Lue keskustelun säännöt.
Lukevan teinin vieroittaminen kirjoista
27.10.2020 |
Lukeva teini on varmasti jokaisen vanhemman unelma, mutta meillä lukeminen on tosiaan ongelma ja teini lukee kaiket yöt ja päivät nenä kirjassa kiinni niin että jättää syömiset ja nukkumisen välistä jotta lukeminen ei keskeydy.
Kommentit (35)
Pane lukemaan koulukirjoja.Siitä ei lie mitään haittaa...????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oliko tämä nyt vastaprovo tuohon pelaamisesta vierottamiseen? Meinaan, lukea voi paljon, mutta harvemmin se koukuttaa niin, että yöunet, syöminen jne. jää.
No,minä olin 9-13v tuollainen. Ainakin ajoittain.
En enää teininä, vailka lukuharrastus jatkuikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun äidilläni oli tuo sama ongelma minun kanssani. Opin piilottelemaan kirjoja laatikoiden pohjiin, irroitin peitelistan kaapista ja piilotin sen alle ja kävin salaa kirjastossa. Kirjaston täti piti puoliani ja antoi minun lainata salaa vaikka äitini oli käynyt kirjastolla sanomassa että minulle ei saa lainata. Ei minusta normaali tullut, mutta aikuisena en ole oikeastaan lukenut mitään.
Kiva kun olet saanut addiktiosi kuriin. Kannattaa kuitenkinmuistaa ettei siitä koskaan oikeasti pääse irti ja jos lukee yhtään niin kierre sekä repsahdus on väistämätön. Itse ratkesin kun oli pakko lukea käyttöohjeita nyt on taas yöpöydällä monta kirjaa ja olen alkanut kuunnella äänikirjojakin. Alkoholismiin saattaa auttaa vaikka uskoon tuleminen, mutta miten käy miehen joka yrittää päästä irti tästä ongelmasta sen avulla, joku laittaa lukemaan raamattua, koraania tms.
Ongelma hoitui neurolepteilla. Ne tuhosi aivot niin parissa vuodessa, että nykyisin keskittymiskykyni vastaa hahmotushäiriöistä oravaa. En pysty katsomaan edes televisiota. Alkutekstejä pidemmälle en pääse missään sarjassa kun herpaannun ja olen jo mennyt tekemään jotain muuta.
Kävisin pojan kanssa keskustelun lukeminen on mahtava harrastus mutta ensin työ ja sitten huvi. Eli pojan tulee hoitaa koulu kunnialla. Syödä, nukkua ja huolehtia hygieniastaan ja tietyistä kotihommista. Sitten on vapaa harrastamaan.
Sitten käytännössä koettaisin antaa aikaa ja huomiota pojalle. Kävisin pojan kanssa läksyt yhdessä läpi jos tulee läksyt tekemättä merkintöjä. Ruokapöytään tullaan kun ruoka valmista (eikö se nyt ole peruskäytöstapa muutenkin aina). Nukkumiseenkin pitäisi jotenkin kannustaa. Saisiko pojan huoneeseen pimeyden (sulake pois päältä illalla 10 aikaan).
Kotitöistä voisi olla ihan sovittu että keskiviikkoisin tekee äidin kanssa ruuan ja perjantai iltana leipoo isän kanssa tai mikä teille nyt sopisikaan.
Oletettavasti pojalla ei ole kavereita? Voisiko netistä löytyä lukemista harrastavia kavereita? Kiinnostaisiko poikaa mikään todellisen maailman harrastus jossa voisi saada kavereita?
Minulla venähti ammattikoulu 12 vuoteen. Keskeytyksiä ja lintsaamista kirjastoissa kirjoja lukien.
En viihtynyt koulussa. Menin kirjastoon lukemaan päiväksi kirjoja.
Siksi valmistuin ammattikoulusta 12 vuoden jälkeen aloittamisesta.
Nykyäänkin tekisi mieli mennä vain kirjastoon pakoon kaikkea paskaa, esimerkiksi työelämää.
Ehkä se olisikin hyvä idea. Oma tahtini oli yksi 500 sivun kirja alle neljän tunnin parhaimmillaan.
Olen kotimaan tasolla yksi huipuista ja tuskin löytyy näin hyviä lukijoita kuin minä olen edes Euroopan tasolla.
Olen todennäköisesti maailman parhaimpia lukijoita.
