Joka paikassa hoetaan, että läksyjen teon pitäisi olla ”mukavaa puuhaa”
Ja että oppimisen pitäisi olla iloinen asia. Ymmärrän tämän. Mutta miten lapset oppivat iloitsemaan oppimisesta, jos eivät joskus koe vastoinkäymisiä ja painetta? Eihän silloin ole mitään vertailukohtaa.
Mietin asiaa, kun löysin itseni soimaamasta itseäni, koska viime aikoina läksyjen teko on ollut melkoista taistelua 10-vuotiaan lapsen kanssa. Hän ei haluaisi ja jaksaisi, mutta minä vaadin - kaikesta huolimatta. Lopulta läksyt tulee tehtyä ha asiat opittua.
Eikä lapsilta saisi vaatia nykyään enää mitään? Eihän kaikki voi olla kivaa!
Kommentit (17)
Tuon läksyjutun kuulen ensimmäistä kertaa nyt, ja minulla on seiskaluokkalainen.
Oli se ala-asteella ihan mukavaa, vähän ku ristikkoa täyttäis. Lukiossa aina "unohdin" tai "en osannu".
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin opiskelin ja opin ne kaikki maakuntalaulut ihan kiimoissani.
Ei niitä ainakaan meidän 10-vuotias opettele. Hän opettelee lähinnä kotona matikkaa, äidinkieltä ja englantia. Kaikki hyödyllisiä asioita.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Oli se ala-asteella ihan mukavaa, vähän ku ristikkoa täyttäis. Lukiossa aina "unohdin" tai "en osannu".
Niin koska et oppinut tekemään hommia ala-asteella. Sitten ne tyhmemmät, mutta ahkerammat, meni sun edelle. Harmi
Vierailija kirjoitti:
Tuon läksyjutun kuulen ensimmäistä kertaa nyt, ja minulla on seiskaluokkalainen.
Lue mitä tahansa kasvatustieteilijän näkemystä asiasta
AP, en ole ikinä kuullutkaan tuota. Läksyt olivat ninusta kivoja ala-asteella, kun ne olivat tyyliin runojen ja laulujen opettelua. Sen jälkeen ne alkoivatkin olla enemmän "toil, sweat and tears".
Vierailija kirjoitti:
AP, en ole ikinä kuullutkaan tuota. Läksyt olivat ninusta kivoja ala-asteella, kun ne olivat tyyliin runojen ja laulujen opettelua. Sen jälkeen ne alkoivatkin olla enemmän "toil, sweat and tears".
No meillä ei ole ikävä kyllä näin. Tuskin niitä annettaisiin jos ne olisivat kaikille noin helppoja. Oletko vähän ylimielinen?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli se ala-asteella ihan mukavaa, vähän ku ristikkoa täyttäis. Lukiossa aina "unohdin" tai "en osannu".
Niin koska et oppinut tekemään hommia ala-asteella. Sitten ne tyhmemmät, mutta ahkerammat, meni sun edelle. Harmi
Mä olin nimenomaan tyhmä, mutta ahkera. Lukiossa hommaa oli jo liikaa, edes ahkeruus ei auttanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli se ala-asteella ihan mukavaa, vähän ku ristikkoa täyttäis. Lukiossa aina "unohdin" tai "en osannu".
Niin koska et oppinut tekemään hommia ala-asteella. Sitten ne tyhmemmät, mutta ahkerammat, meni sun edelle. Harmi
Mä olin nimenomaan tyhmä, mutta ahkera. Lukiossa hommaa oli jo liikaa, edes ahkeruus ei auttanut.
Miksi sitten laitoit lainausmerkkeihin unohdit tai er osannut?
Kaikki pitää olla kivaa. JIPII! Kasvaa niiiiin miellyttäviä aikuisia.
En ole koskaan kuullut tuollaista.
Ei läksyjen vastenmielisiä kuulu olla eikä niitä saa olla liikaa tai olla liian vaikeita, mutta ei mitenkään erityisen mukavaa puuhaa.
Luokanopettaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, en ole ikinä kuullutkaan tuota. Läksyt olivat ninusta kivoja ala-asteella, kun ne olivat tyyliin runojen ja laulujen opettelua. Sen jälkeen ne alkoivatkin olla enemmän "toil, sweat and tears".
No meillä ei ole ikävä kyllä näin. Tuskin niitä annettaisiin jos ne olisivat kaikille noin helppoja. Oletko vähän ylimielinen?
Ap
Ainakin olen tyhmä, koska en ymmärrä kommenttiasi.
Minusta läksyt olivat ala-asteella enimmäkseen helppoja, ja silloinhan niitä on hauska tehdä.
Yläasteella läksyt muuttuivat vaativiksi. Piti lukea ja opetella tylsempiä oppikirjoja, opetella kirjoittamaan esseevastauksia, joista opettaja sina keksi huomautettavaa, ja yrittää ymmärtää matematiikkaa, vaikka en ole matemaattinen. Sain kelvollisia arvosanoja, koska tsemppasin. Mutta se ei todellakaan ollut hauskaa!
Mikä tässä on mielestäsi ylimielistä?
Opiskelen kolmatta inssitutkintoani ilta-AMK:ssa ja yksi peruskurssi tökkii aivan kybällä. Siksi että aikaisemmissa tutkinnoissa (ins+DI) olen tätä opiskellut mutta "siroteltuna" eri kursseihin ja ne kattaisivat 2/3 tämän kurssin sisällöstä, eli vapautusta ei saa.
Ei sitten nappaa yhtään tehdä kotiharkkoja vaikka helppoja olisivat, mutta kun ei...ja samaan aikaan niuhotan teineille (yläkoulu, lukio) kuinka kotona tapahtuu oikea oppiminen.
Mitä ihmettä, en ole ikinä kuullutkaan tuollaista. Olen opetan sekä yläkoulussa että lukiossa ja paasaan jatkuvasti oppilaille, että läksyt pitää tehdä vaikka se ei ole mukavaa.
Vierailija kirjoitti:
Oli se ala-asteella ihan mukavaa, vähän ku ristikkoa täyttäis. Lukiossa aina "unohdin" tai "en osannu".
Meillä oli lukiossa semmoinen ruotsinopettaja, että kun jättipaidan ylänapin auki niin ei ollut mitään väliä mitä vastasit ja millä kielellä niin tää ukko huusi "oikein!" ja ysejä sateli :D
Mutta joo, itse olen ikuinen alisuoriutuja. Mutta kun sain kaseja tekemättä yhtään mitään, niin se riitti mulle. Piti vain kuunnella tunnilla. Ala-asteella tykkäsin läksyistä, yläasteella valikoidusti. Aina oli kuitenkin kaikki excellentiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli se ala-asteella ihan mukavaa, vähän ku ristikkoa täyttäis. Lukiossa aina "unohdin" tai "en osannu".
Niin koska et oppinut tekemään hommia ala-asteella. Sitten ne tyhmemmät, mutta ahkerammat, meni sun edelle. Harmi
Mä olin nimenomaan tyhmä, mutta ahkera. Lukiossa hommaa oli jo liikaa, edes ahkeruus ei auttanut.
Miksi sitten laitoit lainausmerkkeihin unohdit tai er osannut?
Huomasin ettei taidot riitä tietyissä oppiaineissa kovasta yrityksestä huolimatta, joten en jaksanut edes yrittää.
Minä ainakin opiskelin ja opin ne kaikki maakuntalaulut ihan kiimoissani.