Paras ystäväni katkaisi välit - mustasukkaisuusdraama
Vuosia sitten tapasin keskustelufoorumilla miehen. Aloimme jutella usein mesessä, todella mielenkiintoisia keskusteluja. Olin itse silloin ihastunut johonkuhun, joten moniin kuukausiin välillämme ei ollut muuta kuin näitä keskusteluja, mutta livenäkin tavattiin muutaman kerran. Asuimme eri puolilla Suomea, joten emme kovin usein.
No, sitten tämä suhteentynkäni karahti kiville, ja aloin jutella entistä enemmän tämän nettituttuni kanssa. Aloimme myös nähdä toisiamme enemmän, ja jossain vaiheessa sitten yritimme vähän suhdettakin. Ei siksi, että välillämme olisi ollut mitään järisyttävää himoa, vaan siksi, että harvoin tapaa ketään, jonka kanssa on niin kivaa jutella.
Tätä etäsuhdetta kesti sitten noin kolmisen kuukautta. Tosin olimme molemmat opiskelijoita, joten saatoimme nähdä toisiamme kyllä melko paljon, mutta oli se silti etäsuhde. Homma kaatui sitten kuitenkin siihen, että haluamme elämältä ihan eri asioista, emmekä ole parisuhdemielessä yhtään yhteensopivat. Minä olen ylipäänsä huonoa vaimomatskua, minkä hän todellakin huomasi. Ja hän taas ei ollut ihan sitä, mitä minä kumppanilta haen. Eli lopetimme säätämisen ja jatkoimme ystävinä.
"Eron" jälkeen kävin muutamilla treffeillä ja tapasin nykyisen kumppanini. Olemme olleet yhdessä jo muutamia vuosia. Ystäväni on treffaillut, ollut ihastunut muutamaankin naiseen ja jatkanut elämäänsä. Ei ole mitenkään minun perääni itkenyt.
Juttelemme lähes joka päivä vähintään muutaman lauseen facebookissa, joskus pari tuntia puhelimessa. Joskus hän tulee meille kahville, kun on liikkeellä täällä päin Suomea. Omalle miehelleni tämä on ok. Saatamme puhua maailman menosta, tieteestä ja uutisista, tai sitten omista kuulumisista. Hän on ollut tukenani, muiden läheisteni joukossa, kun olen sairastanut. Jos jotain jännää tapahtuu, ilmoitamme toisillemme ensimmäisten joukossa. Hän on paras ystäväni, ihan samoin kuin joku nainenkin olisi. Emme koskaan flirttaile emmekä juuri muistele sitä lyhyttä aikaa, kun yritimme olla enemmän kuin ystäviä.
No, nyt ystäväni tapasi naisen, jolle tämä järjestely on iso ongelma. He ovat tunteneet vasta muutaman kuukauden, etäsuhteessa. Mutta tilanne eteni jo siihen pisteeseen, että ystäväni oli valittava meidän kahden väliltä. Hän valitsi tietty sen naisen, koska he voivat yhdessä perustaa perheen, mutta minä nyt olen vain hänen paras ystävänsä. Emme voi olla enää edes fb-kavereita, koska uusi nainen ahdistuu tästä tavattomasti, ja ystäväni ei kestä aiheuttaa hänelle tuskaa.
Minä olen huolissani. Nainen vaikuttaa hyvin omistushaluiselta. Hän on vakuuttunut, että ystäväni ei ole päässyt minusta yli, ei voi kuulemma olla ajattelematta sitä, että me olemme olleet intiimisti joskus, ja pelkää niin voivan tapahtua uudelleenkin. Vaikka asumme yhä eri puolila Suomea, minä seurustelen tahollani, emmekä kumpikaan tunne mitään tarvetta hakata päätämme enää samaa seinää vasten... Suhdetta koitettiin, se ei toiminut, olisi alunperinkin pitänyt tyytyä pelkkään ystävyyteen.
No, minut on nyt ulkoistettu ystäväni elämästä, enkä voi tehdä asialle mitään. Mutta olen huolissani ystävästäni. Onko tuollainen ihan normaalia, että jo muutaman kuukauden tuntemisen jälkeen nainen manipuloi miehen luopumaan ystävistään? Voiko tämä nainen mitenkään olla hyvää vaimomateriaalia, vai onko ystäväni joutunut succubuksen kynsiin?
Kommentit (212)
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:30"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:12"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:04"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:00"]
Numerolle 86:
Jos kaksi naista ovat mustasukkaisia samasta miehestä, kumpi kuuluu miehen ja sen toisen mustasukkaisen naisen väliin; miehen uusi nainen, vai eksä? Jos siis nämä kaksi naista eivät ns. mahdu saman katon alle?
Ei kai kukaan ole sinänsä sanonut, että miehen puoliso on kunnollinen, ap viallinen.
[/quote]
En ole 86, mutta mielestäni ap ei ole niinkään mustasukkainen miehestä, ja vaikka olisi, niin se ei kuulu tähän, vaan kyseessä on se, että onko ok sanella puolisille kenen kanssa tämä saa olla ystävä.
[/quote]
Totta kai se kuuluu tähän. Eihän alkuasetelmakaan ollut se, että uusi nainen kategorisesti olisi kieltänyt mieheltä naisystävät, sellaista lausetta ei ap ole kirjoittanut eikä kuullut naisen sanoneen. Varmasti jonkinlainen naistuttava olisi ihan ok, mutta kun ihmisissä on eroja, toisilla ei ole itseluottamusta, jotta kestäisivät vastakkaisen sukupuolen syvät ystävyyssuhteet omalle puolisolleen. Ja ap:n ystävämies on valinnut naisekseen tällaisen naisen.
[/quote]
Eikä kuulu. Ap:han kertoi, että toinenkin naispuoleinen ystävä lempattiin. Ja kyllä, olet ihan oikeassa, että mies valitsi juuri tämän naisen. Se tässä surullista onkin. Kamalinta tässä asiassa on se, että sen sijaan, että olisi oltu ap:n puolella ystävän (typerän) menetyksen johdosta ja porukalla todettu tyttöystävä sairaaksi, av-kansojen syvät rivit ovatkin yllättäen tyttöystävän puolella, että totta kai saa sanella kenen kanssa kumppani on ystävä. Ihan samalla lailla kuin lapsilleen (mikä on minusta sekin usein varsin kyseenalaista, mutta huomattavasti paljon ymmärrettävämpää).
