Jos mies ei osaa muuta kuin runkata kännykkäänsä silloin, niin ota miehen kännykkä (salaa) mukaan.
Kärsivällisyyttä ja hyvää jatkoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä voin kertoa, että ei se lapsi tuu ikinä tottumaan tähän teidän 'perheeseen' vaikka yrittäisit olla enemmän lapsen ehdoilla.
Se ei vain onnistu, kokemuksesta tiedän sillä äitini on seurustellut n5v uuden miehen kanssa, kaikki me lapset vihaamme ns isäpuoltamme. Itse asun isäni kanssa enkä suostu äidilleni menemään jos tämän mies tai lapset siellä ovat.
Tällä hetkellä ovat asumuserossa mutta mies roikkuu silti äidilläni. Siihen ei vain auta mikään. Itse olen siis viisitoista.
Tosin jos lapsi on vasta kuudenvanha asia voi olla eri, vaikka siskoni kyllä on sen ikäinen ja pistää hanttiin.
Kokeile kysyä lapselta mitä hän tahtoisi tehdä, miltä hänestä tuntuu ja miksei hän pidä sinusta. Älä tee keskustelusta kumminkaan kuulustelua koska se saa lapsen ahdistuneeksi.
Kommentoin tänne siksi, että saisit asiaan jotain lapsen näkökulmasta! Toivottavasti välinne paranevat.
[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 18:20"]Mä voin kertoa, että ei se lapsi tuu ikinä tottumaan tähän teidän 'perheeseen' vaikka yrittäisit olla enemmän lapsen ehdoilla.
Se ei vain onnistu, kokemuksesta tiedän sillä äitini on seurustellut n5v uuden miehen kanssa, kaikki me lapset vihaamme ns isäpuoltamme. Itse asun isäni kanssa enkä suostu äidilleni menemään jos tämän mies tai lapset siellä ovat.
Tällä hetkellä ovat asumuserossa mutta mies roikkuu silti äidilläni. Siihen ei vain auta mikään. Itse olen siis viisitoista.
Tosin jos lapsi on vasta kuudenvanha asia voi olla eri, vaikka siskoni kyllä on sen ikäinen ja pistää hanttiin.
Kokeile kysyä lapselta mitä hän tahtoisi tehdä, miltä hänestä tuntuu ja miksei hän pidä sinusta. Älä tee keskustelusta kumminkaan kuulustelua koska se saa lapsen ahdistuneeksi.
Kommentoin tänne siksi, että saisit asiaan jotain lapsen näkökulmasta! Toivottavasti välinne paranevat.
[/quote]
Se vielä että miehellä on itsellä kaksi alaikäistä lasta, jotka häiritsevät varsinkin siskojeni elämää. Niistä taisinkin jo mainita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 18:20"]
Mä voin kertoa, että ei se lapsi tuu ikinä tottumaan tähän teidän 'perheeseen' vaikka yrittäisit olla enemmän lapsen ehdoilla.
Se ei vain onnistu, kokemuksesta tiedän sillä äitini on seurustellut n5v uuden miehen kanssa, kaikki me lapset vihaamme ns isäpuoltamme. Itse asun isäni kanssa enkä suostu äidilleni menemään jos tämän mies tai lapset siellä ovat.
Tällä hetkellä ovat asumuserossa mutta mies roikkuu silti äidilläni. Siihen ei vain auta mikään. Itse olen siis viisitoista.
Tosin jos lapsi on vasta kuudenvanha asia voi olla eri, vaikka siskoni kyllä on sen ikäinen ja pistää hanttiin.
Kokeile kysyä lapselta mitä hän tahtoisi tehdä, miltä hänestä tuntuu ja miksei hän pidä sinusta. Älä tee keskustelusta kumminkaan kuulustelua koska se saa lapsen ahdistuneeksi.
Kommentoin tänne siksi, että saisit asiaan jotain lapsen näkökulmasta! Toivottavasti välinne paranevat.
[/quote]
miksi vihaatte isäpuolta? Millaisen isäpuolen hyväksyisit?
Tulee mieleen, että oletko etäinen lapselle vai jutteletko ja touhuatko hänen kanssaan? Voihan olla, että kiukuttelulla haluaa juuri sinun huomiosi :). Ja testaa, tykkäätkö hänestä ;)?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuusi vuotias tyttö - ei ehkä kaikkein mukavin ikä lapsella, ainakin meillä sen ikäisenä lapset ovat olleet aika hankalia, eskarilaisten uhmaiäksi olen sitä sanonut. Anna siis ajan kulua, olet oma itsesi, rauhallinen ja vakaa aikuinen vaikka tytön suusta tulisi mitä. Koko aikaa ei tarvitse yhdessä olla, voit järjestää itsellesi menoa tunniksi tai pariksi, tehköön mies vaikka ruokaa lapsensa kanssa sillä aikaa - keksi heille yhteistä tekemistä jos mies ei kerran sitä itse keksi. Ei sinun tarvitse olla mikään äitihahmo lapselle, ei myöskään kaveri, vaan aikuinen.
