Lue keskustelun säännöt.
Taaperon lelulen määrä - pohdiskelua
02.02.2014 |
Meillä on 2-vuotias lapsi. Emme ole juuri ostaneet lapsellemme leluja, enimmäkseen hänen lelunsa ovat lahjoja ja käytettynä saatuja. Lapsella on esim. duploja ja jonkin verran primoja (primo-rakennuspalat olen ottanut pois, jäljellä on esim. juna ja erilaisia hahmoja), pikkulegoja, leikkiastioita, palloja, traktoreita ja muita isompia autoja sekä sekalaisempia leluja, esim. joitain pehmoja, pikkuautoja, nukkeja, pieniä huonekaluja ja muovisia eläinhahmoja. Lisäksi on palapelejä ja kirjoja.
Aina välillä tekisi mieli ilahduttaa lasta uudella lelulla, mutta mihin niitä oikeastaan tarvitsee? Lapsi voi leikkiä vaikka kaksi viikkoa pelkillä duploilla ja pikkulegoilla ja tehdä välillä palapelejä. Harvoin lapsi muistaa edes pyytää jotain tiettyä lelua, noita pehmoja välillä (lelut on suljettavissa laatikoissa, eikä lapsi osaa vielä oikein etsiä). Reppu ja pienet salkut on ahkerassa käytössä, niihin pakataan milloin mitäkin ja lähdetään matkalle.
En oikein tiedä, mitä noiden lelujen kanssa pitäisi tehdä. Pitäisikö pakata suurin osa kaappiin ja odottaa lapsen kasvamista? (Pakkaankin välillä joitain leluja pois.) Pitäiskö sanoa kaikille tutuille, että älkää ostako leluja lapselle? Miten muut suhtaudutte leluihin ja onko teidän taaperoillanne mielestänne liikaa, liian vähän vai sopivasti leluja?
Kommentit (14)
[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 10:36"]
Pakkaa tieltä pois. Ei noin pieni lapsi tarvitse paljoa leluja. Ole läsnä ja pidä välillä sylissä, ulkoile lapsen kanssa ja lue satuja
[/quote]
Ehkä kirjoitin vähän epäselvästi avaukseni. En kaipaa niinkään konkreettisia neuvoja, vaan mieluummin kuulisin muiden pohdintaa ja kokemuksia siitä, miten muissa perheissä nämä taaperoiden leluasiat menee.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on mielestäni ihan sopivasti leluja. Onhan niitä paljon, muttei yhtä paljon kuin mitä näen monilla kavereiden lapsilla. Minusta lapsi ei tarvitse montaa lelua, mutta niistä ei myöskään ole haittaa. Lelut ovat meillä lastenhuoneessa isossa laatikossa, josta lapset voivat mennä hakemaan koska vain haluavat. Useimmiten osa leluista on laatikon ulkopuolella ja niillä leikitään enemmän, esim. nyt on Brion junarata kasattuna.
Tein jo raskausaikana selväksi lähipiirillemme, että lapselleni ei saa ostaa lahjaksi tavaraa muuta kuin minun suostumuksellani. Kun vauva syntyi, avasin hänelle pankissa oman säästötilin ja lähetin tilinumeron mummeille ja kummeille. Tällä linjalla jatkamme kun lapsi kasvaa. Lahjaksi saadut rahat käytetään lapsen hyväksi niin kuin parhaaksi katson.
Olen aina ihmetellyt sitä, miten järkyttävät määrät tavaraa useimmissa lapsiperheissä on. Vanhempien itsensäkin mielestä omilla lapsilla on liikaa leluja. Mistä ne lelut sitten tulee, jos kerran vanhemmat eivät osta niitä?
Otin itse sen linjan, että meidän kodin kynnyksen yli ei tule yhtään lelua ilman minun suostumustani. Jos tulee, otan sen kynnyksellä vastaan ja vien kirpputorille myyntiin. On ihan jokaisen oma valinta, jos lastenhuoneen komerot on täynnä leluja, joita kukaan ei alunperinkään hirveästi halunnut.
Meillekin tulee leluja vähän joka paikasta ja en viitsi kieltäkään. Olen itse tehnyt niin että kun joku lelu jää "pieneksi" tai menee rikki niin sitten heti kierrätykseen tai roskiin. Ja ne lelut joilla leikkitään ovat säilytysjärjestelmässä lapsen huoneessa. Teemme myös niin että jos joku lelu jää vähemmälle "käytölle" se menee varastolaatikkoon (3kpl yhteensä, 2 jossa leluja, yksi tyhjä) ja kun alkaa lasta kyllästyttämään "omat" lelut niin keräämme laatikollisen leluja ja pistämme varastoon ja otamme toisen. Hänen miellestään on kuin saisi aina uusia leluja.
Tämä toivottavasti toimii vielä pitkään koska voin aina sitten poistaa leluja jotka ovat jo tiensä päässä ilman että tulee huutoa, kun ei hän vielä muista mitä on missäkin laatikossa ja ei ole vielä yhtään lelua kaivannut kun se on lähtenyt.