[/quote]
Mutta näinhän se AV:lla menee, ihan sama, miten sairaasta asetelmasta on kyse, ap on aina syyllinen. Ja tästä av:n tasosta johtuen en ihmettele ollenkaan, että ap on saanut tällaisia vastauksia, mitä olemme saaneet ihmetellä. Täällä liikkuu näköjään hämmentävän paljon ilkeitä, kontroloivia, heikkoitsetuntoisia ja mielenterveyshäiriöisiä ihmisiä.
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:31"]
Kokemukseni jaoin jotta ap vois miettii asiaa kaverinsa naisen näkökulmasta. Minulle on Kyl hyvinki selkeää et exä oli pettäjä ja täys kilipää. Uus mies ei ole joten päädyimme ratkaisuun johon kaikki olivat tyytyväisiä, mitä vikaa siinä on. Mut ap tuo kommenttisi tuota että jonain päivänä olette eronneita leskiä yns ja tienne kohtaa kertoo jo sen että sulla on enemmänkin tunteita ystävääsi kohtaan. Mietin nimittäin ihan samaa et jos mä ja mun ukko joskus erotaan niin se hakee tukea tuolta naisystävältään ja tulee sitä saamaan yllin kyllin ja minä saan sitä ihmiseltä kehen en kuulemma saa pitää yhteyttä koska myönsin olevani ihastunut vaikka kavereita ollaan.
[/quote]
No mä en tosiaan aio tehdä lapsia, joten kenes kanssa mä kiikkustuolissa juttelen, jossen ystävieni? Mielellään tietty juttelisin parhaimman ystäväni kanssa, koska sen kanssa on parhaat jutut. Leskeys tai eronneisuus liittyy tähän asiaan siten, et ilmeisesti me emme voi yhteydessä olla, jos olemme parisuhteessa, koska olemmehan eri sukupuolta! Se on tullut tässä ketjussa aika selväksi, että ei ole ok olla ystävä vastakkaisen sukupuolen kanssa, jos on suhteessa. Jos ollaan naimisissa tahoillamme, istutaan varmaan puolisoidemme kanssa, mut jos ei, niin paras ystävä on toiseks paras vaihtoehto! Mielellään tietty uskoisin, et vuonna 2054 yhteiskunta on kehittynyt niin pitkälle, et voidaan istua kiikkustuolissa juttelemassa vaikka kaikki neljä...
Ap
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:39"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:14"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 21:54"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 21:47"]
En "joustanut" saadakseni miehen, koska en halunnut häntä! Eikä hänkään halunnut minua! Hän oli ehkä hetken aikaa vähän ihastunut, mutta olemme puhuneet myöhemmin asiat selväksi ja kertoneet mikä toisessa miellytti ja mikä ärsytti. Häntä toisaalta miellytti se, että osaan olla yksikseni enkä roiku puntissa koko ajan, mutta toisaalta olisi halunnut että hakisin edes joskus hänen huomiotaan. Jokainen haluaa tulla halutuksi, ja minä olen tosi huono ilmaisemaan tunteitani. Hän tosiaan haluaa perheen ja lapsia, minä haluaisin porhaltaa pitkin maailmaa luomassa uraa. Hän on siisteydestä erittäin tarkka, minä suurpiirteinen jne.
Lopulta molemmilla oli vaan sellainen tunne, että meille on maailmassa paremmatkin puolisot odottamassa, mutta keskustelumme ovat vain niin mielenkiintoisia, että jatkoimme silti ystävyyttä. Ja hyvin on tässä jo vuosikaudet jaksettu jutella. Mein tuttavuutemme alkoi ystävyydestä ja päättyi siihen. Melkein vois sanoa et se kolmen kuukauden sähellys oli pitemminkin fuckbuddy-tyyppinen.
Ja enhän minä nyt tosiaan ole tunkenut toisen suhteeseen! Olen antanut suhteensa alettua antanut paljonkin tilaa, en ole sanonut pahaa sanaa... Ystäväni itse kysyi voivatko tulla meille kylään, ja ehkä yöksikin, kun nainen on suomessa.
Onko ystäväni muka tunkenut minun suhteeseeni tässä pari viime vuotta, kun on soitellut ja kirjoitellut? Kävi meillä kahvillakin, kodinrikkoja! :D Istui vastapäätä miestäni ja puhui tietokoneista. Mun mielestä ei ole tunkenut, koska olen tykännyt jutella hänen kanssaan.
Ap
[/quote]
No ei tietenkään ole tunkenut, jos se on ollut kaikille osapuolille ok! Mutta itse olet ajatellut, että voit integroitua miehen ja hänen tulevan puolison elämään. Kysymättä puolisolta, tietenkään, kun häntä ei ollut, että olisit voinut kysyä.
Olet pettynyt, kun nyt näyttää siltä, että et voikaan integroitua. Kuka sellaista oli luvannut? Ja olet ehkä vähän hätäinen, jos malttaisit, asiat voisivat näyttää vuoden päästä toisenlaisilta.
[/quote]
Eli jos mun mies ei tykkäis et olen ystäväni kanssa tekemisissä, niin nämä ystäväni puhelut ja vierailut olisivat suhteeseeni tunkemista, siitä huolimatta että itse toivottaisin yhteydenpidon tervetulleeksi?
En minä yritä integroitua ystäväni elämään yhtään sen enempään kuin olen integroitunut muidenkaan ystävieni elämään. Ainakaan tähän asti kukaan ei ole sanonut, että voisitko lopettaa soittelemasta ja tuomasta lahjoja lapsilleni, pliiiz! :D
[/quote]
No ei ehkä tunkemista mutta sinä vetäisit häntä kuitenkin suhteeseenne, vaikka miehesi vastustaa. Koska aina jos on vastustusta liikettä ei synny ilman vetämistä.
Onko se vetäminen sitten väärin? Ei tietenkään sinun kannaltasi, sinullehan se on ilo, mutta ajattelenkin asiaa miehesi kannalta. Jos hän vastustaa, hänellä on syy. Mikä se on, on teidän kahden välinen asia.
