Lue keskustelun säännöt.
Näin naisen, joka oli lapsen saamisen jälkeen rupsahtanut tunnistamattomaksi.
04.02.2014 |
Kaunis, hoikka, nuorekas 35v nainen. Näin reilu vuosi sitten, kertoi olevansa raskaana. Tuttava, ei mikään ystävä.
Näin sen tänään lääkärissä aamulla. VOI LUOJA! Hirveän näköinen! Painoa tullut ihan tajuttomasti, iho oli kuin 20 vuotta viinaa vetäneellä, silmäpussit roikkuivat ja ne oliva MUSTAT. Hiukset epäsiistit, harjaamatta ja likaiset. Ennen pukeutui jakkupukuihin ja tyköistuviin vaatteisiin. Nyt verkkarit ja joku iso collegepaita ja Kuomat.
Mun, lapsettoman, vauvakuume hävisi kuin tuhka tuuleen. Ainakin hetkeksi.
Kommentit (27)
No mä olen kanssa just tollanen tapaus. Oikein pelottaa, että törmää jossain vanhoihin tuttuihin. Mulla tää tosin ei johdu vain siitä lapsen saamisesta, vaan myös masennuksesta ja vaikeasta elämäntilanteesta. Mutta voin kuvitella, että ihmiset ajattelee just, että kauheeta mitä lapsen saaminen tekee ihmiselle. Sekin näyttää varmasti pahalta, kun en oo raskauden aikana enkä imettäessä halunnut värjätä hiuksia, niin ne näyttää oikeesti ihan kauheilta. Siis sillei että ihmiset varmasti ihmettelee, miks kukaan pitäis hiuksiaan näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mistäs tiedät kuka oli, jos oli tunnistamaton?!?
ap, pidä huoli omista asioistas.
Jos nainen on valvonut kipeän vauvan kanssa, niin ei ehkä ensimmäisenä ole mielessä jakkupuku, hiukset ja meikki. Vain lapseton voi laukoa tuollaista paskaa.
Usein se on ohimenevää. Jos vauva on valvottanut, voi ihan hyvin näyttää suohirviöltä. Ihan sama jos lapsetonta vertaa normityöpäivänä siihen, miltä näyttää jos on 2 viikkoa ollut influenssan kourissa.
Kun vauva paranee/alkaa nukkua kokonaisia öitä, alkaa usein liikunta ja itsestä huolehtiminen kiinnostaa taas entiseen malliin.
Hyvä kun muistutit, pitäis ostaa Kuomat. Ne on varmaankin kätevät, kun leikkii lasten kanssa lumessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm... Minä tapasin muita työpaikkani äitiyslomalaisia. Kaikki näytti jotenkin hehkeämmiltä. Toki onni, kun kenelläkään ei ole koliikkivauvaa. Varmasti vauva-aika voi joitakin rupsauttaa ainakin väliaikaisesti, mutta toiset puhkeavat kukkaan. Esim. tuossa mainitsemassani porukassa on kärsitty lapsettomuudesta yms. joten varmaan se täyttyneen unelman onni loistaa kasvoilta.
[quote author="Vierailija" time="04.02.2014 klo 14:39"]
Mä kyllä olen kolmen lapsen 34-vuotiaana äitinä nykyään hoikempi, timmimpi (kiitos kuntosalin ja lenkkeilyn) ja tyyliltäni huolitellumpi kuin olin 24-vuotiaana lapsettomana. Ei lapsi mitään rupsahduta, ellei lapsen saamista käytä tekosyynä homssuuntumiselle. Ja se on ihan itsestä kiinni! :)
[/quote]
Vedä jotain päähäsi! Minulla esim. puhkesi kilpirauhasen vajaatoiminta raskauden jälkeen ja kesti pitkään että se huomattiin. Jos olisit tullut irvimään minulle tuollaista shittiä silloin, voi olla ettet enää puhuisi hampaat suussa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksipä nainen kiinnittäisi huomiota ulkonäköönsä enää synnytyksen jälkeen. Tehtävä suoritettu. Kun on saatu joku siittämään lapsi, voikin kätevästi alkaa pitää ulkonäköä pinnallisena asiana.
Kyllähän näitä välillä näkee. Silloin reagoin säälillä (oikealla, en vihamielisellä) ja helpotuksella siitä, etten itse joudu kokemaan vastaavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on usein sellainen tunne, että kun tapaa jonkun vanhan tutun vuosien takaa, se tapahtuu just sinä päivänä kun on liikkeellä kamalan näköisenä.
