Lue keskustelun säännöt.
Saako lapsen hylätä kauppakeskuksen käytävälle huutamaan?
01.02.2014 |
Olin eilen ison, lähellä Turkua olevan kauppakeskuksen hypermarketissa. Yhtäkkiä alkoi kuulua vierestä sydäntäsärkevä huuto. Pieni, varmaan 2-vuotias tyttö seisoi lattialla ja huusi keuhkojen täydeltä haalari yllään. Nainen (varmaan äiti?) tuijotti lasta mitään sanomatta.
Sitten äiti teki kärryillä täyskäännöksen ja lähti menemään. Lapsi karjui pää punaisena. Äiti katosi kärryineen hyllyn kulman taakse.
Lapsi nousi seisomaan ja huusi. Hän seisoi siinä ja huusi suu ammollaan, silmät valui kyyneleitä, nenä räkää. Näytti siltä, että oli kuumissaan. Katsoi meitä muita aikuisia siinä ympärillä.
Siirryin hyllyllä eteenpäin, mutta jäin tarkkailemaan tilannetta. Lapsi seisoi siinä ja huusi. Äiti ei tullut takaisin.
Lopulta lapsi lähti ulvoen siihen suuntaan, jossa äiti oli ollut.
Mitä minun olisi pitänyt tehdä tuossa tilanteessa? Saako äiti noin hylätä lapsensa kaupassa? EIkö tuo aiheuta traumoja lapselle? Kun ensi kerralla näen tällaista, soitanko poliisin hakemaan lapsen?
Kommentit (61)
Oletko ap varma, että oli lapsen äiti eikä joku random asiakas, joka lähti huutoa karkuun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 15:08"][quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 15:06"]
Olen lapseton, mutta en KÄSITÄ, miksi lapsille pitää lapata ihan hillittömät vaatekerrokset jos mennään vaikka AUTOLLA kauppaan.
En nyt siis tiedä mikä oli tässä tapauksessa tilanteena, mutta tuli vaan mieleen.
Olen hoitanut kavereiden ja tuttavien lapsia, tai ollut mukana kauppareissulla. Joka kerta lapselle ladotaan päälle ihan hillittömästi vaatetta, sitten autoon ja siitä nopeasti kauppaan sisälle.
Siellä kaupassa sitten laahuillaan ihan tuhottoman kauan, aikuisilla siedettävät vaatekerrokset, mutta silti alkaa tulemaan tukala ja epämukava olo.
Lapsella päällä eskimotoppaus, jossa pärjäisi 30 asteen pakkasessa. Lapsi alkaa huutamaan huonoa ja tukalaa oloaan, näkee että on selvästi kuumissaan.
Kysynkin usein, että eikö vois vähän vaikka availla takkia ja ottaa päällimmäisen toppa-asun pois, menisi ehkä minuuti jossain penkillä istuen.
Ei kuulemma voi, on liian vaivalloista ja kyllä se pärjää.
Miksi niistä lapsista tehdään pikkueskimoita jos lähdetään vaan kauppaan? Eikö vähemmälläkin pärjäisi?
[/quote]
Taas joku tyhmä lapseton pätemässä, vaikka ei tiedä lapsista mitään
[/quote]
Olipa vviisaasti kirjoitettu. Monet varmaan kärsii kuumasta, pienet vaunuissa jne. 10+
[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 15:07"]
[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 14:41"]
Ei kuulu sulle, joten kävelet pois.
[/quote]
Ok. Eli ensi kerralla, kun näen vaikka kadulla talvella sukkasillaan, ilman takkia lapsen itkemässä, niin en tee mitään? Annan huutaa? Jonkun toisen lapsi, jonkun toisen ongelma. Paleltukoon siihen, niinkö?
[/quote]
Aika hankalahan siinä on mennä neuvomaan. Ehkä itse olisin neutraalisti mennyt kysymään naiselta, että onko tämä teidän lapsenne? Kyllä näköyhteys pitäisi säilyttää myös siihen kirkuvaan, räkäiseen ja itkuiseen lapseen. Tuskin ainakaan helpottaa kohtausta jos jättää lapsen yksinään lattialle huutamaan.
[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 15:22"]
[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 15:12"]
[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 15:07"]
[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 14:41"]
Ei kuulu sulle, joten kävelet pois.
