Lue keskustelun säännöt.
Verensiirto ja sen haittavaikutukset
06.02.2014 |
Mä en nyt oikein googlettamalla löytänyt kunnollista tietoa, joten kysyn täältä, jos paikalla sattuu olemaan terveydenhuollon ammattilaisia. Katsoin eilen jotain Housen vanhaa jaksoa, jossa sivumennen mainittiin, että jos verensiirtoja on useampia, niistä voi tulla jotain haittavaikutuksia, oireita tmv. Mikähän ilmiö mahtaa olla kyseessä? Olen törmännyt muutenkin johonkin epämääräisiin viittauksiin verensiirron riskeistä (en nyt siis puhu tarttuvista taudeista), mutten ole kuullut mitään tarkkaa tietoa asiasta.
Olen saanut yhden verensiirron ja jotenkin tämä asia on jäänyt vaivaamaan.
Kommentit (44)
[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 23:44"]
Jos jokin asia askarruttaa, kysy lääkäriltäsi. Näin palstan kautta on turhaa ja työlästä vastata kysymyksiisi, kun perustietosi asiasta ovat hatarat.
[/quote]
Vastaat kuitenkin... puolittain.
Jos on menossa leikkaukseen, montakohan minuuttia siinä ennen leikkausta ehtiikään kyselemään lääkäriltään? Kyllä ne yöunet ennen sitä leikkausta menevät, eivät sen aikana tai kun se onnistuu, sen jälkeen. Minua asia kiinnostaa siltä kannalta, että tutkin mitkä asiat saavat leikkauksen onnistumaan.
Huomasin, että tuossa yhdessä, jossa oli paljon kysymyksiä on paljon hyviä hakusanoja englanninkieliseen wikiin, suomenkielinen on yhtä tyhjentävä kuin vastaukset tässä ketjussa. Taisin saada kuitenkin paljon iltalukemista, kerrankin näin päin, että kysyjän ansiosta.
t. Vielä yksi aiheesta leikkauksen takia kiinnostunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko täällä joku terveydenhuollon ammattilainen alaspeukuttamassa potilaiden kysymyksiä vai ihan muu, jota aihe ei liikuta suuntaan tai toiseen?
Kyllä on huolehtivaista keskustelussa: "Älä murehdi liikoja, varsinkaan kun et tiedä paljoa lääketieteestä."
Vatupasseista, ruokahygieniasta, kasvatustieteistä ja monesta muusta aiheesta voidaan käydä hyvinkin pitkiä keskusteluja ihan pinnallisten osaamisten pohjalta ja jotkut ammattilaiset aidosti yrittävät vastata niin, että toiset ymmärtävät.
No ongelma on oikeasti siinä, että ap:lla ei ole tarpeeksi ymmärrystä. Veri uusiutuu koko ajan eikä muutaman litran verentiputus muuta elimistön veritilannetta niin, että se uusi veri jäisi sinne kiertämään ja aiheuttaisi yhtään mitään. AP.lla on nyt jotain hienoja termejä, joita hän viljelee mutta aivan alkeellisetkin tiedot ovat hatarat.
[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 23:25"]
[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 22:41"]
Verensiirrosta ei tule haittavaikutuksia (kuin edellä lueteltuja) eikä aiemmilla verensiirroilla ole merkitystä. Verensiirto ei ole millään lailla verrattavissa elimen siirtoon.
[/quote]
Oli ihanan tyhjentävä vastaus, kun uskoisi asian olevan noin yksinkertainen.
Johan tuolla dokumentissa kerrotaan hemolyysi, joka on täällä kysytty vasta-ainereaktio, johon kukaan ei siis alkanut sen syvemmin vastaamaan. Mikä saa aikaan sen hemolyysin, jos aikaisemmalla verensiirrolla ei ole merkitystä?
[/quote]
Hemolyysi on verensiirron akuutti vasta-ainereaktio. Sillä ei ole tekemistä sen kanssa, onko ensimmäinen vai kymmenes verensiirto vai ei.
Ap, oot saanut yhden verensiirron joten TOISTUVIEN verensiirtojen ongelmat ei vielä sua kosketa.