[/quote]
Näinhän ne sairaat ihmiset yrittävät selitellä käytöstään. Oikeaa syytä löytyy aina. Oikea syy on se, että kaupan kanssa flirttaili, kun akka kehtasi hymyillä ja oikea syy on sekin, kun musta nyt vaan tuntuu siltä :).
No olisihan se mukavaa jos kaikki voisimme olla kuin "yhtä suurta perhettä" mutta harvemmin se niin menee. Kuinkahan moni oikeasti hyväksyisi että miehen entinen on nykyinen paras ystävä... Et kuitenkaan ap ole ystävä vuosien takaa tai lapsuudenystävä mikä olisi aivan eri asia.
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:39"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:14"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 21:54"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 21:47"]
En "joustanut" saadakseni miehen, koska en halunnut häntä! Eikä hänkään halunnut minua! Hän oli ehkä hetken aikaa vähän ihastunut, mutta olemme puhuneet myöhemmin asiat selväksi ja kertoneet mikä toisessa miellytti ja mikä ärsytti. Häntä toisaalta miellytti se, että osaan olla yksikseni enkä roiku puntissa koko ajan, mutta toisaalta olisi halunnut että hakisin edes joskus hänen huomiotaan. Jokainen haluaa tulla halutuksi, ja minä olen tosi huono ilmaisemaan tunteitani. Hän tosiaan haluaa perheen ja lapsia, minä haluaisin porhaltaa pitkin maailmaa luomassa uraa. Hän on siisteydestä erittäin tarkka, minä suurpiirteinen jne.
Lopulta molemmilla oli vaan sellainen tunne, että meille on maailmassa paremmatkin puolisot odottamassa, mutta keskustelumme ovat vain niin mielenkiintoisia, että jatkoimme silti ystävyyttä. Ja hyvin on tässä jo vuosikaudet jaksettu jutella. Mein tuttavuutemme alkoi ystävyydestä ja päättyi siihen. Melkein vois sanoa et se kolmen kuukauden sähellys oli pitemminkin fuckbuddy-tyyppinen.
Ja enhän minä nyt tosiaan ole tunkenut toisen suhteeseen! Olen antanut suhteensa alettua antanut paljonkin tilaa, en ole sanonut pahaa sanaa... Ystäväni itse kysyi voivatko tulla meille kylään, ja ehkä yöksikin, kun nainen on suomessa.
Onko ystäväni muka tunkenut minun suhteeseeni tässä pari viime vuotta, kun on soitellut ja kirjoitellut? Kävi meillä kahvillakin, kodinrikkoja! :D Istui vastapäätä miestäni ja puhui tietokoneista. Mun mielestä ei ole tunkenut, koska olen tykännyt jutella hänen kanssaan.
Ap
[/quote]
No ei tietenkään ole tunkenut, jos se on ollut kaikille osapuolille ok! Mutta itse olet ajatellut, että voit integroitua miehen ja hänen tulevan puolison elämään. Kysymättä puolisolta, tietenkään, kun häntä ei ollut, että olisit voinut kysyä.
Olet pettynyt, kun nyt näyttää siltä, että et voikaan integroitua. Kuka sellaista oli luvannut? Ja olet ehkä vähän hätäinen, jos malttaisit, asiat voisivat näyttää vuoden päästä toisenlaisilta.
[/quote]
Eli jos mun mies ei tykkäis et olen ystäväni kanssa tekemisissä, niin nämä ystäväni puhelut ja vierailut olisivat suhteeseeni tunkemista, siitä huolimatta että itse toivottaisin yhteydenpidon tervetulleeksi?
En minä yritä integroitua ystäväni elämään yhtään sen enempään kuin olen integroitunut muidenkaan ystävieni elämään. Ainakaan tähän asti kukaan ei ole sanonut, että voisitko lopettaa soittelemasta ja tuomasta lahjoja lapsilleni, pliiiz! :D
[/quote]
No ei ehkä tunkemista mutta sinä vetäisit häntä kuitenkin suhteeseenne, vaikka miehesi vastustaa. Koska aina jos on vastustusta liikettä ei synny ilman vetämistä.
Onko se vetäminen sitten väärin? Ei tietenkään sinun kannaltasi, sinullehan se on ilo, mutta ajattelenkin asiaa miehesi kannalta. Jos hän vastustaa, hänellä on syy. Mikä se on, on teidän kahden välinen asia.
[/quote]
No ihan kiva, että luit yläasteella fysiikkaa. Homman nimi nyt kuitenkin oli se, ettei ollut kyse newtoneista ja ap:n vetämisestä ja miehen vastustuksesta, vaan siitä, ettei tyttöystävä halunnut miehellään olevan naispuoleisia kavereita. Jos helpottaa, niin voit ajatella, ettei oma miehesi haluaisi, että olisit ystävä parhaan ystäväsi kanssa, tai ettet saisi olla ystävä tietyn värisen ihmisen kanssa. Sama asia, toisen kontrollointi.
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:30"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:22"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:14"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:00"]
Numerolle 86:
Jos kaksi naista ovat mustasukkaisia samasta miehestä, kumpi kuuluu miehen ja sen toisen mustasukkaisen naisen väliin; miehen uusi nainen, vai eksä? Jos siis nämä kaksi naista eivät ns. mahdu saman katon alle?
Ei kai kukaan ole sinänsä sanonut, että miehen puoliso on kunnollinen, ap viallinen.
[/quote]
Anteeksi...keskustelenko minä ala-asteelaisen kanssa? Tulee niin elävästi mieleen nämä ala-astekuviot näistä teidän naurettavista vastakkainasetteluista. "Kun on kaks ihmist ja yks siin välis niin miten siinä pitäis sit valita..." Valintahan koskee sitä heikkoitsetuntoista naista, joka vetää kilarit naurettavasta asiasta, eikä suostu edes tapaamaan ap:ta, että voisi todeta, ettei tilanteessa ole mitään pahaa (eli ap:n ja miehen välit ovat ihan normaalit). Tätähän tämä nainen ei halua tehdä, vaan näkemättä haluaa kieltää ja rajoittaa normaalia ystävyyssuhdetta. Kenen päässä se ongelma silloin on, mikä pitäisi ratkaista? Naisia on maailma pullollaan ja sekopäiden kanssa ei kannata pariutua, sillä niitä uhkia löydetään vaikka kaupan kassasta, joka katsoi väärällä tavalla. Sairaanloinen mustasukkaisuus ja rajoittaminen ei ole rakkautta, vaan sairautta. Hankkikaa apua itsellenne.
