Työkaveri puhuu koko ajan armeijasta

Näitä armeijan höpöttäjiä on joka työpaikalla.

T. Aseistakieltäytyjä

Jäänyt lapsen asteelle.

Näitä armeija jää päälle tyyppejä löytyy jonkun verran.

Onko Jone Nikula? Todella ärsyttävä tyyppi Rdio Rockilla. Täytyy aina nykyisin vaihtaa kanavaa kun kyseinen yli-ikäinen teinipoika tulee ääneen.

Nämä armeija tyypit ovat jotenkin henkisesti jääneet jälkeen muista.

Jos sulla on lapsia ala puhua synnytyksistä. Kokeiltu on, toimii! Varsinkin kun sanoo, että jokaista armeijajuttua kohtaan tulee yksi synnytys- tai vauvan koliikkiajan tarina. 

1. Korvatulpat ja kuulosuojaimet. 2. Työhuone, etätyö, työpaikan vaihto. 2. Jaaritustyöhuone armeijahulluille, äänieristetty, hyvä ilmanvaihto. 3. Sano että et jaksa enää kuunnella sitä kauheaa armeijajaaritusta. Voiko hän tehdä kotioloissa sen, vaimo parka. 4. Etsi toinen armeijahullu hänelle kaveriksi töissä. 

Unohtui että kuulokkeet joihin saat musiikkia siksi ajaksi. Nyökkäile joskus harvoin.

Vierailija kirjoitti:

Jos sulla on lapsia ala puhua synnytyksistä. Kokeiltu on, toimii! Varsinkin kun sanoo, että jokaista armeijajuttua kohtaan tulee yksi synnytys- tai vauvan koliikkiajan tarina. 

Haluaisin nähdä ilmeet ja taisi tulla kiire lähteä.

Ryhtykää vegaaneiksi

Yleensä miehet joiden on kovaäänisesti tuotava esiin armeijan käymistään, ovat jostain syystä epävarmoja miehuudestaan. Ehkä ovat lyhyitä, erektio-ongelmia tai muuten vain heikko itsetunto. Armeija on tavallaan "miehekäs" asia ja sillä tavalla yrittävät jatkuvasti todistaa olevansa miehekkäitä.

Vierailija kirjoitti:

Näitä armeijan höpöttäjiä on joka työpaikalla.

T. Aseistakieltäytyjä

Armeijajuttuja ei ole ollut yhdelläkään akateemisella työpaikka missä oon ollut

Vierailija kirjoitti:

Yleensä miehet joiden on kovaäänisesti tuotava esiin armeijan käymistään, ovat jostain syystä epävarmoja miehuudestaan. Ehkä ovat lyhyitä, erektio-ongelmia tai muuten vain heikko itsetunto. Armeija on tavallaan "miehekäs" asia ja sillä tavalla yrittävät jatkuvasti todistaa olevansa miehekkäitä.

Vähän riippuu noista jutuista.

Armeijassa kuitenkin oltiin tiivis yhteisö ja siellä tapahtui kaikenlaisia kommelluksia ja muita vastaavia.

On eri asia, jos puhuu "saavutuksistaan" kyseisenä aikana. Itellä ainoa "saavutus" armeijassa oli, että juoksin Cooperin testissä 3200m, joka silloin ei nyt mikään erikoinen saavutus ollut koko saapumiserään verrattuna.

Mutta oli kyllä hauskaa aikaa vaikka välillä vähän ketuttikin.

Oletteko ajatelleet, että työyhteisössä jollekin lapsettomalle voi olla ärsyttävää kuunnella päivästä toiseen "vilmassa sitä, vilmassa tätä"-keskustelua.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä miehet joiden on kovaäänisesti tuotava esiin armeijan käymistään, ovat jostain syystä epävarmoja miehuudestaan. Ehkä ovat lyhyitä, erektio-ongelmia tai muuten vain heikko itsetunto. Armeija on tavallaan "miehekäs" asia ja sillä tavalla yrittävät jatkuvasti todistaa olevansa miehekkäitä.

Tämä on muuten totta! Olen miesvaltaisella alalla töissä, ja isokokoiset "äijät" eivät pidä koskaan mitään meteliä itsestään, mutta sellaiset alle 170 cm mittaiset ovat NIIN sotineet ja ajaneet autolla ja vet*neet t*rpaan ja juovat viinaa ja naisia kaatuu jne. Näin se vaan on, että ne puhuu joilla on puute.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä miehet joiden on kovaäänisesti tuotava esiin armeijan käymistään, ovat jostain syystä epävarmoja miehuudestaan. Ehkä ovat lyhyitä, erektio-ongelmia tai muuten vain heikko itsetunto. Armeija on tavallaan "miehekäs" asia ja sillä tavalla yrittävät jatkuvasti todistaa olevansa miehekkäitä.

Tämä on muuten totta! Olen miesvaltaisella alalla töissä, ja isokokoiset "äijät" eivät pidä koskaan mitään meteliä itsestään, mutta sellaiset alle 170 cm mittaiset ovat NIIN sotineet ja ajaneet autolla ja vet*neet t*rpaan ja juovat viinaa ja naisia kaatuu jne. Näin se vaan on, että ne puhuu joilla on puute.