Toistuvissa verensiirroissa rautaa voi alkaa "kertymään", ja raudasta hyötyvät mm. bakteerit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli ap ymmärrätkö, jos veri on sopivaa niin se sopii eikä haittavaikutuksia tule. Muutamassa tunnissa se kiertää maksaan ja elimistö uusii sen itse, tällöin sinussa ei enää kierrä mitään "vierasta verta". Punasolut hajoavat lopulta ja uusia tulee. Jos taas saat vasta-ainereaktion, se tulee heti tai hieman viiveellä samalla mekanismilla kuin kaikki lääkeainereaktiot, mutta ei esim. kolmen viikon päästä tai vuoden päästä. Jos aiemmin verensiirto on ollut onnistunut kuten lähes aina on, ei sillä ole mitään tekemistä uuden verensiirron kanssa, koska veri on jo ajat sitten poistunut elimistöstäsi. Veri ei kierrä ihmisessä loputtomasti, se uusiutuu koko ajan.
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 00:37"]
[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 23:25"]
[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 22:41"]
Verensiirrosta ei tule haittavaikutuksia (kuin edellä lueteltuja) eikä aiemmilla verensiirroilla ole merkitystä. Verensiirto ei ole millään lailla verrattavissa elimen siirtoon.
[/quote]
Oli ihanan tyhjentävä vastaus, kun uskoisi asian olevan noin yksinkertainen.
Johan tuolla dokumentissa kerrotaan hemolyysi, joka on täällä kysytty vasta-ainereaktio, johon kukaan ei siis alkanut sen syvemmin vastaamaan. Mikä saa aikaan sen hemolyysin, jos aikaisemmalla verensiirrolla ei ole merkitystä?
[/quote]
Hemolyysi on verensiirron akuutti vasta-ainereaktio. Sillä ei ole tekemistä sen kanssa, onko ensimmäinen vai kymmenes verensiirto vai ei.
[/quote]
Miten se sitten selität vauvojen hemolyysin, kun isällä ja äidillä on tietyt verityypit?
Kyllä minä olen ainakin ymmärtänyt, että immuunijärjestelmä voi adaptoitua tiettyjä veressä olevia vasta-aineita vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 00:35"]
No ongelma on oikeasti siinä, että ap:lla ei ole tarpeeksi ymmärrystä. Veri uusiutuu koko ajan eikä muutaman litran verentiputus muuta elimistön veritilannetta niin, että se uusi veri jäisi sinne kiertämään ja aiheuttaisi yhtään mitään. AP.lla on nyt jotain hienoja termejä, joita hän viljelee mutta aivan alkeellisetkin tiedot ovat hatarat.
[/quote]
Nimenomaan näin.
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 00:43"]
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 00:37"]
[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 23:25"]
[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 22:41"]
Verensiirrosta ei tule haittavaikutuksia (kuin edellä lueteltuja) eikä aiemmilla verensiirroilla ole merkitystä. Verensiirto ei ole millään lailla verrattavissa elimen siirtoon.
[/quote]
Oli ihanan tyhjentävä vastaus, kun uskoisi asian olevan noin yksinkertainen.
Johan tuolla dokumentissa kerrotaan hemolyysi, joka on täällä kysytty vasta-ainereaktio, johon kukaan ei siis alkanut sen syvemmin vastaamaan. Mikä saa aikaan sen hemolyysin, jos aikaisemmalla verensiirrolla ei ole merkitystä?
[/quote]
Hemolyysi on verensiirron akuutti vasta-ainereaktio. Sillä ei ole tekemistä sen kanssa, onko ensimmäinen vai kymmenes verensiirto vai ei.
[/quote]
Miten se sitten selität vauvojen hemolyysin, kun isällä ja äidillä on tietyt verityypit?
Kyllä minä olen ainakin ymmärtänyt, että immuunijärjestelmä voi adaptoitua tiettyjä veressä olevia vasta-aineita vastaan.