[/quote]
Siis sen ap:n ex-miehen ei taatusti tarvitse väkisin raahata uutta naisystäväänsä oppimaan tutustumaan kehenkään, johon hän ei halua. He ovat nyt pari ja sillä sipuli. Ap ei mahtunut siihen niin tiiviisti kuin ennen, se on ikävää, se on valitettavaa, mutta näin se nyt on. En ymmärrä, miten se olisi sairaalloista mustasukkaisuutta, sitä on luultavasti vain omassa päässäsi.
Kaikki ihmiset eivät suhtaudu asioihin samalla tavalla. Sen olen ymmärtänyt jo kauan sitten.
[/quote]
Siis munhan ei tartte tehä yhtään mitä mä en haluu ja munhan ei tartte huomata ollenkaan olevani väärässä tässä mustasukkaisuusasiassa, koska mä en haluu ja miehen pitää nyt vain totella minua, koska mä sanon niin ja koska parisuhteeseen kuuluu se, että on täysin normaalia, että minä naisena ripustaudun, kontroloin ja vahtaan ja käyttäydyn lapsellisesti ja kenelläkään ei ole oikeutta sitä arvostella koska...no ei nyt vaan oo kun mä sanon niin ;)! Mun ei tartte muuttua eikä kasvaa, I'm the queen of fuckin everything! Mies on päättäny nyt vaan kärsiä mun kanssa ja senhän se raukka tekee!!!XDXDXDXD
Näinkö?
[/quote]
No ei. Yritän vain auttaa ap:tä ymmärtämään elämän realiteetteja. Se oli minun kommenttini, josta hän kiittikin, että oli jotain avartanut, että miksi tilanne on sellainen kuin se on. Että kompromisseja tehdään.
Kun elämän realiteettien kanssa pitäisi kuitenkin elää, vaikka minäkin tiedän, että olisi ihanaa jos tällaisia mustasukkaisuuksia ei olisi. Mutta ap:llä on nyt sellainen tilanne käsissään, eikä se auta, vaikka me kuinka haukkuisimme sitä uutta naista. Monesti täällä keskustelijoilta unohtuu tyyneysrukous.
Antakaa minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa mitä voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan.
Ja sekin, että moni täällä ON jo leimannut sen uuden naisen ihan lyttyyn. Luultavasti hän on kuitenkin aivan tavallinen nainen, kukaan meistä kun ei ole täydellinen.
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:45"]
No olisihan se mukavaa jos kaikki voisimme olla kuin "yhtä suurta perhettä" mutta harvemmin se niin menee. Kuinkahan moni oikeasti hyväksyisi että miehen entinen on nykyinen paras ystävä... Et kuitenkaan ap ole ystävä vuosien takaa tai lapsuudenystävä mikä olisi aivan eri asia.
[/quote]
Voi kuule, sama tilanne se olisi sen lapsuuden ystävän tai muun ystävän kanssakin. Ihan vain siitä syystä, että sattuu olemaan väärää sukupuolta! Sairaanloisen mustasukkainen on mustasukkainen aina, ihan huolimatta siitä, miten pitkä ystävyys on takana, onko eksä vai ei...syitä löytyy ihan aina. Naistenkin kannattaisi pikkuisen mennä itseensä ja miettiä, millainen käytös edesauttaa mahdollista pitkää parisuhdetta ja minkälaiset asiat etäännyttävät miestä pois parisuhteesta. Teinimäisyys, mammamaisuus (eli nainen päättää miehen puolesta mm. ystävyyssuhteista), huono itsetunto (mikä vaivaa hämmästyttävän monta suomalaista naista), oman elämän puuttuminen, ylitunteellisuus ja dramaattisuus, hallitsematon käytös, itsehillinnän puute, kykenemättömyys tarkastella kriittisesti omaa käytöstä ja omia reaktioita...kyllä näillä saa aika hyvin ajettua miehen toisen syliin. Mutta jatkakaa toki samaan malliin ja aloittakaa muutaman vuoden päästä ketju sitten siitä, kun mies petti, otti ja lähti toisen matkaan, vaikka minä olin niiiiiin ihana vaimo ;)...
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:37"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:22"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:14"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:00"]
Numerolle 86:
Jos kaksi naista ovat mustasukkaisia samasta miehestä, kumpi kuuluu miehen ja sen toisen mustasukkaisen naisen väliin; miehen uusi nainen, vai eksä? Jos siis nämä kaksi naista eivät ns. mahdu saman katon alle?
Ei kai kukaan ole sinänsä sanonut, että miehen puoliso on kunnollinen, ap viallinen.
[/quote]
Anteeksi...keskustelenko minä ala-asteelaisen kanssa? Tulee niin elävästi mieleen nämä ala-astekuviot näistä teidän naurettavista vastakkainasetteluista. "Kun on kaks ihmist ja yks siin välis niin miten siinä pitäis sit valita..." Valintahan koskee sitä heikkoitsetuntoista naista, joka vetää kilarit naurettavasta asiasta, eikä suostu edes tapaamaan ap:ta, että voisi todeta, ettei tilanteessa ole mitään pahaa (eli ap:n ja miehen välit ovat ihan normaalit). Tätähän tämä nainen ei halua tehdä, vaan näkemättä haluaa kieltää ja rajoittaa normaalia ystävyyssuhdetta. Kenen päässä se ongelma silloin on, mikä pitäisi ratkaista? Naisia on maailma pullollaan ja sekopäiden kanssa ei kannata pariutua, sillä niitä uhkia löydetään vaikka kaupan kassasta, joka katsoi väärällä tavalla. Sairaanloinen mustasukkaisuus ja rajoittaminen ei ole rakkautta, vaan sairautta. Hankkikaa apua itsellenne.