Aika huvittavaa sinällään vai mitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
25 jatkaa
Itse pidin teininä lukemisesta todella paljon. Tai lapsesta asti jo. Luin kaikkea mitä jaksoin kirjastosta kantaa ja kotoa löytyi. Muistan aloittaaneeni ala-aste ikäisenä lukemaan Kalle päätalon Iijoki sarjaa joka löytyi kotoa. Sillo iijokisarjan luku jäi hyvin lyhyeen mutta yläaste ikäisenä luin koko Iijokisarjan ym paljon muuta. Pahimmillaan muistan lukeneeni kolme kirjaa vuorokaudessa ja nukkumaan menin yöllä 4 aikaan kun kirja taas loppui eikä ollut lukemista. Ja aamulla "reippaana" kouluun. Sen kohdan illasta kun huoneessani piti olla pimeää ja vanhemmat ylhäällä luin peiton alla taskulampun kanssa. Kun vanhemmat meni nukkumaan niin pystyi taas lukea kunnon valolla loppuyön.
Aikuisena en ole lukenut kuin satunnaisesti yksittäisiä kirjoja. Mutta nykyään rentoudun pelaamalla esim hayday peliä ja muita vastaavia.
Monelta nyt tuntuu menevä ohi ap:n pointti. Jos oletetaan, että aloitus on totta, niin mikä tahansa asia, joka alkaa häiritä unta, syömistä jne. on haitallista. Lukeminen on hieno asia, mutta ilmeisesti mikä tahansa asia voi mennä yli.
En nyt kuitenkaan osaa antaa apua tähän, suosittelisin tässäki keskustelua esim. koulupsykologin kanssa. Olisi syytä ymmärtää, mihin tarpeseen lapsi lukee ja miksi muut tarpeet jäävät huomioitta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano, että silmät menee pilalle. Ihan oikeasti jatkuva lähelle katselu aiheuttaa likinäköisyyttä.
Minäkin olen himolukija, mutta ihan fyysisiä kirjoja luen harvemmin kun löysin fanifiktion, jota on niin näppärä lukea kännykällä mukavassa asennossa maaten. Ensimmäisen kerran valvoin läpi yön yläasteella, kun oli vain tarkoitus vähän lukea kaverini vinkkaamaa tarinaa alusta ennen nukahtamista, mutta tarina vei mennessään ja aamulla pitikin mennä samoilla silmillä kouluun. Sitten siitä tuli jo tapa ammattikoulussa ja luin monesti koulusta ja kavereiden luota päästyä aamuyölle asti. Lintsasinkin tunneilta jos kaverit eivät olleet jaksaneet paikalle, lähdin tunnin tai parin jälkeen takaisin kotiin lukemaan. Ammattikoulun jälkeen jäin työttömäksi ja luin pari vuotta putkeen päivittäin, ennen kuin hakeuduin uudestaan ammattikouluun ja lopulta vähän ryhdistyin ja vaihdoin lukemisen yöelämässä käymiseen ja tinderin pyörittämiseen, josta sai kirjoista/fanifiktiosta kaivattua draamaa, romantiikkaa ja jännitystä omaan elämään. Elin tosiaan tarinoiden kautta, kun omassa elämässä ei tapahtunut paljon mitään. Nykyään luen harvemmin fiktiota, kun omassa elämässä on mies ja jännittäviä kavereita ja muutenkin mielenkiintoosemmat ajat, joista lukea foorumeilta.
Pointtina pitkään tekstiini oli vain se, että kirjastokortin poistaminen tai valojen sammutus ei välttämättä vähennä lukemista jos poika hoksaa netistä etsiä tarinoita. Toki fanifiktio on enemmän tyttöjen suosiossa, mutta löytyy oikeitakin kirjoja netistä kun osaa etsiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lukeva teini? Todennäköisemmin törmää lentävään sikaan. Ei teinejä kirjat kiinnosta, se on todistettu ja julistettu toreilla jo maailman alusta asti. Miksi tämän provon teini muka olisi joku poikkeus säännöstä?
Miksi luulet että kaikki teinit on samanlaisia? Mistä tällainen mustavalkoinen ajattelu oikein tulee? Älykkyyden puutetta?
Selvä peli, ilmoitat että ratsaat kaikki kirjat, jos ei syö ja liiku säännöllisesti. Ja aluksi muistutat että nyt syömään ja nyt lähde lenkille. Ja voihan syödessä lukea ja lenkillä kuunnella äänikirjaa.
Tuo nukkuminen on vähän hankala, itsellä nelikymppisenäkin sitä vikaa, että hyvää kirjaa ei viitsi jättää kesken ja tulee valvottua pitkälle yöhön lukien. Toisaalta, teininä kyllä pärjäsin tosi vähillä unilla, joten jos teini mielummin lukee kuin nukkuu, niin mitä väliä.
En ihan oiekeasti osaa nähdä runsasta lukemista vikana, mulla se liittyy työhönkin ja opiskeluu yliopistossa oli helppoa, kun lukunopeus oli kova.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä onko tosiaan kyse luetunymmärtämisestä vai puhtaasti tyhmyydestä, kun pointtia ei tästäkään aloituksesta suurin osa löydä? Ei ole älyllä kaikkia siunattu.