Ei tuo sun aloitus ainakaan mitenkään lapsellinen ole. Lapsellinen nainen haukkuisi lasta ja toivoisi, että se katoaa avaruuteen.
Sulla sen sijaan on tilanteeseen ihan hyvä ratkaisuehdotus, jossa kaikki voisivat ottaa rennommin ja olla vähemmän stressaantuneita. Mitä lapsellista siinä on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miksi sä mieheltäs kysyt jos haluat mennä muualle? Mene vaan
Miksi sinun pitäisi olla sellaisessa paikassa ja seurassa, missä et halua olla? Siksikö, kun mies ehdottomasti niin haluaa? Minä en itsekästä miestä kuuntelisi, vaan tekisin just niin kuin itse haluan ja mikä olisi mun hyvinvoinnille parasta.
Anna asioille aikaa. Juttele myös lapsen kanssa tilanteesta. Nätisti. Sano, että ymmärrät, että lapsi on vihainen. Kysy, miltä lapsesta tuntuu. Sano, että toivot teidän joskus voivan olla ystäviä.
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 22:04"]
Lapsi 6v on vihainen, kiukuttelee, kaikki mun tekemä on perseestä, olen tyhmä ja kaipaa oikeasti isin huomiota. Ja mies ei tajua vaikka olen yrittänyt sanoa. Olen ehdottanut että menisin viikonlopuksi meidän kakkosasunnolle mutta mies haluaa välttämättä että olen täällä. Lapsi ei ihan oikeasti halua että olen täällä.
Myös lapsen äiti inhoaa minua, tahtoisin vain antaa lapselle ja äitille tilaa mutta mies sanoo että olen lapsellinen.
Plääh :(
[/quote]Menet kakkosasunnolle jos siltä tuntuu. Tai sitten tehkää jotain kivaa yhdessä, matkalle, hoppuloihin yms.
Mies ei halua olla lapsensa kanssa kaksistaan? Jossain vaiheessa yrittää nakittaa sulle lastenhoitoa yhä enemmän...
Jos olisin tuossa tilanteessa, yrittäisin näitä:
1. Jotain kivaa kolmistaan. Pieni eväsretki, 6v todennäköisesti tykkää kevyestä hiihto- tai patikointilenkistä, jonka päätteeksi paistetaan makkarat tms.
2. Järjestäisin itseni tyttöjen iltaan pois kotoa yöksi. Menisin yökylään vanhempieni luokse. Lähtisin vaikka yksin kylpylään/viikonlopuksi laskettelemaan.
[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 18:27"][quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 18:20"]
Mä voin kertoa, että ei se lapsi tuu ikinä tottumaan tähän teidän 'perheeseen' vaikka yrittäisit olla enemmän lapsen ehdoilla.
Se ei vain onnistu, kokemuksesta tiedän sillä äitini on seurustellut n5v uuden miehen kanssa, kaikki me lapset vihaamme ns isäpuoltamme. Itse asun isäni kanssa enkä suostu äidilleni menemään jos tämän mies tai lapset siellä ovat.
Tällä hetkellä ovat asumuserossa mutta mies roikkuu silti äidilläni. Siihen ei vain auta mikään. Itse olen siis viisitoista.
Tosin jos lapsi on vasta kuudenvanha asia voi olla eri, vaikka siskoni kyllä on sen ikäinen ja pistää hanttiin.
Kokeile kysyä lapselta mitä hän tahtoisi tehdä, miltä hänestä tuntuu ja miksei hän pidä sinusta. Älä tee keskustelusta kumminkaan kuulustelua koska se saa lapsen ahdistuneeksi.
Kommentoin tänne siksi, että saisit asiaan jotain lapsen näkökulmasta! Toivottavasti välinne paranevat.
[/quote]
miksi vihaatte isäpuolta? Millaisen isäpuolen hyväksyisit?
[/quote]
Sellaisen joka ei huuda, määräile sellaisissa asioissa mitkä ei isäpuolelle kuulu, ei kuulustele ihan hatusta revityistä asioista, eikä ainakaan yritä mielistellä ja ostaa sitä suosiota ja sen sellaista. Enkä tahdo sellaista isäpuolta joka on osittain väkivaltainen omia lapsiaan kohtaan. Minuunkin meinannut käydä käsiksi kun ei ollut nälkä.
Äidillä ja tällä miehellä on sitten vielä yhteinen lapsi, alle 3. Lapsi ei siis ymmärrä välttämättä kaikkea, varsinkaan jos hänelle huutaa. Se on varsinkin laskenut kaiken arvostuksen miestä kohtaan.