[/quote]
Ok. Eli ensi kerralla, kun näen vaikka kadulla talvella sukkasillaan, ilman takkia lapsen itkemässä, niin en tee mitään? Annan huutaa? Jonkun toisen lapsi, jonkun toisen ongelma. Paleltukoon siihen, niinkö?
[/quote]
Kaupassa on henkilökuntaa, joka voi puuttua asiaan. Ei kuulu sulle. Tässäkin tapauksessa äiti varmasti kuuli koko ajan missä lapsi oli.
Sä nyt vähän kärjistit, tietty tolloin pitää puuttua.
[/quote]
Ok. eli lähtökohtainen hyväksytty käytös tilanteissa, joissa näkee avuttoman pikkulapsen huutamassa jossain on olettaa, että JOKU MUU huolehtii. Hyvä, muistan tämän. Tästä lähin huutavia pikkulapsia ei ole mulle olemassa, ellei ole mun vastuulla oleva lapsi.
[/quote]
Todennäköistä on, ettet tule koskaan törmäämääm tapaukseen johon sinun tulisi puuttua, mutta aina se on kuitenkin itsestäs kiinni.
Otatkohan sä tän keskustelun turhan vakavasti?
Jos kaksivuotias karjuu pää punaisena, todennäköisin selitys on uhmakohtaus. Ei hätätilanne.
Minun esikoiseni teki parivuotiaana sitä, että karkaili ostoskeskuksissa, lentokentillä, kaikkialla ihmisvilinässä.
Mikään järkipuhe ei auttanut.
Lopulta tein niin, että kun taas Ruotsin-laivalla karkasi, minä menin piiloon. Seurasin ihan läheltä, mutta en lähtenyt etsimään tai hänen peräänsä.
Ei karannut enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä äideistäkin on monenlaisia ja tämä kaupan äiti ei ollut syystä tai toisesta tehtävänsä tasolla ts vastuullinen kasvattaja. Pientä lasta ei jätetä yksin. Uhmassaan huutava lapsi huutaa pahaa oloaan ja on hädissään. Ei siis ola paha ja ilkeä. Hylkäämällä saa lapsesta ehkä nöyrän ja tottelevaisen, mutta ei hyvinvoivaa.
Ei kyse ole hylkäämisestä, vaan siitä, ettei mene siihen tunteeseen mukaan. Aihtoehto on jättää kauppareissu kesken ja kantaa huutava lapsi autoon. Ja olla ilta nälässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mäkin olen lapsen "hylänny" joskus noin. Pian on unohtunut alkuperäinen kiukuttelun aihe ja on halunnut vaan äidin luo. Varsinkin mitä enemmän vieraat ihmiset ovat pällistelleet.
Kerran 3,5 v tyttöni (joka varmasti näytti ulkopuolisten silmissä korkeintaan 2-vuotiaalta kun on pienikokoinen...) itki sydäntäsärkevästi jotain aivan älytöntä, josta olin monta kerta yrittäny järkevästi keskustella. Tyttö vaan itki ja näytti siltä että oli todellinen hätä (oikeesti vaan halusi jonkun Pet Shopin tai jotain...), minä seisoin noin 3 m päässä ja kattelin muina naisina kaupan tarjontaa. Kyllä siinä aika moni tuli "pelastamaan" tyttöäni suurelta hädältä :D. Mikä on tietenkin vain hyvä asia :). Kun tarpeeksi moni vieras oli tullut tytölleni puhumaan, päätti tyttö että nyt riittää ja on turvallisempaa mennä äidin luo ja käyttäytyä.
Pointtini on se, että joskus on ihan ok kohdella lastaan hetken välinpitämättömästi. Parempi se kuin itsekkin menettää malttinssa. Toki itsekkin jäisin tuollaisessa tilanteessa seurailemaan mitä tapahtuu, mutta ei kait nyt lapsen kiukku-uhmakohtauksen takia poliiseja kutsuta???
