Lue keskustelun säännöt.
Pelottavin tilanne tai läheltä piti -tilanne, johon olet elämäsi aikana joutunut?
31.12.2017 |
Omani on teinivuosilta, mutta palaa yhä silloin tällöin mieleen. Täytin tuona kesänä 14.
Perheellämme oli tapana viettää juhannusta äitini serkun ja hänen perheensä mökillä. Heidän perheessään oli saman ikäisiä lapsia kuin meidän perheessä ja me lapset menimme aina mielellään kyläilemään heille. Tuona kesänä kaikki muuttui. Pikkusiskoni oli minua 4 vuotta nuorempi, joten hän jäi mökille, kun minä ja pikkuserkut (2 tyttöä) lähdimme naapurimökille tapaamaan heidän kavereitaan. Vanhemmilleni sanottiin, että siellä ovat myös vanhemmat paikalla, eli on turvallista meidän mennä, eikä ole mistään kotibileistä kyse.
Vanhemmat tosiaan olivat mökillä, mutta vain isä oli paikalla - oli tullut kuulemma riitaa ja äiti oli lähtenyt?! Isä olikin sitten mukavasti kännissä jo kun saavuimme paikalle. Perheessä oli kaksi teinipoikaa, jotka nauttivat alkoholia isänsä kanssa. Pelotti heti, en ollut tottunut näkemään aikuisia kännissä, enkä ollut tuossa vaiheessa itse vielä kokeillut alkoholia (ei myöskään omassa kaveripiirissä oltu).
Istuimme mökin tuvassa pirttipöydän ääressä ja kaikki joivat, myös pikkuserkkuni (jotka olivat tuolloin 13v ja 15v). Istuin peloissani ja hiljaisena, hämilläni. Minulle tykytettiin alkoholia ja kun en juonut, perheen isä suuttui ja läimäytti selkääni kaikin voimin kämmenellään. Muistan vieläkin, kuinka hento pikkutytön vartaloni tärähti iskun voimasta ja ihoa kihelmöi pitkään. Pidättelin henkeni kaupalla itkua ja toinen perheen pojista huomasi sen. Muistan vieläkin, kuin hän sanoi isälleen: "anna toisen olla". Pian tapahtuneen jälkeen poistuimme mökistä, pikkuserkut naureskelivat tapahtunutta, ikään kuin se olisi ollut jotenkin hupaisaa, ei juuri muuta.
Kävelimme pitkän matkan metsän läpi takaisin ja muistan, kuinka sydän hakkasi koko matkan ja mietin mitä olisi voinut tapahtua. Vieläkin puistattaa ajatus noista tapahtumista. Vanhemmilleni en koskaan uskaltanut kertoa, mikä toisella puolella saarta oikeasti odotti.
Kommentit (14)
No se kun lääkäri sanoo että nyt ei kaikki mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Eihän siinä auttanut muu kuin rukoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Illanvietosta palatessa taajaman ja katuvalojen ulkopuolella auto pysähtyy ehkä 20 m edessämme. Autossa on valot päällä, ja näemme, että miehet astuvat autosta ulos. Ystävätär sanoo, että mennään tästä ja käännymme kävelemään peltotien kautta kotiin. Matkaa tuli ehkä puoli kilometriä ylimääräistä.
Liukastin raitelle junan eteen, joka oli aivan kohta lähdössä. Hämmästyttävän nopeasti siitä hyppää laiturille.
Muutama päivä sitten kävelin kävelytiellä kaupungissa, autotiet muodosti ahtaan t-risteyksen. Juuri kun olin siinä t-risteyksen kohdalla, iso roskisauto teki tosi nopean käännöksen/eteenpäin liikkeen tms. Oiskohan kuski ollut hinkkaamassa autoa perä edellä jonnekin ahtaaseen sisäpihaan tms.
Ehdin vain ajatella, että nyt se tulee päälle ja litistyn kerrostalon seinän ja roskisauton väliin. Säikähdin joo.
Parikymppisenä ajoin pyörällä hiekkatietä ja väistin isoa kuoppaa. Silloin oli juuri satanut pari päivää. Tien penkka oli pehmeä ja petti alta. Kaaduin ojaan, löin pääni ja menetin tajunnan joksikin aikaa. Ojassa oli paljon vettä sen sateen vuoksi. Olin jäänyt ojaan siten, että pää oli juuri ja juuri kuivan puolella. Ohiajava autoilija oli nähnyt mut siellä ojassa, tuli hätiin ja soitti apua. Tämä tapahtui 90-luvulla.