[/quote]
En ole tuon viestin kirjoittaja. Sinulle on mahdoton vastata, sillä juuri tässäkin käy ilmi se hatara tietopohjadi. Ei sinulle voi vastata syvällisesti ja lääketieteen, solu- ja molykyylibiologian ja immunologian käsitteillä, joita jostain syystä itse käytät, sillä et hallitse niitä etkä perusasioita. En ymmärrä miksi haluat inttää ja väittää vastaan puutteellisilla tiedoillasi. Etsi vastauksesi sieltä googlesta, toivottavasti kukaan ei halua tuhlata aikaansa kanssasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 00:35"]
No ongelma on oikeasti siinä, että ap:lla ei ole tarpeeksi ymmärrystä. Veri uusiutuu koko ajan eikä muutaman litran verentiputus muuta elimistön veritilannetta niin, että se uusi veri jäisi sinne kiertämään ja aiheuttaisi yhtään mitään. AP.lla on nyt jotain hienoja termejä, joita hän viljelee mutta aivan alkeellisetkin tiedot ovat hatarat.
[/quote]
En tiedä ketä epäilet ap:ksi. Mahdollisesti minua tai jotain aikaisempaa. Noita "hienoja termejä", jotka selittävät tapahtumia löytyy helposti, kun esimerkiksi lukee englanninkielisen artikkelin fagosyyteistä ja tarkistaa sieltä eri tapahtumien kuvaukset. Ei tarvitse paljoa perehtyä, että huomaa asioissa olevan eroa. Jos kysyisin tietokoneista, en jättäisi kertomatta, että kysymykseni koskee iOS:ää, vaikken sen syvemmästä sisällöstä ymmärrä.
Nyt väittely käy kuitenkin ihan turhaan siinä osaamistasossa. Minä ainakin käytän termejä, joiden ymmärrän lukemani pohjalta erottelevan eri asioiden toimintaa. Dendriittiset solut reagoivat elimistön ensimmäisessä puolustusvasteessa.
Olisiko helpompi, kun puhuisimme vain verisoluista? Kun verensiirron haittavaikutukset on aiheena, eikö ole ihan hyvä eritellä adaptiivinen puolustusreaktio esimerkiksi fagosyyteistä? T-solujen toiminnassa on vielä huomattavia eroja keskenään ja B-solujen toimintaan, jotka taitavat kukin vaikuttaa. Makrofagit ja dendriittiset solut toimivat sekä fagosyyttien kanssa, että vievät tietoa T-soluille. Eikös näillä ole kuitenkin erilaisia merkityksiä puolustautuessa vierasta ainetta kohtaan?
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 00:56"]
En ole tuon viestin kirjoittaja. Sinulle on mahdoton vastata, sillä juuri tässäkin käy ilmi se hatara tietopohjadi. Ei sinulle voi vastata syvällisesti ja lääketieteen, solu- ja molykyylibiologian ja immunologian käsitteillä, joita jostain syystä itse käytät, sillä et hallitse niitä etkä perusasioita. En ymmärrä miksi haluat inttää ja väittää vastaan puutteellisilla tiedoillasi. Etsi vastauksesi sieltä googlesta, toivottavasti kukaan ei halua tuhlata aikaansa kanssasi.
[/quote]
Argumentoinnista:
”Suutari pysyköön lestissään” tarkoittaa omahyväisyyttä, eli oletetaan että vain tunnustetut auktoriteetit, lisensoidut toimijat jne kykenevät ymmärtämään asioista jotain (esoteria) ja muille asiat ovat liian vaikeita tai monimutkaisia ymmärtää tai se ei ole heidän ydinosaamisaluettaan. Äärimmilleen vietynä tämä virhe on lähes sama kuin argumentum ad hominem abusivis.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentaatiovirhe
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 01:20"]
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 00:56"]
En ole tuon viestin kirjoittaja. Sinulle on mahdoton vastata, sillä juuri tässäkin käy ilmi se hatara tietopohjadi. Ei sinulle voi vastata syvällisesti ja lääketieteen, solu- ja molykyylibiologian ja immunologian käsitteillä, joita jostain syystä itse käytät, sillä et hallitse niitä etkä perusasioita. En ymmärrä miksi haluat inttää ja väittää vastaan puutteellisilla tiedoillasi. Etsi vastauksesi sieltä googlesta, toivottavasti kukaan ei halua tuhlata aikaansa kanssasi.