Meillä on kyllä lahjaksi ja käytettynä saatuna lelut enimmäkseen tosi kivoja: legoja, duploja, Plaston autoja ja muuta tosi hyvää tavaraa. Mitään krääsää ei ole tullut. Eikä leluja ole mitään massiivista määrää, mutta kuitenkin selvästi yli lapsen tarpeen. Ehkä ensi synttärinä ja jouluna sanon, että ostakaa kirjoja ja palapelejä, älkää mitään leluja. Nämä lelut, mitä nyt on, menevät kuitenkin vielä joitakin vuosia.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on jo vähän isompi lapsi ja jossain kolmen vuoden kieppeillä ei enää tullut murehdittua onko leluja "liikaa". On niitä. Lapsi kasvaa ja kehittyy ja leikit muuttuvat sitä myötä, joten lelujen tarvekin muuttuu ja sitä kautta tulee luonnollisesti hankittua uusia leluja. Onneksi meillä, kuten teilläkin vaikuttaa olevan, suurin osa taaperovaiheessa hankittuja leluja oli kestäviä ja eri ikäisille sopivia, joten monet lelut tulevat aina välillä uudestaan leikkeihin vähän eri tavalla. Duplot, Brio-junaradat, autot, puupalikat, keittiölelut, parkkitalo, nukketalo yms. sopivat aina uusiinkin leikkeihin, mutta kyllä niiden lisäksi on tullut myös vino pino haastavampia leluja, kuten vaikeampi pikkulegojen rakennussarjoja.
Me ei siis tuossa vaiheessa pahemmin hankittu lapselle uusia leluja kuin noita pidempiaikaisia ja niitäkin sitä mukaa, kun tuntui, että lapsi niistä jossain innostui ja nähtiin, että tykkäisi leikkiä. (Ja muutamat, koska *köh* isi ja äiti halusivat;) Ei niitä leluja tarvitse hankkimalla hankkia, kyllä sen lapsen kasvaessa huomaa, kun uusia juttuja alkaa tarvitsemaan.
Jotta leluja ei kertyisi liikaa, kannattaa isovanhemmille, kummeille yms. kertoa mitä leluja haluatte. Meillä kerätään esimerkiksi duploja, isommalle pikkulegoja, lisäksi brio-junarataa ja pienemmälle myöhemmin nukkekodinkalusteita yms.
Nämä kestävät käytössä useita vuosia (omanikin ovat vanhemmillani ladten käytössä), ja eivät mene hukkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 10:58"]
Tein jo raskausaikana selväksi lähipiirillemme, että lapselleni ei saa ostaa lahjaksi tavaraa muuta kuin minun suostumuksellani. Kun vauva syntyi, avasin hänelle pankissa oman säästötilin ja lähetin tilinumeron mummeille ja kummeille. Tällä linjalla jatkamme kun lapsi kasvaa. Lahjaksi saadut rahat käytetään lapsen hyväksi niin kuin parhaaksi katson.
Olen aina ihmetellyt sitä, miten järkyttävät määrät tavaraa useimmissa lapsiperheissä on. Vanhempien itsensäkin mielestä omilla lapsilla on liikaa leluja. Mistä ne lelut sitten tulee, jos kerran vanhemmat eivät osta niitä?
Otin itse sen linjan, että meidän kodin kynnyksen yli ei tule yhtään lelua ilman minun suostumustani. Jos tulee, otan sen kynnyksellä vastaan ja vien kirpputorille myyntiin. On ihan jokaisen oma valinta, jos lastenhuoneen komerot on täynnä leluja, joita kukaan ei alunperinkään hirveästi halunnut.
[/quote]
Avasit hänelle pankkitilin omalla nimelläsi vai lapsen nimissä? Lapsen lahjarahat ovat lapsen,eivät sinun, joten et voi käyttää niitä haluamallasi tavalla. Alaikäisen omaisuus (esim. lahjaksi saadut rahat) eivät ole vanhempien käytettävissä.
Toisaalta systeemisi on hyvä: isovanhempien ei tarvitse antaa euroakaan, koska lahja ei ole menossa lapselle vaan sinulle.
Meillä on paljon leluja! On autoratoja, parkkitaloja, duploja, legoja, muutama nukkekoti, pehmoja, baby borneja ja niille noin sata vaatetta, pikkuautoja, palloja, lautapelejä, ties mitä ihanaa.
Lelut ovat meillä lasten työvälineitä. Joskus uuni on vauvanuken päivähoitopaikka, joskus lelulaatikko on nuken sänky, joskus leikkiastiastoa käytetään helmien säilytykseen jne. Toistaiseksi lapseni eivät vaikuta siltä, että mahdollisuus valita leluista olisi heille jotenkin haitallista.