[/quote]
Siis sen ap:n ex-miehen ei taatusti tarvitse väkisin raahata uutta naisystäväänsä oppimaan tutustumaan kehenkään, johon hän ei halua. He ovat nyt pari ja sillä sipuli. Ap ei mahtunut siihen niin tiiviisti kuin ennen, se on ikävää, se on valitettavaa, mutta näin se nyt on. En ymmärrä, miten se olisi sairaalloista mustasukkaisuutta, sitä on luultavasti vain omassa päässäsi.
Kaikki ihmiset eivät suhtaudu asioihin samalla tavalla. Sen olen ymmärtänyt jo kauan sitten.
[/quote]
Siis mitä? Luitko aloitusta laisinkaan? Vai että niin tiiviisti :D. Muijahan oli käskenyt katkaista välit naispuoleisiin ystäviin! Ap ei ollut ainoa!
[/quote]
Luin ja tarkoitin juuri mitä sanoin. Aiemmin ap oli mieheen yhteydessä tiiviisti, mutta ei ole enää, koska ei mahtunut siihen. Ja ymmärsin kyllä itse tilanteen niin, että ongelma oli ollut juuri nämä kaksi naispuoleista ystävää, eivät naiset sinänsä. Jos ystävyys ei olisi niin syvää siis.
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:37"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:30"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:25"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:17"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:10"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:05"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:00"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 21:49"]
Feminismiin vedotaan, jotta mies saisi pitää naisystäviä?
[/quote]
No todellakin! Feminismin perusajatus on, että kaikki ovat yhtä tärkeitä ja saman arvoisia sukupuolestaan riippumatta. Mutta nyt sitten yhtäkkiä mies ja nainen eivät olekaan samanarvoisia ystävinä/kummankin ystävät eivät ole samanarvoisia.
Voiko misogynistisempää ollakaan, kuin nainen, joka ei ole feministi?
[/quote]
Feminismin perusajatus sopii aika huonosti kolmiodraamoihin.
[/quote]
Miksi koet kolmiodraamana miehen ystävyyden? Vain sukupuolen vuoksi? Koska se olisi sovinistista.
[/quote]
No eikö tässä ole menossa kolmiodraama? Ei kai sen kehittymiseen seksiä tarvita?
[/quote]
Kolmiodraama on sinun päässäsi. Vain ja ainoastaan siellä :D.
[/quote]
Sinulle tässä ei ole kolmiodraamaa, minulle tässä on. Pikkutyttöjenkin ystävyyssuhteisiin syntyy välillä kolmiodraamoja. Miksei miehen, miehen uuden naisen ja miehen ystävän välillekin.
[/quote]
Nimenomaan PIKKUtytöillä, eli LAPSILLA tuollainen käytös on normaalia, mutta mehän olemme aikuisia, eikö? Vai oletko?
[/quote]
Niin, mitä sä sitä multa kyselet? Tässä kolmiodraamassahan on ap, hänen miespuolinen ystävänsä ja tämän tuore kumppani.
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:42"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:30"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:12"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:04"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:00"]
Numerolle 86:
Jos kaksi naista ovat mustasukkaisia samasta miehestä, kumpi kuuluu miehen ja sen toisen mustasukkaisen naisen väliin; miehen uusi nainen, vai eksä? Jos siis nämä kaksi naista eivät ns. mahdu saman katon alle?
Ei kai kukaan ole sinänsä sanonut, että miehen puoliso on kunnollinen, ap viallinen.
[/quote]
En ole 86, mutta mielestäni ap ei ole niinkään mustasukkainen miehestä, ja vaikka olisi, niin se ei kuulu tähän, vaan kyseessä on se, että onko ok sanella puolisille kenen kanssa tämä saa olla ystävä.
[/quote]
Totta kai se kuuluu tähän. Eihän alkuasetelmakaan ollut se, että uusi nainen kategorisesti olisi kieltänyt mieheltä naisystävät, sellaista lausetta ei ap ole kirjoittanut eikä kuullut naisen sanoneen. Varmasti jonkinlainen naistuttava olisi ihan ok, mutta kun ihmisissä on eroja, toisilla ei ole itseluottamusta, jotta kestäisivät vastakkaisen sukupuolen syvät ystävyyssuhteet omalle puolisolleen. Ja ap:n ystävämies on valinnut naisekseen tällaisen naisen.
[/quote]
Eikä kuulu. Ap:han kertoi, että toinenkin naispuoleinen ystävä lempattiin. Ja kyllä, olet ihan oikeassa, että mies valitsi juuri tämän naisen. Se tässä surullista onkin. Kamalinta tässä asiassa on se, että sen sijaan, että olisi oltu ap:n puolella ystävän (typerän) menetyksen johdosta ja porukalla todettu tyttöystävä sairaaksi, av-kansojen syvät rivit ovatkin yllättäen tyttöystävän puolella, että totta kai saa sanella kenen kanssa kumppani on ystävä. Ihan samalla lailla kuin lapsilleen (mikä on minusta sekin usein varsin kyseenalaista, mutta huomattavasti paljon ymmärrettävämpää).
[/quote]
Mutta näinhän se AV:lla menee, ihan sama, miten sairaasta asetelmasta on kyse, ap on aina syyllinen. Ja tästä av:n tasosta johtuen en ihmettele ollenkaan, että ap on saanut tällaisia vastauksia, mitä olemme saaneet ihmetellä. Täällä liikkuu näköjään hämmentävän paljon ilkeitä, kontroloivia, heikkoitsetuntoisia ja mielenterveyshäiriöisiä ihmisiä.
[/quote]
Nyt näytät tästä ketjusta sellaisen viestin! Ja heti! Tai sitten näytät kuinka AV:llä puhutaan itsensä pussiin
Netissä tutustuitte sittemmin seurustelitte ja nyt et ymmärrä miksi miehen nainen ei halua että chattailette jokapv ja höpötätte joskus tuntikausia puhelimessa??
Jotain rajaa ap..
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:53"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:45"]
No olisihan se mukavaa jos kaikki voisimme olla kuin "yhtä suurta perhettä" mutta harvemmin se niin menee. Kuinkahan moni oikeasti hyväksyisi että miehen entinen on nykyinen paras ystävä... Et kuitenkaan ap ole ystävä vuosien takaa tai lapsuudenystävä mikä olisi aivan eri asia.