[/quote]
Argumentoinnista:
”Suutari pysyköön lestissään” tarkoittaa omahyväisyyttä, eli oletetaan että vain tunnustetut auktoriteetit, lisensoidut toimijat jne kykenevät ymmärtämään asioista jotain (esoteria) ja muille asiat ovat liian vaikeita tai monimutkaisia ymmärtää tai se ei ole heidän ydinosaamisaluettaan. Äärimmilleen vietynä tämä virhe on lähes sama kuin argumentum ad hominem abusivis.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentaatiovirhe
[/quote]
No vittu nimenomaan. Miksi tuollaiset edes hakeutuu tällaiseen ketjuun vastaamaan, jos eivät itse ymmärrä sen vertaa, että kykenisivät vastaamaan?
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 01:00"]
Nyt väittely käy kuitenkin ihan turhaan siinä osaamistasossa. Minä ainakin käytän termejä, joiden ymmärrän lukemani pohjalta erottelevan eri asioiden toimintaa. Dendriittiset solut reagoivat elimistön ensimmäisessä puolustusvasteessa.
[/quote]
Immunologiasta yhtään syvällisemmin keskustellessa ymmärretään, että termiä ensimmäinen puolustusvaihe ei voi käyttää, tai ainakin sen yhteydessä mainitaan aina termin rajavaisuudet. Katso esimerkiksi alan tuore suomenkielinen oppikirja, Duodecimin Immunologia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 01:25"]
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 01:00"]
Nyt väittely käy kuitenkin ihan turhaan siinä osaamistasossa. Minä ainakin käytän termejä, joiden ymmärrän lukemani pohjalta erottelevan eri asioiden toimintaa. Dendriittiset solut reagoivat elimistön ensimmäisessä puolustusvasteessa.
[/quote]
Immunologiasta yhtään syvällisemmin keskustellessa ymmärretään, että termiä ensimmäinen puolustusvaihe ei voi käyttää, tai ainakin sen yhteydessä mainitaan aina termin rajavaisuudet. Katso esimerkiksi alan tuore suomenkielinen oppikirja, Duodecimin Immunologia.
[/quote]
Koska Duodecimin Immunologiaa ei löydy netistä ihan suoraan, en näe kauhean vääränä suomennoksena, jos käännän englanninkielisen "The innate immune system, also known as non-specific immune system and first line of defense" ensimmäiseksi puolustusvasteeksi.
Muuttuiko se paljon tuossa käännöksessä, jos asiayhteydestäkään asia ei ilmennyt?
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 01:25"]
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 01:00"]
Nyt väittely käy kuitenkin ihan turhaan siinä osaamistasossa. Minä ainakin käytän termejä, joiden ymmärrän lukemani pohjalta erottelevan eri asioiden toimintaa. Dendriittiset solut reagoivat elimistön ensimmäisessä puolustusvasteessa.
[/quote]
Immunologiasta yhtään syvällisemmin keskustellessa ymmärretään, että termiä ensimmäinen puolustusvaihe ei voi käyttää, tai ainakin sen yhteydessä mainitaan aina termin rajavaisuudet. Katso esimerkiksi alan tuore suomenkielinen oppikirja, Duodecimin Immunologia.
[/quote]
Pakko korjata: tarkoitin siis ensimmäistä puolustusvastetta, en -vaihetta.
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 01:37"]
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 01:25"]
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 01:00"]
Nyt väittely käy kuitenkin ihan turhaan siinä osaamistasossa. Minä ainakin käytän termejä, joiden ymmärrän lukemani pohjalta erottelevan eri asioiden toimintaa. Dendriittiset solut reagoivat elimistön ensimmäisessä puolustusvasteessa.
[/quote]
Immunologiasta yhtään syvällisemmin keskustellessa ymmärretään, että termiä ensimmäinen puolustusvaihe ei voi käyttää, tai ainakin sen yhteydessä mainitaan aina termin rajavaisuudet. Katso esimerkiksi alan tuore suomenkielinen oppikirja, Duodecimin Immunologia.
