Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko koodarille tosiaan töitä, millaista työ on?
Tyhmä kysymys siinä mielessä, että ymmärrän millaista koodaaminen on, mutta millaisia tyypillisesti ovat alan työpaikat? Kerro omat kokemuksesi! Onko hirveän kilpailuhenkistä, onko kova kiire ja paineet, ilmapiiri alla yleisesti?
Taas oli lehdessä että pula on suuri, minulla on harrastelijatason kokemusta perusnettisivujen rakentamisesta ja olisi kova kiinnostus kouluttautua ammattilaiseksi.
Valitettavasti peliohjelmointi tms. ei juurikaan kiinnosta itseäni, minua houkuttaa eniten nettisivujen rakennus. On myös jonkinverran visuaalista silmää, luovuutta ja ehkä isoimpana plussana asiakaspalvelutaidot. Mahtaisiko työllistyä tällä saralla?
Kommentit (472)
Vierailija kirjoitti:
C ja C++ osaajia on huudeltu viimeset 20 vuotta mitä itse olen IT-alalla ollut. Kummasti se tarve on aina lakannut vaiko lie osaaminen, kun koodarille on tullut 45v täyteen. Sen jälkeen voikin olla varma seuraavien yt-kierrosten lopputuloksesta, monoa vilkkuu. Eikä yksikään firma sen jälkeen vaivaudu edes kutsumaan haastatteluun. Josku miettinyt, että pitäs laittaa pystyyn oma konsulttifirma, joka välittää näitä kovan tason ammattilaisia (kaikkia IT-osaajia), joita muut firmat ei itse palkkaa.
Mun miehelle tuli lähtö Nokiasta, kun koko organisaatio ajettiin alas. Ikää oli tuossa kohtaa 46v. Hän pelaili rennosti Minecraftiä koko kesän ja käveli sitten uusiin hommiin melkein kolme tonnia paremmalla palkalla. Välillä on kosiskeltu muuallekin, viimeksi pari viikkoa sitten (nyt 52v).
Ei se ikä ole mikään este, jos on haluttua osaamista. Mies on ikiteekkari, nykyisen kandin verran opintoja suoritettu joskus 80/90-luvun vaihteessa. Mutta niin vain työnantaja katsoo, että kannattaa tällekin 10000€/kk maksaa, että pysyy tyytyväisenä. Mies ei ole mielestään mikään erityisosaaja, vaan pikemminkin generalisti. Ja ihan rivikoodaaja on, ei edes tiiminvetäjä eikä minkään muunkaan sortin manageri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koodaaminen on ammattina siinä erikoinen, että ollakseen siinä hyvä, on siihen suhtauduttava harrastuksena / intohimon kohteena. Toki mistäpä sitä tietää, vaikka ap:stakin tulisi tällainen koodari, mutta opiskelua se vaatii.
Koodareita ei tarvita, koska intialaiset tekevät paljon parempaa jälkeä kuin suomalaiset töhöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voltti-Veikko kirjoitti:
Itse olen kovan luokan koodari-ammatilainen, pian vetäytymässä eläkkeelle. Ja hyvä niin, koska meille vanhoille jäärille ei enää kauaa ole töitä! Koska pian ihmisille paljastuu, että koodaaminen ei todellakaan ole jotain mystisen vaikeaa hommaa.
Olen kohdannut useamman tällaisen "pikakoulutuksen" saaneen koodarin kuten tässä:
https://yle.fi/uutiset/3-11062459
Pelkästään hyviä kokemuksia. Puolin ja toisin. Tosin nämä tapaamani ihmiset ovat kyllä kaikki kohdanneet jonkinasteiden shokin, kukaan ei ole voinyt ymmärtää, miksi it-alalla on niin huimat liksat ja edut ja vapaudet ja työtahtikin kuin valtion hommissa. Taika paljastuu!
Sanoisin että tuollainen kurssi pohjille ja sitten 1-2 vuotta työkokemusta jurior-koodarina (palkka ehkä jotain 3k) ja jos vain motivaatio on kunnossa niin 5k palkka pääkaupunkiseudulla irtoaa sen jälkeen samantien.