[/quote]
Voi kuule, sama tilanne se olisi sen lapsuuden ystävän tai muun ystävän kanssakin. Ihan vain siitä syystä, että sattuu olemaan väärää sukupuolta! Sairaanloisen mustasukkainen on mustasukkainen aina, ihan huolimatta siitä, miten pitkä ystävyys on takana, onko eksä vai ei...syitä löytyy ihan aina. Naistenkin kannattaisi pikkuisen mennä itseensä ja miettiä, millainen käytös edesauttaa mahdollista pitkää parisuhdetta ja minkälaiset asiat etäännyttävät miestä pois parisuhteesta. Teinimäisyys, mammamaisuus (eli nainen päättää miehen puolesta mm. ystävyyssuhteista), huono itsetunto (mikä vaivaa hämmästyttävän monta suomalaista naista), oman elämän puuttuminen, ylitunteellisuus ja dramaattisuus, hallitsematon käytös, itsehillinnän puute, kykenemättömyys tarkastella kriittisesti omaa käytöstä ja omia reaktioita...kyllä näillä saa aika hyvin ajettua miehen toisen syliin. Mutta jatkakaa toki samaan malliin ja aloittakaa muutaman vuoden päästä ketju sitten siitä, kun mies petti, otti ja lähti toisen matkaan, vaikka minä olin niiiiiin ihana vaimo ;)...
[/quote]
Ei ole totta. Minä hyväksyn mieheni lapsuuden ystävät mutta en todellakaan halua että olisi päivittäin yhteydessä entiseensä!
Etkö oikeasti huomaa mitään eroa?¿?
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:53"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:45"]
No olisihan se mukavaa jos kaikki voisimme olla kuin "yhtä suurta perhettä" mutta harvemmin se niin menee. Kuinkahan moni oikeasti hyväksyisi että miehen entinen on nykyinen paras ystävä... Et kuitenkaan ap ole ystävä vuosien takaa tai lapsuudenystävä mikä olisi aivan eri asia.
[/quote]
Voi kuule, sama tilanne se olisi sen lapsuuden ystävän tai muun ystävän kanssakin. Ihan vain siitä syystä, että sattuu olemaan väärää sukupuolta! Sairaanloisen mustasukkainen on mustasukkainen aina, ihan huolimatta siitä, miten pitkä ystävyys on takana, onko eksä vai ei...syitä löytyy ihan aina. Naistenkin kannattaisi pikkuisen mennä itseensä ja miettiä, millainen käytös edesauttaa mahdollista pitkää parisuhdetta ja minkälaiset asiat etäännyttävät miestä pois parisuhteesta. Teinimäisyys, mammamaisuus (eli nainen päättää miehen puolesta mm. ystävyyssuhteista), huono itsetunto (mikä vaivaa hämmästyttävän monta suomalaista naista), oman elämän puuttuminen, ylitunteellisuus ja dramaattisuus, hallitsematon käytös, itsehillinnän puute, kykenemättömyys tarkastella kriittisesti omaa käytöstä ja omia reaktioita...kyllä näillä saa aika hyvin ajettua miehen toisen syliin. Mutta jatkakaa toki samaan malliin ja aloittakaa muutaman vuoden päästä ketju sitten siitä, kun mies petti, otti ja lähti toisen matkaan, vaikka minä olin niiiiiin ihana vaimo ;)...
[/quote]
Ei ole totta. Minä hyväksyn mieheni lapsuuden ystävät mutta en todellakaan halua että olisi päivittäin yhteydessä entiseensä!
Etkö oikeasti huomaa mitään eroa?¿?
"Näinhän ne sairaat ihmiset yrittävät selitellä käytöstään. Oikeaa syytä löytyy aina. Oikea syy on se, että kaupan kanssa flirttaili, kun akka kehtasi hymyillä ja oikea syy on sekin, kun musta nyt vaan tuntuu siltä :). "
Jos puhumme ap:n tapauksesta, niin siinä ei ollut kysymys suuttumisesta, että mies hymyili kaupan kassalle. Kun keskustelen, niin tykkään realiteeteista.
"No ihan kiva, että luit yläasteella fysiikkaa. Homman nimi nyt kuitenkin oli se, ettei ollut kyse newtoneista ja ap:n vetämisestä ja miehen vastustuksesta, vaan siitä, ettei tyttöystävä halunnut miehellään olevan naispuoleisia kavereita. Jos helpottaa, niin voit ajatella, ettei oma miehesi haluaisi, että olisit ystävä parhaan ystäväsi kanssa, tai ettet saisi olla ystävä tietyn värisen ihmisen kanssa. Sama asia, toisen kontrollointi."
Fysiikka oli pakollista. Ja jos miehen uusi puoliso ei halua ap:tä kuvioihin, niin mieshän vetää ap:tä sinne, jos haluaa tehdä sellaista, josta naisensa ei pidä.
Sitten itse kirjoitat: "Jos helpottaa, niin voit ajatella, ettei oma miehesi haluaisi, että olisit ystävä parhaan ystäväsi kanssa, tai ettet saisi olla ystävä tietyn värisen ihmisen kanssa. Sama asia, toisen kontrollointi."
Homman nimi oli nyt kuitenkin se, ettei ollut kyse siitä, että ap:n mies ei hyväksy ap:lle miespuolista kaveria, vaan...
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 23:03"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:42"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:30"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:12"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:04"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:00"]
Numerolle 86:
Jos kaksi naista ovat mustasukkaisia samasta miehestä, kumpi kuuluu miehen ja sen toisen mustasukkaisen naisen väliin; miehen uusi nainen, vai eksä? Jos siis nämä kaksi naista eivät ns. mahdu saman katon alle?
Ei kai kukaan ole sinänsä sanonut, että miehen puoliso on kunnollinen, ap viallinen.
[/quote]
En ole 86, mutta mielestäni ap ei ole niinkään mustasukkainen miehestä, ja vaikka olisi, niin se ei kuulu tähän, vaan kyseessä on se, että onko ok sanella puolisille kenen kanssa tämä saa olla ystävä.