[/quote]
Koska Duodecimin Immunologiaa ei löydy netistä ihan suoraan, en näe kauhean vääränä suomennoksena, jos käännän englanninkielisen "The innate immune system, also known as non-specific immune system and first line of defense" ensimmäiseksi puolustusvasteeksi.
Muuttuiko se paljon tuossa käännöksessä, jos asiayhteydestäkään asia ei ilmennyt?
[/quote]
Immunologiasta yhtään syvällisemmin keskusteltaessa osataan käyttää myös suomenkielisiä valideja termejä. Hienosti käytetty Wikipediaa pohjatietona :')
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 01:43"]
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 01:37"]
Koska Duodecimin Immunologiaa ei löydy netistä ihan suoraan, en näe kauhean vääränä suomennoksena, jos käännän englanninkielisen "The innate immune system, also known as non-specific immune system and first line of defense" ensimmäiseksi puolustusvasteeksi.
Muuttuiko se paljon tuossa käännöksessä, jos asiayhteydestäkään asia ei ilmennyt?
[/quote]
Immunologiasta yhtään syvällisemmin keskusteltaessa osataan käyttää myös suomenkielisiä valideja termejä. Hienosti käytetty Wikipediaa pohjatietona :')
[/quote]
Ainakin voi todeta, että argumentaatio senkuin paranee.
Ehkä täällä palstalla kukaan ei ole yrittämässäkään toimia lääkärinä wikin tietojen pohjalta, mutta aika hyvin sieltä englanninkielisestä wikistä pääsee jyvälle immunologian perusasioista.
En vielä ole löytänyt laista kohtaa, jonka nojalla potilas ei saisi unettomuuteensa opiskella englanninkielisen wikin tai muiden englanninkielisten lähteiden pohjalta sairauksistaan tai toimenpiteistä joita on edessä. Kun nyt näyttää olevan selvä, että potilaanakin pitää tuntea immunologian suomenkielessä käytettävät erityispiirteet, voisit silti selvittää, mikä mielestäsi olisi dendriittisillä soluilla se vaihtoehtoinen ensimmäinen puolustusvaste johon tuon voi sekoittaa, kun tuon termin käyttö vaikeutti ymmärrystä niin vahvasti? Oliko suuri vaara sekoittaa se ihoon ja limakalvoihin? Eikös silloin olisi puhuttu Langerhansin soluista ja vaste kuitenkin viitannee taas muuhun kuin fyysiseen?
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 01:43"]
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 01:25"]
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 00:56"]
En ole tuon viestin kirjoittaja. Sinulle on mahdoton vastata, sillä juuri tässäkin käy ilmi se hatara tietopohjadi. Ei sinulle voi vastata syvällisesti ja lääketieteen, solu- ja molykyylibiologian ja immunologian käsitteillä, joita jostain syystä itse käytät, sillä et hallitse niitä etkä perusasioita. En ymmärrä miksi haluat inttää ja väittää vastaan puutteellisilla tiedoillasi. Etsi vastauksesi sieltä googlesta, toivottavasti kukaan ei halua tuhlata aikaansa kanssasi.
[/quote]
Immunologiasta yhtään syvällisemmin keskustellessa ymmärretään, että termiä ensimmäinen puolustusvaihe ei voi käyttää, tai ainakin sen yhteydessä mainitaan aina termin rajavaisuudet. Katso esimerkiksi alan tuore suomenkielinen oppikirja, Duodecimin Immunologia.
[/quote]
Immunologiasta yhtään syvällisemmin keskusteltaessa osataan käyttää myös suomenkielisiä valideja termejä. Hienosti käytetty Wikipediaa pohjatietona :')
[/quote]
Loistavaa ammattitaidolla pätemistä. Onko sinulla kuitenkaan sitä kovinkaan paljoa? Enemmänkin tästä ketjusta olisi voinut poimia tuonsävyistä. Kannattaisiko kuitenkin miettiä, ettei olisi rättipäivät tai muuten vaan hiekkaa pillussa, ennen kuin alkaa vastaamaan potilaiksi itsensä toteavia? Väsyneenä kannattaa ehkä lähteä mieluummin kiertämään osastoa kuin vittuilla toisille netissä.