Nuo muut allekirjoitan, mutta näitä panomiehiä ei ole kyllä kauheasti tullut vastaan vaikka kaikenmoisissa työyhteisöissä on lusittu. Onko omakohtaista kokemusta tällaisista tapauksista vai onko toisen käden tietoa. Monasti kyllä kaveriporukassa puhutaan jostain kolmannesta osapuolesta joka panee kaikkea mikä liikkuu tai on paikallaan, mutta näitä itsekehujia ei ole tullut vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos sulla on lapsia ala puhua synnytyksistä. Kokeiltu on, toimii! Varsinkin kun sanoo, että jokaista armeijajuttua kohtaan tulee yksi synnytys- tai vauvan koliikkiajan tarina. 

Meinasin just kirjoittaa, että vastaavasti näitä synnytys ja lapsi puheita joutuu kuuntelee vielä enemmän töissä, kuin jotain armeija juttuja.

Oletteko koskaan miettineet, että miksi mielestänne näitä armeija jutuista ei saa puhua mutta synnytyksestä ja lapsista pitää sit puhua senkin edestä. Eli 90% ajasta tauoilla? Ja välillä työajallakin.

Eikö ole hieman typerää itkeä, että "toi puhuu armeija jutuista vaan" ja sitten ite aloittaa heti perään: "Kuules meidän jaripetteriilonaliisakarva leikki eilen ihmistä".

Yleensä puhutaan siitä mitä on koettu ja varsinkin suurin osa (ainakin ennen) miehistä ovat kokeneet armeijan niin kyllä siitä puhutaan, kun se on yhdistävä tekijä ja niistä on muistoja. 

Vähän sama, kun naiset ketkä ovat synnyttäneet ja joilla on lapsia niin puhuvat siitä kokemuksesta. 

Mutta se on kyllä jännää, että jos on miesvoittoinen ala niin harvemmin siellä puhutaan 24/7 mitä lapset tekivät jne.

Olet sellainen ihminen jonka seurassa saa vain puhua asioista mitkä sinua kiinnostavat? Ja mieluiten vain sinä olet äänessä?

Itsekeskeisiä ihmisiä on tänä päivänä liian paljon.

Oletko kenties kateellinen, kun työkaverisi saa huomiota?

Oma isäni oli käynyt sodan ja myös oli tappanut venäläisiä, ja oli koko joukkueen kovin sotilas. Nämä asiat kuulin vasta isäni kuoltua, isäni nuoremmalta veljeltä. Koskaan isäni ei halunnut puhua sodasta. Eli pas-kahousut ja pelkurit jaksavat jauhaa armeijasta.

Vierailija kirjoitti:

Oma isäni oli käynyt sodan ja myös oli tappanut venäläisiä, ja oli koko joukkueen kovin sotilas. Nämä asiat kuulin vasta isäni kuoltua, isäni nuoremmalta veljeltä. Koskaan isäni ei halunnut puhua sodasta. Eli pas-kahousut ja pelkurit jaksavat jauhaa armeijasta.

Haukuitko juuri pas-kahousuksi 40% veteraani väestä? sodan käynneistä?

Ihmiset käsittelevät asioita erilailla. Mistä kuvittelet, että isäsi nuorimmainen veli oli kuullut näistä jutuista?

Osa meidän veteraaneista ei puhunut sodasta, kuin oman sukupolven (ja lähimpien torvereiden kanssa). Suurin osa ei puhunut niistä omien lapsien tai lapsenlapsiensa kanssa, koska ne olivat traumaattisia kokemuksia ja ei he halunneet pelotella rakkaitaan. Suurin osa näistä vanhoista jermuista avautuivat niistä muistoista vasta siinä vaiheessa, kun oli toinen sodan kokenut seurana ja he saattoivat olla hieman maistissa. Lisäksi sotien jälkeen yleinen ilmapiiri oli sellainen, että sotaveteraaneja syytettiin siitä, että olivat olleet sodassa. Heitä kohdeltiin toisen luokan kansalaisina, kun olivat "murhanneet" (senkin tehneet vastoin tahtoaan). Vasta myöhemmin arvostus veteraaneja kohtaan on noussut. Niistä mielellään sota-ajoista puhuneita oli vain kokonaismäärässä pieni osaa. 

Meidän pappa ei koskaan puhunut sodasta vaikka kuinka yritettiin kysyä, ei mitään. Yleensä, kun papan tuttavia oli (sodan kokeneita) käymässä niin me veljen kanssa salakuunneltiin heidän puheitaan, kun he olivat saunassa. Kuultiin aika rajujakin juttuja. Oli ihan vierestä räjähtänyt ilmapommituksessa naapurissa asuva kaveri siten, että vain saappaan varret olivat jääneet pystyyn mistä sojotti luut. Oman veljensä oli nähnyt kuolevan, kun konekiväärillä oli vihollinen poikki ampunut vyötäröstä. Ihmettele siinä sitten viellä, että miksi eivät mielellään niistä ajoista puhuneet ja onko nuo lapsen korville kovin ystävällistä tekstiä.

Heti jos ne huomasi meidät niin sodasta puhuminen loppui siihen paikkaan. Täysi ikäisenäkin, kun koitin kysyä sota-ajoista niin ei se puhunut niistä mitään.