[/quote]
Totta kai se kuuluu tähän. Eihän alkuasetelmakaan ollut se, että uusi nainen kategorisesti olisi kieltänyt mieheltä naisystävät, sellaista lausetta ei ap ole kirjoittanut eikä kuullut naisen sanoneen. Varmasti jonkinlainen naistuttava olisi ihan ok, mutta kun ihmisissä on eroja, toisilla ei ole itseluottamusta, jotta kestäisivät vastakkaisen sukupuolen syvät ystävyyssuhteet omalle puolisolleen. Ja ap:n ystävämies on valinnut naisekseen tällaisen naisen.
[/quote]
Eikä kuulu. Ap:han kertoi, että toinenkin naispuoleinen ystävä lempattiin. Ja kyllä, olet ihan oikeassa, että mies valitsi juuri tämän naisen. Se tässä surullista onkin. Kamalinta tässä asiassa on se, että sen sijaan, että olisi oltu ap:n puolella ystävän (typerän) menetyksen johdosta ja porukalla todettu tyttöystävä sairaaksi, av-kansojen syvät rivit ovatkin yllättäen tyttöystävän puolella, että totta kai saa sanella kenen kanssa kumppani on ystävä. Ihan samalla lailla kuin lapsilleen (mikä on minusta sekin usein varsin kyseenalaista, mutta huomattavasti paljon ymmärrettävämpää).
[/quote]
Mutta näinhän se AV:lla menee, ihan sama, miten sairaasta asetelmasta on kyse, ap on aina syyllinen. Ja tästä av:n tasosta johtuen en ihmettele ollenkaan, että ap on saanut tällaisia vastauksia, mitä olemme saaneet ihmetellä. Täällä liikkuu näköjään hämmentävän paljon ilkeitä, kontroloivia, heikkoitsetuntoisia ja mielenterveyshäiriöisiä ihmisiä.
[/quote]
Nyt näytät tästä ketjusta sellaisen viestin! Ja heti! Tai sitten näytät kuinka AV:llä puhutaan itsensä pussiin
[/quote]
Viestiäsi odotetaan... Muutkin saa vastata
Elämänkokemusta omaavat lopettivat ilmeisesti ketjun lukemisen jo sivulle 3...
Taitaa AP olla aika hullu, jos nyt miettii että joskus sitten leskene 40-v kuluttua voi taas olla yhteyksissä kyseiseen mieheen.
Ei se homma vaan mene noin, kannattaa unohtaa koko heppu ja etsiä muut ystävät tilalle. Tulee mieleen, että roikut eksässäsi kiinni, koska tuollainen ei ole normaalia.
Itsekin olen suhteistani aina eronnut ystävinä lman draamaa, mutta en kehenkään eksääni yhteyksiä pidä. Ihan hyvin voisin pitää, mukavia ihmisiä ovat, mutta se elämä on elettyä ja tapanani on katsoa tulevaisuuteen sen sijaan että roikkuisin entisissä kiinni.
Ja fakta on se, että vaikka olisi ihan tavallinen nainen/mies, niin ei tuollainen eksiin yhteyden pitäminen ole normaalia. Kuten joku yllä kirjoitti: lapsuudenkaverit ym. ovat juttu erikseen, noista suhteista puuttuu se miehen&naisen välillä ollut rakkaus.
Eksien kanssa voi olla tuttu jne. mutta en suoraan sanottuna usko siihen että eksä voisi olla ns. bestis.
[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 15:41"]
[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 15:25"]
[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 14:49"]
[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 10:24"]
[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 03:05"][quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 02:00"]
[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 01:50"]
Musta tuntuu, että jos aloittajan ystävä olisi nainen ja seurustelukumppani mies, vastaukset olisivat tätä luokkaa:
"Siis mitä ****** kuka hylkää ystävänsä miehen takia??! Onko kyllä sieltä itsestään koko nainen! Ja varsinkin mies, joka kehtaa vaatia tuollaista!"
Nainen ja mies voivat oikein hyvin olla vain kavereita! Itse en muutenkaan ymmärrä, että ystävät hylätään kun aletaan parisuhteeseen. Jokainen ihminen tarvitsee ystäviä (olivatpa ne sitten miehiä tai naisia). Itse ainakin haluan, että minulla on vanhoja ja hyviä ystäviä (myös miehiä), joille voin kertoa asioistani luottamuksellisesti ja avoimesti. Uusien ystävien kanssa samanlaiseen avoimuuteen menee aikaa, jos sellaista koskaan edes saavutetaan.
[/quote]
mmm no kyllä ymmärrät kunhan elämänkokemusta tulee rutkasti lisää
[/quote]
Kuuluuko elämänkokemukseen sairaanloinen mustasukkaisuus ja epävarmuus sekä huono itsetunto? Tämä on täysin uutta minulle! Onnea "elämänkokemuksen" kanssa...
[/quote]elämänkokemuksen myötä oppii ymmärtämään myös muita kuten tapauksen uutta naista...itse tiedän myös monia entisten välisiä yst.suhteita joissa toinen (yleensä mies) edelleen haluaa exsäänsä jota taas uudelle kumppanille ei kerrota...kun toiset ei vaan päästä irti..
[/quote]
Kyllä minä ymmärrän ap:n ystävän naista, hänellä on huono itsetunto ja hän haluaa määräillä ja komennella, asettaa ehtoja jo suhteen alussa. Heikkoitsetuntoinen ihminen toimii hyvin usein tällä tavalla. Ymmärtäminen taas ei tarkoita sitä, että se pitäisi hyväksyä, tai että tällaisia ihmisiä pitäisi kohdella silkkihansikkain, vaan voi ihan sanoa, että mielestäni tuollainen ihminen toimii väärin ja tuhoaa sekä omaa, että miehen elämää ja molempien elämänlaatu paranisi huomattavasti, jos nainen hankkisi itselleen apua.
86
[/quote]
Apua mihin?? Siihen ettei halua että miehensä yhteydessä exään päivittäin?
Etkö lukenut muutakuin omat viestisi? Paljon hyviä perusteita/esimerkkejä miksi tilanne ei ole ok.