Omaa oksaanihan tässä sahaan, mutta olen tosiaan jättämässä alan, tosin ehkä jonkinlaisena freelancerina jatkan, jos eivät ala ikäsyrjimään. :)
Ja on totta että moni valittaa että it-alalla on paineita ja stressiä ja kaikenlaista sontaa, ja varmasti jossain onkin, mutta niin on monella muullakin alalla. Kuitenkin kaikki ns. koodarit ovat tosiaan niin helpolla elmässään päässeet että osaamme valittaa ihan mistä vain. Ja monella tosiaan sosiaaliset taidot ja elämänhallinta ehkä vähän vajaalle jääneet aikoinaan.
Ajat kuitenkin muuttuvat ja hyvä niin. Itse todella tykännyt alasta, kiitollinen olen että on saanut tällaisen ajan olla allalla että meitä on arvostettu ja palkittu kuin kukkaa kämmenelle. :)
On nähty pikakoulutettujen ja muidenkin koodaaminen on helppoa -tyyppien aikaansaannoksia vähän liikaakin. Sen vuoksi yritysten järjestelmissä onkin jatkuvasti avoimien ovien päivät, kun koodarit rikkovat tietoturvan älynväläyksillään.
Olen kyllä vähän samaa mieltä. Noilla ei millään riitä (eikä voikaan riittää) näkemystä kokonaisuuksiin ja sitten tulee sutta ja sekundaa. Vähän sama kuin noiden intialaisten jne koodeilla, tekevät mitä pyydetään, ajattelematta yhtään tippaa kokonaisuutta. Aina ei ne pyynnöt ihan ole kaikkea ottaneet huomioon ja seuraukset sitä luokkaa.
Olen tästä eri mieltä. Tiiminähän nuo hommat tehdään eikä uunituoreelle juniorille tietenkään lykätä ensimmäiseksi haastavaa integrointia, keskeisen bisnesslogiikan refaktorointia tai järjestelmän arkkitehtuurin uudelleensuunnittelua. (Paitsi jos hänellä on tämän alan erityisosaamista.) Hän tekee sprinttiin otettuja normaaleja pieneksi pilkottuja valmiiksi speksattuja taskeja ja oppii tehdessään.
Junior-koodareille maksetaan nykyisin max 2500 eur / brutto ja siitä sitten kun kokemus kertyy, voi saada joitakin satasia lisää palkkaa. Sen enempää ei noille "pikakoulutetuille" koodiapinoille makseta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä töitä on. Itse olen ihan keskinkertainen koodari, sain vakituisen työpaikan siinä vaiheessa kun opinnoista oli takana vuosi. Sen jälkeen olen saanut monta työtarjousta opintojen ollessa vielä kesken.
Työ itsessään on tiimityötä. Koodaamista toki enimmäkseen, mutta palavereja, suunnittelemista, demoamista yms. on todella paljon myös. Sanoisin, että koodaustaitoja tärkeämpiä ovat ihmissuhdetaidot. Esiintymistaitoja myös tarvitsee. Ei todellakaan introvertin työtä, vaikka usein niin sanotaan. Ihan antoisaa työtä kuitenkin.
Ei voi yleistää, riippuu ihan tehtävästä. Alalla on töissä paljon tosi epäsosiaalisia tyyppejä joilla on huonot tai kaameat ihmissuhdetaidot, koska asperger. Mutta koska ne on jumalaisia koodaajia, niiden oikkuja siedetään. Ja todellakin sopii hyvin introvertillekin. Enimmäkseen se työ tehdään yksin, ei niitä tiimipalavereitakaan välttämättä ole edes joka päivä. Toki pitää pystyä kommunikoimaan toisten kanssa ja kertomaan mitä on tehnyt, mutta se nyt useimmilta introverteiltakin onnistuu. Ei todellakaan tarvitse olla mikään sosiaalinen, seurankipeä tyyppi.
