Vaikka viimeksi sain oikein täyslaidallisen paskaa niskaani,
Niin kerronpa silti, miten mulle kävi.
Elikkäs, kerroin teille pari-kolme viikkoa sitten tilanteestani, ulkomaan komennuksesta, mielenkiintoisesta työstä, kulahtaneesta avioliitostani ja suhteestani työkaveriin. Päätin silloin kertoa aviomiehelleni ja ilmoittaa haluavani erota ja jatkaa elämääni uudessa maassa. Teidän mielestänne hylkäsin myös lapseni ja olin ehkä maailman huonoin äiti.
Menin siis Suomeen, käymään kotona, pari viikkoa sitten. Mies tuli hakemaan mua kentältä, koska olin jo varoitellut, että "meidän pitää jutella". Mies oli jo arvannut asiani ja itseasiassa miettinyt itsekin eroa. Kun toinen ei tunnu enää siltä ihmiseltä johon aikoinaan rakastui, kun itse on muuttunut liikaa ja toinen on muuttunut liikaa myös ja täysin eri suuntaan kuin itse. Miksi siis jatkaa liittoa? En hirveästi kuitenkaan hehkuttanut uudella rakkaudella, kerroin kyllä, että olen tavannut töissä mukavan miehen, jonka kanssa viihdyn, mutta tämänkin ikäänkuin sivulauseessa. Ja eihän hän ole se suurin syy, miksi eroamme, syyt ovat oikeasti paljon syvemmällä. Toki rakastuminen toimi eräänlaisena katalysaattorina.
Loppuviikonloppu mietittiin sitten käytännön asioita. Miten lapsen asiat järjestetään jne. Saimme aikaiseksi oikein hyvän suunnitelman. Me yritetään vuokrata pieni asunto läheltä kotia ja lapsi asuu koko ajan kodissaan isän kanssa, tulee silloin kun on mahdollista käymään mun luona ja mä tulen mahdollisimman usein (n.viikko/kk) Suomeen, jolloin isänsä muuttaa vuokra-asuntoon ja me ollaan lapsen kanssa kotona. Yritetään tehdä tästä lapselle mahdollisimman helppoa.
Lapsellekin kerrottiin ja esiteltiin tämä suunnitelma. Toki se oli kurja juttu, että isi ja äiti eroaa, mutta muksu totesi, että erossahan te ootte nytkin.
Avoieron voi hoitaa myös sivistyneesti ja lapsen etua ajatellen.
Ja vielä viimeisenä niittinä teille haukkujille ja loan heittäjille, kun epäilitte, ettei uusi mies aio erota ja jään vielä lehdelle soittelemaan. Samansisältöinen keskustelu käytiin miehen kotona samana viikonloppuna ja lopputulos oli sama. Me etsitään nyt pikkuhiljaa yhteistä asuntoa, tarkoituksena muuttaa syksyllä sitten oikeasti saman katon alle.
Näinkin voi käydä ja olen todella onnellinen, että uskalsin tehdä päätöksen. Uusi elämä alkaa.
Kommentit (23)
Siinä teit oikein että kerroit. Tosin olisit voinut kertoa ennen pettämistä.
No katsottiin, että mitä vähemmän lapsen elämä muuttuu, sen parempi. Ja ehkäpä lapsen isä kaipaa irtiottoa kodista, on kuitenkin vastuussa lapsen ja kodin arjesta suurimmaksi osaksi. -ap-
Meinasitko jatkaa järjestelyä kun uuden kanssa muutatte saman katon alle?
Meinasitko jatkaa järjestelyä kun uuden kanssa muutatte saman katon alle?
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 23:29"]No katsottiin, että mitä vähemmän lapsen elämä muuttuu, sen parempi. Ja ehkäpä lapsen isä kaipaa irtiottoa kodista, on kuitenkin vastuussa lapsen ja kodin arjesta suurimmaksi osaksi. -ap-
[/quote]
Vaikka tottakai lapsissa on eroja, niin itse ainakin pienenä nautin siitä että isän kanssa oltiin isän kodissa ja muu aika koti-kodissa äidin kanssa. Ja eikö irtioton pysty sitten ottamaan kun koti on tyhjillään ja voi lähteä ja tehdä mitä haluaa. Toki jos se teille sopii niin ei mitään ongelmaa, mutta itseä ainakin vituttaisi lähteä evakkoon että eksä voi tulla kotiini asumaan viikoksi.
Sinun olisi pitänyt puhua ja selvittää asiat ennen pettämistä, all I'm saying. Ja jos tosiaan onnistuu, että olet lapsen luona viikon kuussa, niin ihan hyvä, sitä harvemmin olisi huono. Ja mielestäni hyvä ettei lapsen tarvi vaihtaa kotia siksi viikoksi.