Helsingin rautatieaseman edessä olevassa risteyksessä seisoin käytännössä ratikkakiskoilla odottamassa että valo vaihtuu. Olin syvästi masentunut ja muissa maailmoissa erään läheiseni kuoltua juuri. Äkkiä tunnen kun joku keski-ikäinen nainen riuhtaisee minut taaksepäin juuri kun ratikka porhaltaa aivan senttien päästä ohi. Olen monesti miettinyt tuota tilannetta. Haluaisin kiittää sitä naista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin ekaluokalla ja kävelemässä talvella kouluun tien reunassa. Minut ohitti auto, joka ajoi alkoi heittelehtiä ja ajoi penkkaan parinkymmenen metrin päässä edessäni. Hyvä ettei sattunut kohdalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
12vuotiaana minulla oli kaveri yökylässä,isäni oli matkoilla ja äitini nukkui migreeniä pois. Asuimme kerrostalossa keskisuuren kaupungin keskustan liepeillä. Saatiin kaverin kanssa ideat tehdä kunnon meikit,luomivärit ja kaikki vaikkei osattu ja hyssytellen ja kikatellen lainata äidin kaappista vaatteita, ystäväni otti tiukan punaisen puseron jossa kimalletta,mokkaminihameen ja punaiset korkokengät, minä mustan minimekon ja siniset korkokengät.
Sitten mentiin käsikynkkää ulos hoippumaan. Olii jännää. Äkkiä vieressämme alkoi roikkua auto josta mies vihelteli sekä huusi että "hei te bileperhoset! Mulla on viinaa ja iso muna! Tulkaa ajelulle!" Naurettiin ensin, kunnes mies pysäytti auton osin jalkakäytävälle eteemme ja huusi vihaisena "Mua ei lortot kiusaa,saatana!" Lähdettiin juoksemaan ja potkittiin kengät jaloista että päästäisiin nopeammin. Meille päästyä kaaduttiin itkua pidätteleväksi kasaksi eteiseen. Mutta ne äidin kengät,ne oli pakko hakea! Lähdin farkut ja gollari yllä (ja meikit pois pestyinä!),veitsi hihassa etsimään niitä hemmetin kenkiä yksin,kun kaveri ei uskaltanut tulla. Löysin kolme kenkää.
Äiti miettii varmaan vielä tänäkin päivänä,mihin yksi punainen korkkari katosi kaapista..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aion kaltaiset on tyhmiä lapsia tai ryhmien vanhempien lapsia. Pitää kertoa vanhemmille
15-vuotiaana silloinen poikaystävä kuristi minua. Olin jo menettämässä tajuntani, kun hän sitten päästi otteensa irti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
15-vuotiaana silloinen poikaystävä kuristi minua. Olin jo menettämässä tajuntani, kun hän sitten päästi otteensa irti.
Ai niin, ja kävin 16 vuotiaana sokkotreffeillä yhden 10 vuotta vanhemman miehen kanssa. Hän otti minut sovitusta paikasta kyytiin, ja ajoimme kahdestaan syrjäiseen paikkaan. Hän ei päästänyt minua lähtemään ennen kun olin suudellut häntä. Hän oli huomattavan ylipainoinen, kun itse olin vielä pieni ja hoikka. Muistan aina hänen hikisen käden riidellä ja kielen kun suostuin suuteluun. No onneksi se oli pientä.
Eksyin parikymppisenä hieman hämärille jatkoille. Illan aikana nautittiin väkijuomia ja jossain vaiheessa talon isännän kanssa tuli riitaa. Olin verbaalisesti parempi ja en pelännyt vaikka väkivalta oli aistittavissa. Talon isäntä poistui äkkiä toiseen huoneeseen josta juoksi luokseni ja samalla latasi pistoolin kädessään. Laittoi piipun otsaani ja kysyi että mitenkäs nyt. Hetken aikaa siinä mietin et mitähän nyt, mut tajusin olla hiljaa. Kuten voi arvata, poistuin asunnosta ja lähdin kotiin. Vasta seuraavana aamuna kädet tärisi ja tajusin että huhhuh.. nyt oli paha.
M38
Hmm. Yksi oli se, kun pyöräilin noin 10v syrjäistä hiekkatietä, auto kaarsi eteen ja tukki kulkuni. Mies avasi ovensa ja otti sukuelimensä esiin nähteni.
Toinen varmaan se, kun ratsastamani hevonen pillastui ja juoksi kilometritolkulla metsässä niin, että jalkani osuivat puihin jne. Sitten putosin ja kävelin säkkipimeässä takaisin talleille päin.
Ulkomailla liftatessani mies alkoi esitellä asettaan. Oli jotenkin huumepäisen oloinen.
Teininä humalassa putosin pyörällä tieltä, pyörin pitkän jyrkänteen alas pellolle.
Auto lähti luisuun moottoritiellä, kiepsahti muutaman kerran ympäri ja katolleen.
Tossa nopeimmat mitä tuli mieleen.