Tuo on totta. Melkein kaikki kovimmat IT-tyypit ovat juuri tuollaisia epäsosiaalisia oman tien kulkijoita, tuskin silti aspergereitä. Menevät ja tulevat miten sattuu, eivät osallistu scrum-palavereihin koska nukkuvat vielä eivätkä piittaa muutenkaan projektibyrokratiasta, mutta osaavat hommansa, heille sallitaan nämä poikkeamat ja heistä pidetään kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Githubiin projekteja ja pistät linkediniin ihan kaiken, sellaistakin mitä et ole itse tehnyt vaan ehkä hengaillut taustalla 😉 Viimeisestä omakohtaista kokemusta. Koodasin yhden projektin yksin ja hieman hämmästyin kun näin sen meriittinä tiimikavereitten linkedinissä. Toiset osaa!
Kouluun ehdottomasti, joku ehdoton guru pärjää ilman tutkintoa mutta suurin osa ei pääse edes haastatteluihin ilman sitä. Kun aikanaan itse opiskelin joutui itseoppineet usein opettelemaan koodauksen uusiksi. Sillä kun on oikeasti merkitystä onko koodi laadukasta vai onnahtelevaa.
Koko it-alalla on törkeän räikeää ikäsyrjintää, siihen kannattaa varautua henkisesti. Ja pelkkä nettisivujen rakentaminen ei riitä, laajenna osaamistasi.
Mä puollan tätä siinä mielessä, että opiskelijan statuksella pääsee helpommin töihin kuin että ei olisi edes opiskelija. Tässä kohtaa vuotta toki vaikea toteuttaa. Mutta yliopistossa kirjoilla olevat työllistyvät todella hyvin jo opintojen aikana (kunhan osaavat koodata) ja voi sitten vähän itse fiilistellä mihin asti haluaa opiskella vai lipuuko vaivihkaa työelämän puolelle.
Kun on jalka työelämässä, niin ne työelämän näytöt painaa eniten. Kun niitä alkaa olla, niin ei ketään kiinnosta mihin asti ne opinnot edistyi.
Siinä vaiheessa kun yrittää vaihtaa työpaikkaa sitä loppututkintoa tarvitaan ja näkyyhän sen puuttuminen voimakkaasti palkassa myös siinä ekassa työpaikassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa kun yrittää vaihtaa työpaikkaa sitä loppututkintoa tarvitaan ja näkyyhän sen puuttuminen voimakkaasti palkassa myös siinä ekassa työpaikassa.
Ei edelleenkään tarvita, kunhan osaaminen on riittävällä tasolla. Kun katsoo noita työpaikkailmoituksiakin, niin järjestään lukee et toivotaan korkeakoulututkintoa TAI vastaavaa osaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuossa on esimerkkinä jokin ikivanha pikkusofta, jonka joskus tehnyt omaa käyttöä varten, joka toimii muistuttajana (vaikkapa hieman munakellon tavoin):
https://pastebin.pl/view/17c00a38
Käynnistettäessä hyppää ruudulle tylsän näköinen pieni ikkuna, jossa kysytään käyttäjältä sekunnit ja minuutit, joiden kuluttua sitten ruudulle läjäytetään teksti-ilmoitus, kuten "Nyt ne ranskalaiset pitäis ottaa uunista".
Kuulutko natsipuolueeseen?
On töitä, kokeneille ja osaajille
työ pitää sisällään esim. koodaamista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos hakeutuu naisena IT-alalle hommiin -varsinkin devaajaksi- kannattaa varautua siihen, että saattaa joutua takomaan kaksin verroin töitä tullakseen nähdyksi yhtä pätevänä kuin miespuoliset kollegat. Samoin siihen, että ideoitasi saatetaan vähätellä, ja että asiakaspalavereiden tullen se olet jostain syystä aina sinä, jolle kahvinkeittonakki napsahtaa tai jonka oletetaan järjestelevän sotkuista toimistoa. Korkkarit ja hameet on syytä jättää kotiin, kannattaa opetella puhumaan matalalla äänellä ja sulautumaan joukkoon yhtenä jätkistä, jos haluaa tulla otetuksi vakavasti. Kannattaa olla myös tarkkana keneltä kysyy neuvoa, sillä siinä missä miespuoliset kollegat voivat kysellä toisiltaan kuinka yksinkertaisia tahansa ilman ongelmia, naisen ammattitaito kyseenalaistetaan herkästi asiallistenkin kysymysten esittämisestä.