Työympäristösi kuulostaa aika hierarkiselta.
Hei ap. Harmi ettet ole vielä saanut yhtään kunnollista vastausta kysymykseesi. En ole asiantuntija minäkään, mutta muistelisin kuulleeni hematologilta jotakin tällaista:
Värityypin jaotellaan ABO-ryhmiin ja lisäksi reesustekijöiden perusteella. Veressä on kuitenkin paljon muitakin pinta-antigeeneja, joita vastaan voi muodostua vasta-aineita. Toistuvien verensiirtojen ongelmana voi siis olla näiden vasta-aineiden muodostuminen vieraita tekijöitä vastaan, jolloin sopivan veren löytäminen voi olla haastavampaa. Koskaanhan veri ei ole täysin identtistä, vaikka mahdollisimman sopivaa yritetäänkin valita. Tosin muutama verensiirto on vielä vähäistä ollakseen "toistuvaa".
[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 23:44"]
[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 23:25"]
[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 22:41"]
Verensiirrosta ei tule haittavaikutuksia (kuin edellä lueteltuja) eikä aiemmilla verensiirroilla ole merkitystä. Verensiirto ei ole millään lailla verrattavissa elimen siirtoon.
[/quote]
Oli ihanan tyhjentävä vastaus, kun uskoisi asian olevan noin yksinkertainen.
Johan tuolla dokumentissa kerrotaan hemolyysi, joka on täällä kysytty vasta-ainereaktio, johon kukaan ei siis alkanut sen syvemmin vastaamaan. Mikä saa aikaan sen hemolyysin, jos aikaisemmalla verensiirrolla ei ole merkitystä?
[/quote]
Verensiirrot ovat tosiaan pitkällä aikavälillä erittäin turvallisia. Niitä ei todellakaan ole linkitetty autoimmunisairauksiin enkä ole koskaan kuullut verensiirtoon liittyvästä myöhäishaittavaikutuksesta. Verensiirtojen riskit liittyvät siihen itse tiputustilanteeseen, jolloin voi ilmaantua haittavaikutus; esimerkiksi nousta kuume ja ilmetä hyljintäreaktio. Akuutit haittavaikutukset ovat melko harvinaisia, mutta verensiirtojen lukumäärän kasvaessa niidenkin todennäköisyys kasvaa. Housen hoitaja tarkoitti varmasti tätä.
Älä murehdi liikoja, varsinkaan kun et tiedä paljoa lääketieteestä. Lääkärit eivät käytä verensiirtoja turhaan. Jos jokin asia askarruttaa, kysy lääkäriltäsi. Näin palstan kautta on turhaa ja työlästä vastata kysymyksiisi, kun perustietosi asiasta ovat hatarat.
[/quote]
Ihan keskustelemalla olen oppinut monistakin asioista. Kun jotain tietoa saa, osaa lukea lisää toisaalta. Minä en pelkää autoimmuunireaktioita, joista jotkut täällä kyselee, vaan kiinnostaa tieto, mitä minussa tapahtuu. Mistä ne akuutit haittavaikutukset syntyvät? Onko kyse fagosytoosista, dendriittisten solujen reaktioista tai MHC:n mukaisesta adaptiivisesta vasteesta? Ainakin arvaan, että asiassa on monta vaikuttavaa tekijää, kun elimistön puolustuskin rakentuu ensimmäisen vaiheen ja toisen vaiheen vasteessa useamman eri tekijän summasta.
Vaikka en murehdi, aivan tuota autoimmuunisairauksienkaan linkkiäkään en ihan heti kumoaisi. Jos tarvitaan lisää verta, tarkoittaa se oman veren vähenemistä. Oman veren vähenemisestä seuraa myös autoimmuunisoluja hävittävien solujen vähenemistä, kun tuskin siirretyssä veressä voi olla niitä oman elimistön tuntevia T-soluja.