Näit sen naisen lääkärissä. Muksu oli varmaan oksentanut pitkin eteistä ja ainoat puhtaat kengät nainen kävi kaivamassa varaston perukoilta - kuomat. Se on valvonut yökaudet kipeän vauvansa kanssa, ehkä itsekin sairaana, ja vetänyt päälleen viimeiset puhtaat vaatteet talosta. Raskauskiloja nyt toisille enemmän, toisille vähemmän. Ne on helppo laihduttaa pois.
Kesällä äityli voi olla jo aivan eri näköinen.
Se voi olla kyllä taas vaikka vuoden päästä ihan entisellään... Raskauskilot kun saa pois, ja nyt kun lääkärillä oli, voi olla kipeä ja siksi niin räjähtänyt olemus...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai nainen oli varmasti huonoimmillaan. Hyvin voi olla, että on valvonut sairaan lapsen kanssa ja vetänyt ihan mitä tahansa päällensä kiireessä tms.
Enkä missään nimessä sano, että jää tuollaiseksi ja että lapsen saamisen jälkeen automaattisesti muuttuisi tuollaiseksi. Veti vain hiljaiseksi ja kyllä se haaveilu ruusunpunaisesta vauva-ajasta hälveni nopeasti.
ap
Niin minäkin 25 vuotiaana lapsen saanut näytin ihan 40 vuotiaalta sen ekan vauvavuoden. Olin läski, väynyt, nuhjuinen. Sitten kun lapsi oli 1 vuotias aloin laihtua ja käydä salilla, nukuttuakin sai taas. Ja nyt 29 vuotiaana olen paremman näköinen kuin ennen lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama täällä ekan vuoden olin semmoinen liikkuva harmaa säkki.. mutta nyt taas vuoden jälkeen on herännyt uudestaan kiinnostus omaan ulkonäköön kilot on karissut ja nukutaan taas=) Ainut vaan että olen uudestaan raskaana ;)
:(
Voi ei... Hänellä on varmasti kamala olla.
[quote author="Vierailija" time="04.02.2014 klo 13:49"]
Niin minäkin 25 vuotiaana lapsen saanut näytin ihan 40 vuotiaalta sen ekan vauvavuoden. Olin läski, väynyt, nuhjuinen. Sitten kun lapsi oli 1 vuotias aloin laihtua ja käydä salilla, nukuttuakin sai taas. Ja nyt 29 vuotiaana olen paremman näköinen kuin ennen lasta.
[/quote]
Niinhän sä luulet.
Tähän täytyy nyt sanoa sen verran, että kyllä ne kilot siksi raskausaikana tulee, että osalla tulee syötyä kahden edestä, osa sairastuu jne. Itse lihoin juuri sen vajaa 11 kg ja olin mielestäni elämäni kunnossa, kauniimpi kuin koskaan. Sitä paitsi olin takaisin entisissä mitoissani kuukauden päästä synnytyksestä. Sen jälkeen olen toki saanut hieman lisää elopainoa, mutta olen tyytyväinen nykytilanteeseeni. Olen aina ollut alipainoinen ja nyt olen normaalipainossa, mitä painoindeksiin tulee uskominen. Ja sitä paitsi, jokainen äiti tahoillaan, eihän sun tarvi samanlaiseks pyrkiä ulkomuodoltas, kuin hän.
Tähän täytyy nyt sanoa sen verran, että kyllä ne kilot siksi raskausaikana tulee, että osalla tulee syötyä kahden edestä, osa sairastuu jne. Itse lihoin juuri sen vajaa 11 kg ja olin mielestäni elämäni kunnossa, kauniimpi kuin koskaan. Sitä paitsi olin takaisin entisissä mitoissani kuukauden päästä synnytyksestä. Sen jälkeen olen toki saanut hieman lisää elopainoa, mutta olen tyytyväinen nykytilanteeseeni. Olen aina ollut alipainoinen ja nyt olen normaalipainossa, mitä painoindeksiin tulee uskominen. Ja sitä paitsi, jokainen äiti tahoillaan, eihän sun tarvi samanlaiseks pyrkiä ulkomuodoltas, kuin hän.
Muita vastauksia lukematta. Ei sitten ole mieleen tullut, että hän on voinut SAIRASTUA johonkin vakavempaan?? Minun tuttu kävi läpi helvetin, hyvä että selvisi hengissä vakavasta sairaudestaan + komplikaatioista. Ei siinä ensimmäisenä pinnallisuus ole mielessä.
Mihin tämä nykyajan pinnallisuutta ihannoiva PASKA johtaakaan lopulta? Ehkä se auttaa erottelemaan, kenellä on päänsisällä muutakin kuin sahajauhoa.
Vauvavuosi on rankka. Ei silloin ihminen ole normaalissa tilassa, jotkut lihoo, jotkut laihtuu, hormonit heittelee, unenpuute näkyy. Vuoden päästä on tilanne jo toinen. Aika aikaansa kutakin sanoi pässi kun päätä leikattiin.