Asiaan vaikuttaa toki millainen kohdalle sattuva työyhteisö on. Mitä tasaisempi sukupuoli- ja ikäjakauma on, sitä parempi. Rasittavimpia paikkoja tässä suhteessa tuntuvat olevan sellaiset pienet trendipelleilyyn mukaan lähteneet IT-talot, varsinkin startupit, joiden työyhteisöt koostuvat suurimmaksi osaksi alle 40v. miehistä. Kahdesti olen erehtynyt tällaiseen firmaan hommiin ja ei kiitos ikinä enää.
IT-ala voi olla mukava paikka naiselle, kunhan ei lähde sinne vaaleanpunaiset lasit päässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voltti-Veikko kirjoitti:
Itse olen kovan luokan koodari-ammatilainen, pian vetäytymässä eläkkeelle. Ja hyvä niin, koska meille vanhoille jäärille ei enää kauaa ole töitä! Koska pian ihmisille paljastuu, että koodaaminen ei todellakaan ole jotain mystisen vaikeaa hommaa.
Olen kohdannut useamman tällaisen "pikakoulutuksen" saaneen koodarin kuten tässä:
https://yle.fi/uutiset/3-11062459
Pelkästään hyviä kokemuksia. Puolin ja toisin. Tosin nämä tapaamani ihmiset ovat kyllä kaikki kohdanneet jonkinasteiden shokin, kukaan ei ole voinyt ymmärtää, miksi it-alalla on niin huimat liksat ja edut ja vapaudet ja työtahtikin kuin valtion hommissa. Taika paljastuu!
Sanoisin että tuollainen kurssi pohjille ja sitten 1-2 vuotta työkokemusta jurior-koodarina (palkka ehkä jotain 3k) ja jos vain motivaatio on kunnossa niin 5k palkka pääkaupunkiseudulla irtoaa sen jälkeen samantien.
Omaa oksaanihan tässä sahaan, mutta olen tosiaan jättämässä alan, tosin ehkä jonkinlaisena freelancerina jatkan, jos eivät ala ikäsyrjimään. :)
Ja on totta että moni valittaa että it-alalla on paineita ja stressiä ja kaikenlaista sontaa, ja varmasti jossain onkin, mutta niin on monella muullakin alalla. Kuitenkin kaikki ns. koodarit ovat tosiaan niin helpolla elmässään päässeet että osaamme valittaa ihan mistä vain. Ja monella tosiaan sosiaaliset taidot ja elämänhallinta ehkä vähän vajaalle jääneet aikoinaan.
Ajat kuitenkin muuttuvat ja hyvä niin. Itse todella tykännyt alasta, kiitollinen olen että on saanut tällaisen ajan olla allalla että meitä on arvostettu ja palkittu kuin kukkaa kämmenelle. :)
On nähty pikakoulutettujen ja muidenkin koodaaminen on helppoa -tyyppien aikaansaannoksia vähän liikaakin. Sen vuoksi yritysten järjestelmissä onkin jatkuvasti avoimien ovien päivät, kun koodarit rikkovat tietoturvan älynväläyksillään.
Olen kyllä vähän samaa mieltä. Noilla ei millään riitä (eikä voikaan riittää) näkemystä kokonaisuuksiin ja sitten tulee sutta ja sekundaa. Vähän sama kuin noiden intialaisten jne koodeilla, tekevät mitä pyydetään, ajattelematta yhtään tippaa kokonaisuutta. Aina ei ne pyynnöt ihan ole kaikkea ottaneet huomioon ja seuraukset sitä luokkaa.
Olen tästä eri mieltä. Tiiminähän nuo hommat tehdään eikä uunituoreelle juniorille tietenkään lykätä ensimmäiseksi haastavaa integrointia, keskeisen bisnesslogiikan refaktorointia tai järjestelmän arkkitehtuurin uudelleensuunnittelua. (Paitsi jos hänellä on tämän alan erityisosaamista.) Hän tekee sprinttiin otettuja normaaleja pieneksi pilkottuja valmiiksi speksattuja taskeja ja oppii tehdessään.