Oivoi. Ei voi olla tulematta oireita lapselle jos näkee äitiään yhtenä viikkona kuukaudesta. Enkä kyllä ymmärrä äitiäkään, joka pystyy olemaan noin paljon erossa omasta lapsestaan. Tuntuu surulliselta. No mutta ihmisiä on erilaisia.
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 23:30"]Meinasitko jatkaa järjestelyä kun uuden kanssa muutatte saman katon alle?
[/quote]
Luultavasti. Uusi mies ei aio tehdä etätöitä, eikä ole tarviskaan. Lapsi tapaa miestäni täällä meidän kotona. -ap-
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 23:36"]Oivoi. Ei voi olla tulematta oireita lapselle jos näkee äitiään yhtenä viikkona kuukaudesta. Enkä kyllä ymmärrä äitiäkään, joka pystyy olemaan noin paljon erossa omasta lapsestaan. Tuntuu surulliselta. No mutta ihmisiä on erilaisia.
[/quote]
Mitä oireita? Ovatko kokonaan äidittömät sitten mieleltään täysiä sekopäitä?
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 23:36"][quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 23:30"]Meinasitko jatkaa järjestelyä kun uuden kanssa muutatte saman katon alle?
[/quote]
Luultavasti. Uusi mies ei aio tehdä etätöitä, eikä ole tarviskaan. Lapsi tapaa miestäni täällä meidän kotona. -ap-
[/quote]
Entä jos tuleva eksä löytää naisen ja muuttaa yhteen yhtä nopeasti kuin te? Ette kait enää sitten jatka tuota?
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 23:40"][quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 23:36"][quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 23:30"]Meinasitko jatkaa järjestelyä kun uuden kanssa muutatte saman katon alle?
[/quote]
Luultavasti. Uusi mies ei aio tehdä etätöitä, eikä ole tarviskaan. Lapsi tapaa miestäni täällä meidän kotona. -ap-
[/quote]
Entä jos tuleva eksä löytää naisen ja muuttaa yhteen yhtä nopeasti kuin te? Ette kait enää sitten jatka tuota?
[/quote]
Sitten tietenkin mietitään kuviot uusiksi. -ap-
Oikeastiko meinaat lentää viikoksi suomeen joka kuukausi?
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 23:45"][quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 23:40"][quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 23:36"][quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 23:30"]Meinasitko jatkaa järjestelyä kun uuden kanssa muutatte saman katon alle?
[/quote]
Luultavasti. Uusi mies ei aio tehdä etätöitä, eikä ole tarviskaan. Lapsi tapaa miestäni täällä meidän kotona. -ap-
[/quote]
Entä jos tuleva eksä löytää naisen ja muuttaa yhteen yhtä nopeasti kuin te? Ette kait enää sitten jatka tuota?
[/quote]
Sitten tietenkin mietitään kuviot uusiksi. -ap-
[/quote]
Eikö olisi nimenomaan helpompi totuttaa lapsi siihen kahden kodin kuvioon heti eikä ensin leikkiä tätä kodin vaihtamista kunnes tulee taas uudet kuviot esim. Naisystävä?
Mä vähän veikkaan ettei tuo järjestely kauaa pysy. Jos ex on mukiinmenevä mies, ei mene kauaa että löytää uuden. Ja harva tykkää siitä että pitäisi antaa eksän nähdä kaikki.
Jouluun asti yritetään näin. Sitten mietitään uudelleen. Toki, jos lapsen etu vaatii, suunnitelmia voi muuttaa. Tai jos joku meistä ei ole tyytyväinen, neuvotellaan uusi järjestelmä. Maailma muuttuu ja tilanteet elää, me luovitaan siinä välissä. -ap-
Mutta kerrotko ap, miksi ette samantien tee niin että sinä asut siinä vuokrakämpässä? Ja se, että lapselle ei tule muutoksia on tyhmä syy, koska jossain vaiheessa se muuttuu kuitenkin.
Siis mikä lapsen mielipide oli siitä, että äiti jättää hänet ja muuttaa kokonaan toiseen maahan, aloittaa uuden elämän ilman häntä?
Mies halusi näin. Ja perusteli halunsa sillä, että lapsi saisi olla omassa kodissa, ei olisi juureton viikko-siellä-toinen-täällä -tapaus, vaan lapsella olisi selkeästi koti. Lisäksi mies viehättyi ajatuksesta saada viikko ihan itselleen, ilman vastuuta edes kissojen ruokailusta. Suotakoon se hänelle. -ap-
Miksi et asu lapsen kanssa tätä viikkoa siinä vuokra-asunnossa vaan mies joutuu evakkoon kodistaan sen takia. Kuulostaa tyhmältä että mies joutuu vaihtamaan asuntoa tuon takia. Kyllä se lapsi ihan yhtälailla kanssasi viuhtyy siinä toisessakin asunnossa, ellei paremminkin kun siellän on niitä "äidin juttuja" ja kotona sitten kaikki tavallinen ja arkinen.