Pelkään kehitysvammaisia
Mua saa nyt pitää ihan vapaasti kamalana ihmisenä mutta en voi mitään sille että oikeasti pelkään kahitysvammaisia ihmisiä.
Mun mielestä ne ovat tosi arvaamattomia (en tietenkään yleistä mutta aika moni)
ja eräs kehitysvammainen kävi kerran mun kimppuuni ilman mitään syytä.
Onko kellään samanlaista pelkoa tai kokemuksia vai olenko ainoa?
Kommentit (24)
[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 16:01"]
Minäkään en oikein osaa suhtautua kehitysvammaisiin. Kaipa se on eräänlaista pelkoa. Jotenkin olen tosi vaivautunut heidän seurassaan, en tiedä mistä heille voi puhua tai kuinka paljon he ymmärtävät. Joskus joku kehitysvammainen mies on lyöttäytynyt väkisin seuraani: kerran esim. yksi tuli kirjaston lukusalissa samaan pöytään istumaan ja höpötti omia juttujaan, vaikka olisin halunnut olla rauhassa. Se oli kiusallista.
[/quote]
Jospa se ihaili sinua suuresti ja arvosti sinua mukavana ja mielenkiintoisena ihmisenä ja siksi tuli juttelemaan.
Kehitysvammaisilla ja yleensä vammaisilla ja mielenterveyspotilailla ja autisminkirjolaisilla yms on kaikesta erikoisuudestaan huolimatta hyvä maku sen suhteen, kuka on mielenkiintoinen tyyppi.
Olisit ollut otettu tuosta ja ottanut sen kunnia-asiana: Sinua arvostetaan :)
[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 16:05"]
[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 16:01"]
Minäkään en oikein osaa suhtautua kehitysvammaisiin. Kaipa se on eräänlaista pelkoa. Jotenkin olen tosi vaivautunut heidän seurassaan, en tiedä mistä heille voi puhua tai kuinka paljon he ymmärtävät. Joskus joku kehitysvammainen mies on lyöttäytynyt väkisin seuraani: kerran esim. yksi tuli kirjaston lukusalissa samaan pöytään istumaan ja höpötti omia juttujaan, vaikka olisin halunnut olla rauhassa. Se oli kiusallista.
[/quote]
Jospa se ihaili sinua suuresti ja arvosti sinua mukavana ja mielenkiintoisena ihmisenä ja siksi tuli juttelemaan.
Kehitysvammaisilla ja yleensä vammaisilla ja mielenterveyspotilailla ja autisminkirjolaisilla yms on kaikesta erikoisuudestaan huolimatta hyvä maku sen suhteen, kuka on mielenkiintoinen tyyppi.
Olisit ollut otettu tuosta ja ottanut sen kunnia-asiana: Sinua arvostetaan :)
[/quote]
En oikein usko tuohon. Mainitsemillasi ihmisryhmillä saattaa olla suuria vaikeuksia tulkita muiden ihmisten sanoja ja eleitä. Kehitysvammainen tai mielenterveysongelmainen on suuressa vaarassa joutua kaltoinkohdelluksi.
[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 16:19"]
[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 16:05"]
[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 16:01"]
Minäkään en oikein osaa suhtautua kehitysvammaisiin. Kaipa se on eräänlaista pelkoa. Jotenkin olen tosi vaivautunut heidän seurassaan, en tiedä mistä heille voi puhua tai kuinka paljon he ymmärtävät. Joskus joku kehitysvammainen mies on lyöttäytynyt väkisin seuraani: kerran esim. yksi tuli kirjaston lukusalissa samaan pöytään istumaan ja höpötti omia juttujaan, vaikka olisin halunnut olla rauhassa. Se oli kiusallista.
[/quote]
Jospa se ihaili sinua suuresti ja arvosti sinua mukavana ja mielenkiintoisena ihmisenä ja siksi tuli juttelemaan.
Kehitysvammaisilla ja yleensä vammaisilla ja mielenterveyspotilailla ja autisminkirjolaisilla yms on kaikesta erikoisuudestaan huolimatta hyvä maku sen suhteen, kuka on mielenkiintoinen tyyppi.
Olisit ollut otettu tuosta ja ottanut sen kunnia-asiana: Sinua arvostetaan :)
[/quote]
En oikein usko tuohon. Mainitsemillasi ihmisryhmillä saattaa olla suuria vaikeuksia tulkita muiden ihmisten sanoja ja eleitä. Kehitysvammainen tai mielenterveysongelmainen on suuressa vaarassa joutua kaltoinkohdelluksi.
[/quote]
No, sekin pitänee paikkansa että esim psykopaatit saattavat käyttää näitä sairaita ja vammaisia herkemmin hyväkseen kun tietävät mistä narusta vetästä ja kehitysvammainen on usein luottavainen ja luottaa vaikkapa psykopaattiinkin koska psyko osaa antaa itsestään hyvän kuvan, kuitenkin olematta hyvä. Kehitysvammainen voi herkemmin joutua viehättävältä vaikuttavan psykopaatin taholta vaikkapa seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.
Minäkään en oikein osaa suhtautua kehitysvammaisiin. Kaipa se on eräänlaista pelkoa. Jotenkin olen tosi vaivautunut heidän seurassaan, en tiedä mistä heille voi puhua tai kuinka paljon he ymmärtävät. Joskus joku kehitysvammainen mies on lyöttäytynyt väkisin seuraani: kerran esim. yksi tuli kirjaston lukusalissa samaan pöytään istumaan ja höpötti omia juttujaan, vaikka olisin halunnut olla rauhassa. Se oli kiusallista.