Junior-koodareille maksetaan nykyisin max 2500 eur / brutto ja siitä sitten kun kokemus kertyy, voi saada joitakin satasia lisää palkkaa. Sen enempää ei noille "pikakoulutetuille" koodiapinoille makseta.
Mietitääs hetki. Työttömyyskorvaus noin 560e , asumistuki 150e ja pakolliset pupukurssit vaiko pikakoulutuksella koodariksi ja töihin. Palkka 2500e/kk, netto +-2000e. Minä ainakin tiedän kumman valitsisin. Ei tolla palkalla isommin juhlita, mutta tulee toimeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koodaaminen on juuri sitä millä sitä suomessa nimitetäänkin. Koodaamista. Joskus aikoinaan kun dataa muunnettiin muodosta toiseen sitä sanottiin koodaamiseksi. Tai kun syötettiin paperilta tutkimusdataa sitä voi sano koodaamiseksi. Tämä koodaminen mistä tässäkin ketjussa höpistään on juuri sitä itseään, vaikka ihmiset ohjelmistokehityksestä haluavatkin puhua.
80-luvulla "koodarien" tuottavuutta mitatiin tuotettujen koodirivien määrällä. Sitten sille vuosikymmenet naurettiin, miten järjetön mittari. Sitten keksittiin olla Agileja ja Leania. Toyotan tehtailta mallia. Seuraavaksi lanseerattiin DevOps, jota myytiin taasen ajatuksella, että sun pitää työntää koodia menemään ja kaiken toimia yhteen kuin tehtaan tuotantolinjalla. Nyt ajetaan ajatusta, että sulla pitää olla taskien läpivetämisessä lineaarinen velositeetti, eli "koodaa" siinä työpöytäsi läpi mahdolisimman kovaa ja tasaiseen tahtiin taskeja koodiksi. Kuten tehtaan liukuhihnalla. Eli 80-luvun rivien määrästä on päästy ihan samaan mittariin ja nimetty ne "taskeiksi". Työtä vain tehty enemmän liukuhihnaa.
Siinä istut sitten samassa jättimäisen avokonttorin pikku siivussasi (2x1metriä), itse ostaman vastamelukuulokkeet päässäsi, yrität vääntää niitä taskeja. Joka aamu sitä samaa iltaan asti. Istut siihen, copy-pasteet roinaa netistä, otat seuraavan taskin, repeat päiväsi murmelina. Hyvällä säkällä saat ehkä sähköpöydän niin ei niin pahasti mene paikat rikki, niin nopeasti.
Työ voi olla ihan hyväpalkkaista. Mutta ei siinä mitään hienoa hehkua ole tai ihmeellisiä osaamisia. Porukka vain vaahtoaa jostain syklisistä höpinöistä ja keksivät itselleen monimutkaisia ratkaisuja kun ei osaaminen riitä tehdä niistä yksinkertaisia. Sitten kehutaan toisilleen niitä. Ja hommat on pirun tylsää puurtamista. Siinä palaverit, matkustaminen, ihmisten kanssa interaktio, ja muu vaihtelu olisi jo iso parannus.
Nämä githubit ja muut hömpät on sinänsä plussaa ensimmäisiä töitä haettaessa. Sitten se työkokemus ja verkostot + verkostot merkitsee. Iäkkäämmät nähdäkseni saa parhaiten töitä konsultoinnin kautta (ei sido asiakasta suoraan mihinkään, mutta voi saada täsmäosaamista halutun ajan, neuvoteltavilla korvauksilla jne). Tai sitten jos on hyvät suhteet jne niin kaverille voi järjestyä. Sitten on valtion ja virastojen hommat, joissa on niin formaalit kriteerit ja osaamista parempi kun ei olekaan.
Mutta jos muistaa, että palkkaa maksetaan, ja puuhailee sitten se mielessä niin työ se on tuokin.