[/quote]
Eksäänsä, jonka kanssa ei mitään kunnon romanssia ikinä ollutkaan eikä sen suurempia tunteita. Toki ystävyyttä nykyään kuten varmasti on aina ollutkaan, mutta miten joku voi tuntea uhkaksi ihmisen, jonka kanssa mies ei ole halunnutkaan ajatella yhteistä tulevaisuutta? Jollain tasolla ymmärtäisin tämän mustasukkaisuuden ja vahtaamisen paremmin, jos ap olisi ollut tämän miehen vuosisadan rakkaus, mutta näinhän ei ollut. Oletko itse lukenut ap:n viestejä, vai yritätkö nyt vain väkisin vängätä tästä paljon isompaa asiaa, mitä se TODELLISUUDESSA onkaan? Ap:n ja miehen suhteen tynkä kesti muutaman hassun kuukauden, ei voida puhua edes seurustelusta vaan tapailusta. Mitään suuria ROMANTTISIA tunteita ei ollut, vaikka ystävyyttä onkin.
[/quote]
Tähdennän vielä, että minusta hyvä perustelu toisten ystävien rajaamiselle ei ole musta tuntuu-tunne, vaan ihan oikea, perusteltu syy. Perusteltu syy ei mielestäni ole se, että ap ja mies ovat joskus tapailleet toisiaan ja todenneet, että ystävyys toimii paremmin, toinen ihminen ei kiinnosta romanttisessa mielessä. Kyllä tällaisessa tilanteessa on säälittävää ja sairasta tuntea mustasukkaisuutta ihmistä kohtaan, johon toisella ei ole romanttisia tunteita, ei ole ollut suurta rakkautta tai mitään vastaavaa. Se oli suhdekokeilu, muutaman kuukauden tapailu. Kyllä toiseen ihmiseen pitäisi pystyä sen verran luottamaan, ettei ala kieltämään ystävyyssuhteita ihan vain siitä syystä, ettei luota omaan suhteeseensa.
Sillä sitähän tuo on. Se on suora viesti siitä, että minä en luota sinun arviointikykyihisi enkä usko sanaasi, kun sanot, että tämä henkilö on minulle tunnetasolla vain ystävä. Minä tiedän sinua paremmin ja tiedän, että sinulla on pakko olla jotain enemmän tätä ihmistä kohtaan, vaikka oletkin minun kanssani, joten siksi minun pitää päättää sinun puolestasi, kenen kanssa saat viettää aikaasi ja kenen et, koska minä tunnen sinut paremmin kuin sinä itse ja minä hillitsen sinua paremmin kuin sinä. Ja minä pelkään suhteemme puolesta, en luota tunteisiimme ja suhteemme toimivuuteen. En usko, että todella haluat olla kanssani.
Ap:han ei tarinan mukaan ollut ainut nainen, johon tämän miehen piti katkaista välinsä.
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:14"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 21:54"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 21:47"]
En "joustanut" saadakseni miehen, koska en halunnut häntä! Eikä hänkään halunnut minua! Hän oli ehkä hetken aikaa vähän ihastunut, mutta olemme puhuneet myöhemmin asiat selväksi ja kertoneet mikä toisessa miellytti ja mikä ärsytti. Häntä toisaalta miellytti se, että osaan olla yksikseni enkä roiku puntissa koko ajan, mutta toisaalta olisi halunnut että hakisin edes joskus hänen huomiotaan. Jokainen haluaa tulla halutuksi, ja minä olen tosi huono ilmaisemaan tunteitani. Hän tosiaan haluaa perheen ja lapsia, minä haluaisin porhaltaa pitkin maailmaa luomassa uraa. Hän on siisteydestä erittäin tarkka, minä suurpiirteinen jne.
Lopulta molemmilla oli vaan sellainen tunne, että meille on maailmassa paremmatkin puolisot odottamassa, mutta keskustelumme ovat vain niin mielenkiintoisia, että jatkoimme silti ystävyyttä. Ja hyvin on tässä jo vuosikaudet jaksettu jutella. Mein tuttavuutemme alkoi ystävyydestä ja päättyi siihen. Melkein vois sanoa et se kolmen kuukauden sähellys oli pitemminkin fuckbuddy-tyyppinen.
Ja enhän minä nyt tosiaan ole tunkenut toisen suhteeseen! Olen antanut suhteensa alettua antanut paljonkin tilaa, en ole sanonut pahaa sanaa... Ystäväni itse kysyi voivatko tulla meille kylään, ja ehkä yöksikin, kun nainen on suomessa.
Onko ystäväni muka tunkenut minun suhteeseeni tässä pari viime vuotta, kun on soitellut ja kirjoitellut? Kävi meillä kahvillakin, kodinrikkoja! :D Istui vastapäätä miestäni ja puhui tietokoneista. Mun mielestä ei ole tunkenut, koska olen tykännyt jutella hänen kanssaan.
Ap
[/quote]
No ei tietenkään ole tunkenut, jos se on ollut kaikille osapuolille ok! Mutta itse olet ajatellut, että voit integroitua miehen ja hänen tulevan puolison elämään. Kysymättä puolisolta, tietenkään, kun häntä ei ollut, että olisit voinut kysyä.
Olet pettynyt, kun nyt näyttää siltä, että et voikaan integroitua. Kuka sellaista oli luvannut? Ja olet ehkä vähän hätäinen, jos malttaisit, asiat voisivat näyttää vuoden päästä toisenlaisilta.
[/quote]
Eli jos mun mies ei tykkäis et olen ystäväni kanssa tekemisissä, niin nämä ystäväni puhelut ja vierailut olisivat suhteeseeni tunkemista, siitä huolimatta että itse toivottaisin yhteydenpidon tervetulleeksi?
En minä yritä integroitua ystäväni elämään yhtään sen enempään kuin olen integroitunut muidenkaan ystävieni elämään. Ainakaan tähän asti kukaan ei ole sanonut, että voisitko lopettaa soittelemasta ja tuomasta lahjoja lapsilleni, pliiiz! :D
[/quote]
No ei ehkä tunkemista mutta sinä vetäisit häntä kuitenkin suhteeseenne, vaikka miehesi vastustaa. Koska aina jos on vastustusta liikettä ei synny ilman vetämistä.
Onko se vetäminen sitten väärin? Ei tietenkään sinun kannaltasi, sinullehan se on ilo, mutta ajattelenkin asiaa miehesi kannalta. Jos hän vastustaa, hänellä on syy. Mikä se on, on teidän kahden välinen asia.