Avioituminen - 2 ei kaunista sukunimeä, kumman ottaisit?
Olen menossa naimisiin mieheni kanssa ja pohdin, otanko miehen sukunimen. Oma sukunimeni ei ole kaunis, olen bongannut sen jopa täältä vauvapalstalta rumimmat sukunimet listauksista. Sukunimeni on melko pitkä ja -nen-päätteinen. Olen tehnyt tällä tyttönimelläni työuraa joitakin vuosia. Lapsena sain kuulla sukunimestäni, sillä siitä väänneltiin ulkomuotooni viittaavaa pilkkaa.
Miehen sukunimi on melko harvinainen eikä miehenkään sukunimi ole erityisen kaunis. Miehen sukunimi on luokkaa Röyskö (nimi muutettu). Ihmiset harvemmin osaavat kirjoittaa miehen sukunimeä oikein, vaan usein kysytään "niin mikä oli sukunimi?" tai sukunimeä väännetään Röysöksi, Ryösöksi, Räyskä tms. Sukunimen sisältämät ääkköset mietityttävät hieman.
Tulevalle lapsellemme tulee miehen sukunimi, koska asia on miehelle tärkeä ja tämä sopii minulle hyvin. Pohdin, otanko miehen sukunimen naimisiin mennessämme vai pidänkö tyttönimeni. Toisaalta olisi kiva olla koko perhe samalla sukunimellä. Gallup pystyyn: miten sinä tekisit tilanteessani a) pitäisit tyttönimen vai b) vaihtaisit miehen sukunimeen? Perustelut olisi kivat. :)
P.S. Yhdistelmäsukunimi ei ole minulle vaihtoehto.
Ap
Kommentit (29)
Tässäkin ketjussa näkyy miesten pohjaton itsekkyys. Mies haluaa lapselle oman nimensä eikä suostu ottamaan vaimonsa nimeä. Jos nainen haluaa lapselleen oman nimensä, tai haluaa edes pitää oman nimensä, naista pidetään äärifeministinä. Miehet ovat äärimmäisen itsekkäitä, eikä kukaan paheksu sitä. Miesten itsekkyys on niin itsestäänselvä asia, että ihmiset eivät edes näe sitä.
A, pitäisin oman nimeni koska mielestäni on outoa että vaihdetaan jo olemassa oleva nimi. Kaikki tuntevat minut omalla nimelläni ja olisi kuin identiteetin muutos jos nimi vaihtuisi, samalla viesti suvulleni että pitäisin miehen sukua tärkeämpänä.
Aakkosten alkupään nimi on kiva, koska monesti pääsee joka paikkaan ensimmäisten joukossa.
Miksi miehelle on tärkeää että lapsista tulee röyhköjä?
Pitäisin omani tai sitten ottaiisn koko perheelle uuden kauniin nimen.
Minä en ”ottanut” omaa nimeäni vaan pidin sen.
Lapsilla on minun nimeni.
Mies piti omansa. Hän ei voinut ottaa minun nimeäni koska yhdistelmä olisi ollut typerä tyyliin Masa Kasala.
Molemmilla meillä oli rumahkot nimet joten TIETENKIN pidin omani. En tod alkanut vaihtamaan. Naimisissa oltu 19v ja lapsia useampi ja kertaakaan ei ole nimiasia haitannut tai mitenkään kaduttanut että en vaihtanut.
Ainoa haitta oli kiukkuinen anoppi ja jehovat tms jotka kävi ovella kun olivat huomanneet eri sukunimet (kävivät tarkistamassa että eletäänkö täällä synnissä!) ;)
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehelle on tärkeää että lapsista tulee röyhköjä?
Pitäisin omani tai sitten ottaiisn koko perheelle uuden kauniin nimen.
Miehen sukunimi on harvinainen. Hän on perheensä ainoa lapsi, suku ei muutenkaan ole suuri eikä ns. sukunimen jatkajia muuten ole. Mies haluaa sukunimensä jatkuvan ja ymmärrän tämän.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Jos kumpikaan sukunimistä ei ole erityisen kaunis, niin mitä väliä? Eri juttu, jos oma sukunimesi olisi joku Aarnilehto ja miehesi olisi joku Lihavainen.
Mitä väliä yleensäkään? Olipa toinen vaikka von Kickelström.
En ikinä aiemmin ajatellut tätä seikkaa, mutta lapsemme sukunimi on miehen ja alkaa aalla. Yllättävästi tämä helpottaa arjen pikkujuttuja! Siis ei niin paljon että alkaisin sen takia nimiä vaihtelemaan, mutta kuitenkin.
Kaikilla vaikka koulujuttujen listoilla on helposti löydettävissä heti alusta, ja jos pitää mennä jonnekin aakkostetuissa ryhmissä on aamulla ekana eikä tarvi väijyä johki iltapäivään sitä menoa. Ja muuta yllättävää pientä.
Oma sukunimeni on maailman tavallisin ja keskivaiheilla aakkosissa ja joudun aina selailemaan ja etsimään.