Kannattaa kaivaa netistä joku aloittelijatason/kädestä pitäen javascript tai python tutoriaali ja tehdä se. Jos sitä tehdessä alkaa jo tuntua vastenmieliseltä tai syntyä oksetureaktioita, niin voi jo arvioida että joku muu ala olisi ehkä parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä melkein suosittelisin välttämään noita naisille suunnattuja juttuja, jos tahtoo oikeasti uskottavaksi koodariksi tai yleensä it-alalle. Itse olen it-alalla ja kyllä mun kokemuksen mukaan naisen täytyy olla "hyvä jätkä" eikä "nainen". Kyllä aika moni miespuolinen katsoo enemmän kuin alta lipan noita naisten juttuja käyneitä, uskottavuus kärsii. Kuitenkin ala on miehinen, siitä ei pääse mihinkään. Ja se sukupuolen kanssa erottuminen ei missään nimessä ole positiivinen asia.
Huomaatko itse, miten ja mitä kirjoitat? Ala on ollut miehinen ja sitä myöten opinnot ja alan tavat ovat olleet "miehille suunnattuja juttuja". Miksei sitä saa lähteä muuttamaan niin, että ala olisi oikeasti "kaikkien juttu"? Kaikki kuitenkin käyttävät ja tarvitsevat koodia. Miksi pitäisi tyytyä siihen, mitä on ennen ollut? Pelkääkö osa koodariporukasta naisia (osa niistä alan naisistakin)?
Kun tarpeeksi moni nainen käy esim. noita naisille tarkoitettuja kursseja, ja työllistyvät, niin sitä myöten ala muuttuu väistämättä - paitsi ilmeisesti jos teikäläiset saisivat päättää, niin sellainen yritetään estää. Miksi on niin tärkeä pakottaa kaikki vanhaan malliin, jossa naisten pitää teeskennellä olevansa miehiä, että pärjää koodarina? Ilmeisesti lähtökohtaisesti haluat ajatella, että naiset ovat huonompia.
kyyninen setämies koodaa kirjoitti:
Koodaaminen on juuri sitä millä sitä suomessa nimitetäänkin. Koodaamista. Joskus aikoinaan kun dataa muunnettiin muodosta toiseen sitä sanottiin koodaamiseksi. Tai kun syötettiin paperilta tutkimusdataa sitä voi sano koodaamiseksi. Tämä koodaminen mistä tässäkin ketjussa höpistään on juuri sitä itseään, vaikka ihmiset ohjelmistokehityksestä haluavatkin puhua.
80-luvulla "koodarien" tuottavuutta mitatiin tuotettujen koodirivien määrällä. Sitten sille vuosikymmenet naurettiin, miten järjetön mittari. Sitten keksittiin olla Agileja ja Leania. Toyotan tehtailta mallia. Seuraavaksi lanseerattiin DevOps, jota myytiin taasen ajatuksella, että sun pitää työntää koodia menemään ja kaiken toimia yhteen kuin tehtaan tuotantolinjalla. Nyt ajetaan ajatusta, että sulla pitää olla taskien läpivetämisessä lineaarinen velositeetti, eli "koodaa" siinä työpöytäsi läpi mahdolisimman kovaa ja tasaiseen tahtiin taskeja koodiksi. Kuten tehtaan liukuhihnalla. Eli 80-luvun rivien määrästä on päästy ihan samaan mittariin ja nimetty ne "taskeiksi". Työtä vain tehty enemmän liukuhihnaa.
Siinä istut sitten samassa jättimäisen avokonttorin pikku siivussasi (2x1metriä), itse ostaman vastamelukuulokkeet päässäsi, yrität vääntää niitä taskeja. Joka aamu sitä samaa iltaan asti. Istut siihen, copy-pasteet roinaa netistä, otat seuraavan taskin, repeat päiväsi murmelina. Hyvällä säkällä saat ehkä sähköpöydän niin ei niin pahasti mene paikat rikki, niin nopeasti.
Työ voi olla ihan hyväpalkkaista. Mutta ei siinä mitään hienoa hehkua ole tai ihmeellisiä osaamisia. Porukka vain vaahtoaa jostain syklisistä höpinöistä ja keksivät itselleen monimutkaisia ratkaisuja kun ei osaaminen riitä tehdä niistä yksinkertaisia. Sitten kehutaan toisilleen niitä. Ja hommat on pirun tylsää puurtamista. Siinä palaverit, matkustaminen, ihmisten kanssa interaktio, ja muu vaihtelu olisi jo iso parannus.