Uhmaikäiset on joo aika rasittavia, mutta ei se ole syy jättää lasta yksin uhmansa kanssa ! Jos äiti ei hallitse tollaisia tilanteita vaan käyttäytyy itsekkin kuin uhmaikäinen, on kyllä ehdottomasti parempi hommata hoitaja ja käydä yksin kaupassa kuin tuhota lapsensa hyvinvointi. Katsokaa supernannya ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksin outoon ympäristöön jättäminen on hylkäämistä. Ilta nälässä höpö höpö. On olemassa myös pieniä lähikauppoja, josta ruokaa saa nopeasti, jos lapsi on väsynyt. Ihmettelen, että joku lähtee pienen jo valmiiksi oireilevan lapsen kanssa Ruotsin risteilylle ja sitten opettaa lapselleen rajoja siellä. Omat rajat hukassa.
Eli siis ihmiset, joilla ei ole lapsia, eivät voi millään tietää lapsista mitään? Mammat, nämä tarunomaiset jumalolennot, jotka tänne vauvapalstoille kirjoittelee ah niin järkeviä aivopierujaan, tietää aina oikein ja sen mikä on ehdottomasti lapselle parasta? Mikä se sellainen maalaisjärki on? Kai nyt lapseton ihminenkin voi nähdä, että lapsella on kuuma pilkkihaalariin verrattavassa vaatetuksessa. Ei kai ne muksut nyt joka kerta itke pelkkää uhmaansa? Oisko itestäs kiva, et sut topattais ja sit et sais ottaa vaatteita pois, kun kuuma siellä tupaten täynnä olevassa hypermarketissa väistämättä tulisi?
T. paha äitipuoli, joka ei ilmeisesti sittenkään tiedä lapsista yhtikäs mitään kun ei oo synnyttämässä käynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Supernannyhan nimenomaan kehottaa paiskomaan yksin tunteidensa kansaa milloin minnekin jäähylle.
Ai meinaatko että sen raivoavan kaksivuotiaan kanssa mennään sitten toiseen kauppaan jatkamaan?
Ja että lapsiperhe ei liiku missään ennen kuin nuorinkin on 18?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 15:08"]
Taas joku tyhmä lapseton pätemässä, vaikka ei tiedä lapsista mitään
[/quote]
Jokainen meistä on joskus ollut lapsi itsekin.
Onneksi sait kommenttiisi paljon miinuspeukkuja.
Mene lohduttamaan lasta. Voit antaa hänelle kokemuksen, että edes joku välittää hänestä ja huomaa hänen kärsimyksensä, vaikka äiti kohteleekin kylmästi. Lasta satuttaa tuollaisessa tilanteessa äidin käytöksen lisäksi se, että kaikki muut näyttävät hyväksyvän sen, että äiti hylkää hänet.
[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 14:41"]
Ei kuulu sulle, joten kävelet pois.
[/quote]Tottakai kuuluu jos lapsi huutaa ja äiti menee menojaan. Soitat poliisin ja poliisi ilm lastensuojeluun.
Nyt vaan kaikki innolla soittamaan perjantai-iltaisin kauppakeskuksiin!! Linjat tukkoon!!
Aika monen kommentoijan mielestä lapsen saa siis jättää yksin kauppakeskukseen huutamaan.
Olen yllättynyt, vaikka ei ehkä pitäisi olla.
Pientä lasta ei jätetä yksin. PISTE. Olisi mukava, jos näissä nettikeskusteluissa oltaisiin viisastelematta ja saivartelematta.
[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 15:12"]
[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 15:07"]
[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 14:41"]
Ei kuulu sulle, joten kävelet pois.
[/quote]
Ok. Eli ensi kerralla, kun näen vaikka kadulla talvella sukkasillaan, ilman takkia lapsen itkemässä, niin en tee mitään? Annan huutaa? Jonkun toisen lapsi, jonkun toisen ongelma. Paleltukoon siihen, niinkö?
[/quote]
Kaupassa on henkilökuntaa, joka voi puuttua asiaan. Ei kuulu sulle. Tässäkin tapauksessa äiti varmasti kuuli koko ajan missä lapsi oli.
Sä nyt vähän kärjistit, tietty tolloin pitää puuttua.
[/quote]
Ok. eli lähtökohtainen hyväksytty käytös tilanteissa, joissa näkee avuttoman pikkulapsen huutamassa jossain on olettaa, että JOKU MUU huolehtii. Hyvä, muistan tämän. Tästä lähin huutavia pikkulapsia ei ole mulle olemassa, ellei ole mun vastuulla oleva lapsi.