Kyllä itselle ainakin järki sanoo, ettei tuo kirjoihin uppoutuminen enää normaalin rajoissa ole jos itsestä huolehtiminen ja koulunkäynti jää kakkoseksi. Kyse ei ole siitä, että kirjat olisivat huono asia vaan se, että tällä kyseisellä nuorella on ongelmia ymmärtää että ihmisen perustarpeiden edelle ei voi jatkuvasti sijoittaa jotain toissijaisia asioita. Jos ihmisen perustarpeet hylätään toisaalle, niin varmaan myös on aika omissa oloissaan oleva kaveri. Sosiaaliset suhteet kärsivät myös ja keskittyminen johonkin muuhun jatkuvalla syötöllä on myös toisten ihmisten huomiotta jättämistä ja se on epäkohteliasta.
Ongelma on siinä mielessä hyvä, että kyse ei ole ulkona rellestämisestä, rikollisuudesta tai muusta vakavasta. Nuoren terveys kuitenkin pidemmällä tähtäimellä tästä voi kärsiä. Itsekin olin lukeva teini, mutta hoidin myös kouluni ja sosiaalisia suhteita. En myöskään terveyttä pistänyt vaakalaudalle.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tosiaan kyse luetunymmärtämisestä vai puhtaasti tyhmyydestä, kun pointtia ei tästäkään aloituksesta suurin osa löydä? Ei ole älyllä kaikkia siunattu.
Kyllä itselle ainakin järki sanoo, ettei tuo kirjoihin uppoutuminen enää normaalin rajoissa ole jos itsestä huolehtiminen ja koulunkäynti jää kakkoseksi. Kyse ei ole siitä, että kirjat olisivat huono asia vaan se, että tällä kyseisellä nuorella on ongelmia ymmärtää että ihmisen perustarpeiden edelle ei voi jatkuvasti sijoittaa jotain toissijaisia asioita. Jos ihmisen perustarpeet hylätään toisaalle, niin varmaan myös on aika omissa oloissaan oleva kaveri. Sosiaaliset suhteet kärsivät myös ja keskittyminen johonkin muuhun jatkuvalla syötöllä on myös toisten ihmisten huomiotta jättämistä ja se on epäkohteliasta.
Ongelma on siinä mielessä hyvä, että kyse ei ole ulkona rellestämisestä, rikollisuudesta tai muusta vakavasta. Nuoren terveys kuitenkin pidemmällä tähtäimellä tästä voi kärsiä. Itsekin olin lukeva teini, mutta hoidin myös kouluni ja sosiaalisia suhteita. En myöskään terveyttä pistänyt vaakalaudalle.
Toisaalta eihän maailma ole ollut terve pitkiin aikoihin. Kirjat on hyvä keino päästä pois koko todellisuudesta.
Koulu ja etenkin työelämä on ihan sairasta.
Ei sellaista kukaan halua elää. Mieluummin pois ja kuolla.
Onneksi on kirjat, pääsee hetkeksi pois kaikesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapia on kaikissa riippuuvuksissa yleensä toimiva keino.
Tämä.
Minkälaisia kirjoja teini lukee?
Mitä poju siis lukee? Mihin hän haluaa paeta? Näkyykö lukeminen vaikka kouluaineissa hyvänä puolena vai unohtuuko koulu?
Romaaneja, dekkareita ja klassikoita varmaan, mitä nyt raahaa kassi kaupalla kirjastosta. Ei edes auta että otetaan pojalta kirjastokortti pois. Tätä kokeiltiin ja poikaa vain osti tilalle aina uuden kortin. Meidän perheessä on kyllä ainakaa luettu enkä ole lukemista vastaan, mutta pojan lukeminen on sairaanloista. Ja kyllä, myls koulu kärsii tästä on mm läksyt tekemättä, poissaoloja ja nenä ollut kirjoissa kiinni tunnillakin.
Kirjastokortti on ilmainen.
Vain ensimmäinen kirjastokortti on ilmainen, mutta seuraavasta joutuu maksamaan 2 euroa jos on alaikäinen ja 5 euroa jos on yli 18v. Lisäksi kadonneesta kortista ja kortin sulkemisesta joutuu maksamaan 4 euroa. Näin Jyväskylässä.
Varmaan provo, mutta jos ei niin: luin teininä 3 romaania päivässä. Läksyjä en tehnyt ikinä peruskoulussa tai lukiossa.
Myöhemmin suoritin vaivatta yliopistotutkinnon. Lukunopeuteni on noin 2,5 - 3 kertaa nopeampi kuin taviksen. Ihmettelin, miksi muut lukevat niin helvetin hitaasti.
"Teini" ei kerro ikään. Onko siis 12 vai 18?