Nämä githubit ja muut hömpät on sinänsä plussaa ensimmäisiä töitä haettaessa. Sitten se työkokemus ja verkostot + verkostot merkitsee. Iäkkäämmät nähdäkseni saa parhaiten töitä konsultoinnin kautta (ei sido asiakasta suoraan mihinkään, mutta voi saada täsmäosaamista halutun ajan, neuvoteltavilla korvauksilla jne). Tai sitten jos on hyvät suhteet jne niin kaverille voi järjestyä. Sitten on valtion ja virastojen hommat, joissa on niin formaalit kriteerit ja osaamista parempi kun ei olekaan.
Mutta jos muistaa, että palkkaa maksetaan, ja puuhailee sitten se mielessä niin työ se on tuokin.
Olen pitkälti samaa mieltä, mutta minusta ohjelmistosuunnittelija-termillä on sijansa. Kuuluuhan työhön esimerkiksi storyjen jakaminen taskeiksi jossa pitää parissa minuutissa suunnitella ja päättää miten tehtävä on parhaiten ratkaistavissa. Eivätkä taskitkaan ole aina niin loppuunpureskeltua että työ olisi pelkää koodin kirjoittamista tai netistä kopioimista.
Sukulaispoika on alle 20-vuotias, ja opiskelee alaa itsenäisesti. Ei käy mitään koulua sen takia. Hän on erittäin lahjakas. Mutta uskon, että pelkästään kovalla työlläkin pääsee pitkälle ja koulutuksesta on apua, jos on itsestään vähänkin epävarma.
En ole haaveilemassa koodarin töistä. Aloittajalle sanoisin, että jos sulla ei ole aitoa intohimoa aiheeseen, niin harkitse jotain muuta. Jos motivaatio on sitä, että tästä voisi saada töitä, niin se ei pitkälle kanna. Maailmassa riittää niitä, jotka ovat suurin piirtein kehdosta asti olleet tekemissä tietokoneiden ja kaikkeen siihen liittyvän kanssa. Ja vapaa-ajasta on suurin osa mennyt tämän harrastuksen parissa.
Se on varmaankin totta, että kuten kaikessa muussakin, varsinaiset gurut ja nerot ja "huippuosaajat" ovat harvassa, muutenhan he eivät olisi guruja. Eli sinänsä normityö ei tarkoita Einsteinin kykyjä.
Alalla olevilla näyttäisi olevan ammattislangi enemmän käytössä kuin edes lääkäreillä, välillä huvittavuuteen asti. Paitsi että sille on perusteensa, kyse on myös todellakin siitä, että se oma työ näyttäisi hienolta ja vaikeammalta kuin onkaan.
Ihmettelen vaan, että jos tavallinen, ei niin tietotekniikkaorientoitunut yrittäjäasiakas tulee käymään, puhuuko it-alan ammattilainen ja käytännön ongelmiinsa apua tarvitseva, esim. verkkokaupan perustaja samaa kieltä, eli mitä oikeasti halutaan ja miten toteutetaan. Ainakin joskus näyttää siltä, että "hieno" ratkaisu ei ole ollenkaan tavoittanut homman ydintä.
Julkisella puolella ainakin näkyy, että kaikki mahdollinen on mennyt ainakin joskus kaupaksi. Ostaja ei ole ymmärtänyt, mitä on ostamassa ja myyjä ei siitä niin ole välittänyt. Virheiden oikaisuun on mennyt ja menee valtavasti rahaa. Meillä on edelleen käytössä ihan käsittämättömiä järjestelmiä.
Vierailija kirjoitti:
Sukulaispoika on alle 20-vuotias, ja opiskelee alaa itsenäisesti. Ei käy mitään koulua sen takia. Hän on erittäin lahjakas. Mutta uskon, että pelkästään kovalla työlläkin pääsee pitkälle ja koulutuksesta on apua, jos on itsestään vähänkin epävarma.