Ainoa ongelma on se, että lapsivieraiden meille tullessa ovet lastenhuoneisiin on pakko sulkea ja kulku estää nojatuolilla tms. Muut lapset kun hurahtavat täysin nähdessään vaikka duplojen määrän tai nukenvaatteiden kaapin, jossa mekot ovat siististi ripustimissaan odottamassa käyttöä. Siksi meillä on keittiössä ns, vieraslelukoppa, jonka leluilla leikitään, kun on vieraita ja lastenhuoneet pysyvät siisteinä. Meillä kun leikki päättyy siihen, että tavarat laitetaan paikalleen lukuunottamatta niitä, joilla leikki jatkuu huomenna (esim. majat)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 10:58"]
Tein jo raskausaikana selväksi lähipiirillemme, että lapselleni ei saa ostaa lahjaksi tavaraa muuta kuin minun suostumuksellani. Kun vauva syntyi, avasin hänelle pankissa oman säästötilin ja lähetin tilinumeron mummeille ja kummeille. Tällä linjalla jatkamme kun lapsi kasvaa. Lahjaksi saadut rahat käytetään lapsen hyväksi niin kuin parhaaksi katson.
Olen aina ihmetellyt sitä, miten järkyttävät määrät tavaraa useimmissa lapsiperheissä on. Vanhempien itsensäkin mielestä omilla lapsilla on liikaa leluja. Mistä ne lelut sitten tulee, jos kerran vanhemmat eivät osta niitä?
Otin itse sen linjan, että meidän kodin kynnyksen yli ei tule yhtään lelua ilman minun suostumustani. Jos tulee, otan sen kynnyksellä vastaan ja vien kirpputorille myyntiin. On ihan jokaisen oma valinta, jos lastenhuoneen komerot on täynnä leluja, joita kukaan ei alunperinkään hirveästi halunnut.
[/quote]
Anna kun arvaan: sun lapsi on se, joka leikkipuistossa tai avoimessa päiväkodissa ottaa muilta lelut kädestä eikä suostu niistä luopumaan.
Meidän 3,5 vuotiaalla on liikaa leluja. Aluksi ostin jotain klassikkoja ja nyt viimeiseen vuoteen en ole tainnut itse ostaa yhtään ainutta lelua, en joululahjaksi enkä syntymäpäivälahjaksi. Jatkuva leluvirta tulee toiselta mummolta ja muutamalta minun ystävältä. Näiden lisäksi on tietysti syntymäpäivät, joulu ja ulkomaanmatkojen tuliaiset. Lapsi on isovanhempiensa ja tätiensä ainut leikkiäissä oleva. Ja ystävilläni on taas vähän isommat lapset, joten heiltä jää pieneksi leluja.
Vielä en tiedä miten ratkaisen tämän tilanteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 11:40"]
Meillä on kyllä lahjaksi ja käytettynä saatuna lelut enimmäkseen tosi kivoja: legoja, duploja, Plaston autoja ja muuta tosi hyvää tavaraa. Mitään krääsää ei ole tullut. Eikä leluja ole mitään massiivista määrää, mutta kuitenkin selvästi yli lapsen tarpeen. Ehkä ensi synttärinä ja jouluna sanon, että ostakaa kirjoja ja palapelejä, älkää mitään leluja. Nämä lelut, mitä nyt on, menevät kuitenkin vielä joitakin vuosia.
Ap
[/quote]
Odota nyt vielä sitä ensi joulua ennen kuin sanot mitään. Lapsesi on kuitenkin silloin jo vuotta vanhempi ja kummasti voit huomata, että silloin lapsi innostuu jostain leikeistä, johon nyt ei ole vielä leluja. Keittiöleikit, kauppaleikit nukkeleikit, parkkitalo kiinnostaa tai vaikka palomiesleikit ovat suuuuri juttu, joihin onkin kiva saada leluja siihen liittyen. Tai vaikka ne pikkulegot alkavat kiinnostaa enemmän ja niitä kaipaa enemmän, jotta voi rakennella monipuolisempia leikkejä.
Mutta siitä olen samaa mieltä, että ei mitä tahansa leluja kannata haalia ja siinä kannattaa toimia yhteisesti isovanhempien ja kummien kanssa. On meilläkin muutamia lahjaksi saatuja leluja, joilla ei ole leikitty kertaakaan.
t. 8
Me yritetaan pitaa tavaravuori aisoissa ohjeistamalla kummeja ja mummeja ennen joulua ja synttareita mika tavara tai vaate olisi milloinkin tarpeen, appivanhempia lukuunottamatta kaikki ovat noudattaneet ohjeita aika kivasti. Itse ostamme leluja tosi harvoin ja kayn lelulaatikot saannollisesti lapi ja laitan lelut joilla ei koskaan leikita kiertoon. Lasten lelujen taytyy mahtua niille tarkoitettuun kaappiin joten kun jotain uutta tulee niin jostain vanhasta luovutaan, sama systeemi kaytossa myos meidan aikuisten tavaroille.
Lapset 2 ja 4.
Pakkaa tieltä pois. Ei noin pieni lapsi tarvitse paljoa leluja. Ole läsnä ja pidä välillä sylissä, ulkoile lapsen kanssa ja lue satuja