Huhhuh, kuulostaa pahalta. Nyt sukulaispoikasi kannattaisi ottaa järki käteen ja ryhtyä miettimään tulevaisuuttaan tosissaan. Eli ryhtyä pohtimaan kunnollisen ammatin valintaa. Miehelle sopii parhaiten miehen työ, jokin konkreettinen jossa valmistuu jotain. Suunnittelutyö jossain insinöörihommassa voi vielä menetellä toki.
Koodiapinaksi ryhtyminen on karu kohtalo. Työn maine on olematon ja palkkaus on heikko ellei nyt ole erityisosaaja (vain hyvin pieni vähemmistö on). Oikeat insinöörit ylenkatsoo näitä kuin halpaa makkaraa. Ja terveys menee, vanha sanontahan oli että se on kymmenen vuotta ja peli on pelattu: niska/selkä paskana nyyhöttämisestä ruudun edessä. Minullakin on yksi kaveri jonka kanssa tehtiin aikoinaan kovia eräreissuja mutta eipä tehdä enää, ei ole kaverista enää mihinkään lähtijäksi.
Vaikka raksalle ennen lautoja kantamaan kun koodariksi. Sitä kautta voi edetä vaikka kirvesmieheksi ja saada rehellisen oikean ammatin itselle. Ja näitä töitä ei ulkoisteta Intiaan eikä AI vie (mikä tapahtuu hyvin pian suurimmmalle osalle koodaustöistä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä melkein suosittelisin välttämään noita naisille suunnattuja juttuja, jos tahtoo oikeasti uskottavaksi koodariksi tai yleensä it-alalle. Itse olen it-alalla ja kyllä mun kokemuksen mukaan naisen täytyy olla "hyvä jätkä" eikä "nainen". Kyllä aika moni miespuolinen katsoo enemmän kuin alta lipan noita naisten juttuja käyneitä, uskottavuus kärsii. Kuitenkin ala on miehinen, siitä ei pääse mihinkään. Ja se sukupuolen kanssa erottuminen ei missään nimessä ole positiivinen asia.
Huomaatko itse, miten ja mitä kirjoitat? Ala on ollut miehinen ja sitä myöten opinnot ja alan tavat ovat olleet "miehille suunnattuja juttuja". Miksei sitä saa lähteä muuttamaan niin, että ala olisi oikeasti "kaikkien juttu"? Kaikki kuitenkin käyttävät ja tarvitsevat koodia. Miksi pitäisi tyytyä siihen, mitä on ennen ollut? Pelkääkö osa koodariporukasta naisia (osa niistä alan naisistakin)?
Kun tarpeeksi moni nainen käy esim. noita naisille tarkoitettuja kursseja, ja työllistyvät, niin sitä myöten ala muuttuu väistämättä - paitsi ilmeisesti jos teikäläiset saisivat päättää, niin sellainen yritetään estää. Miksi on niin tärkeä pakottaa kaikki vanhaan malliin, jossa naisten pitää teeskennellä olevansa miehiä, että pärjää koodarina? Ilmeisesti lähtökohtaisesti haluat ajatella, että naiset ovat huonompia.
Päinvastoin. Nimenomaanhan nuo naisten kurssit alleviivaavat sitä miten naiset ovat (muka) erilaisia ja tarvitsevat omat kurssinsa, kun eivät (muka) pärjää normaalikursseilla. Ei tarvitse teeskennellä olevansa mitään sukupuolta, kun sillä sukupuolella ei pitäisi olla mitään väliä. Siksi ei ole mitään järjellistä syytä myöskään keksiä toiselle sukupuolelle omia koulutuspolkujakaan.
Alue: Aihe vapaa
Olen tästä eri mieltä. Tiiminähän nuo hommat tehdään eikä uunituoreelle juniorille tietenkään lykätä ensimmäiseksi haastavaa integrointia, keskeisen bisnesslogiikan refaktorointia tai järjestelmän arkkitehtuurin uudelleensuunnittelua. (Paitsi jos hänellä on tämän alan erityisosaamista.) Hän tekee sprinttiin otettuja normaaleja pieneksi pilkottuja valmiiksi speksattuja taskeja ja oppii tehdessään.